Itsevaltiaan Unkari

Viktor Orbánin koneisto on kaapannut yhteiskuntaa haltuunsa pala palalta, aina samalla kaavalla. Nyt vuorossa on tiede.

demokratia
Teksti
Tuula Koponen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Unkarilaisten akateemikkojen avunpyyntö alkaa epätoivoisella huudahduksella: ”Tämä avoin kirje on hätähuuto!”

Kirjeen on allekirjoittanut 125 tiedemiestä ja -naista.

Se on osoitettu Manfred Weberille, joka on johtanut Euroopan kansanpuolueen (EPP) ryhmää Euroopan parlamentissa vuodesta 2014. Jospa Weber ei tällä kertaa suojelisikaan Viktor Orbánia vaan iskisi nyrkin pöytään.

Tiedeväki on hädissään. Pääministeri Orbánin, 56, hallitus on päättänyt siirtää Unkarin Tiedeakatemian tutkimusyksiköt uuden elimen, ”tutkimusverkoston” käsiin. Elin on puoliksi poliitikkojen hallitsema.

Tutkimusverkosto on saamassa hallintaansa myös kaikki Tiedeakatemian rakennukset ja varat, akatemian vastustuksesta huolimatta. Käytännössä uudistus tarkoittaa akatemian kansallistamista.

Unkariin perustetaan myös ”kansallinen tiedepolitiikan neuvosto”, joka jatkossa päättää tieteen tekemisen suunnasta ja rahoituksesta.

Orbánin hallinto haluaa eroon ”tehottomasta” tutkimuksesta. Se aikoo alistaa tieteen palvelemaan taloutta, esimerkiksi autoteollisuutta.

Tiede on viimeisiä linnakkeita, joita pääministeri Viktor Orbán ei ole vielä saanut valtakoneistonsa haltuun.

Orbán on toiminut Unkarin pääministerinä yhtäjaksoisesti kohta kymmenen vuotta. Hänen puolueellaan Fideszillä on parlamentissa kahden kolmasosan enemmistö ja käytännössä kaikki valta tehdä, mitä haluaa.

”Hallituksen mieltymys keskittämiseen näkyy kaikilla aloilla”, sanoo Tiedeakatemian pääjohtaja László Lovász, 71.

Esimerkiksi media, talous, oikeuslaitos, kansalaisjärjestöt ja koulutuspolitiikka ovat Unkarissa hallituksen tiukassa valvonnassa.

Valtaosan mediasta Orbán sai hyppysiinsä siten, että häntä lähellä olevat liikemiehet ostivat ensin satoja tiedotusvälineitä, jotka he sitten ”lahjoittivat” pääministerin luottomiesten johtamalle säätiölle.

Keski-Euroopan lehdistö- ja mediasäätiöllä on tätä nykyä noin 500 eri tiedotusvälinettä, muun muassa kaikki valtakunnalliset radiot ja maakuntalehdet sekä televisio saksalaisomisteista RTL Klub -kanavaa lukuun ottamatta.

Unkarin Tiedeakatemian pääjohtaja László Lovász tervehti akatemian edustalle kokoontuneita hallitusta vastustavia mielenosoittajia Budapestissa 12. helmikuuta.
Unkarin Tiedeakatemian pääjohtaja László Lovász tervehti akatemian edustalle kokoontuneita hallitusta vastustavia mielenosoittajia Budapestissa 12. helmikuuta. © SZILARD VOROS / MVPHOTOS

Tiedeakatemian Orbánin hallinto aikoo alistaa palvelemaan maan taloutta, esimerkiksi autoteollisuutta.

Uudistusta on johtanut innovaatio- ja teknologiaministeri László Palkovics, joka haluaa eroon ”hyödyttömästä” ja ”tehottomasta” tutkimuksesta.

Unkarin oppositiopiireissä Palkovicsia on kuvattu korkeamman oppineisuuden vastustajaksi. Palkovics rakentaa Unkarista ”työperusteista yhteiskuntaa”, joka suosii duunareita ja vähentää korkeakoulupaikkoja.

Unkarissa on paha työvoimapula. Yksin autoteollisuus työllistää lähes 200 000 ihmistä. Hallitus on yrittänyt helpottaa tilannetta orjatyölaiksi ristityllä uudistuksella, joka käytännössä tekee työviikosta kuusipäiväisen.

Aluksi Palkovics neuvotteli Tiedeakatemian uudelleenorganisoinnista akatemian johdon ja tutkijoiden kanssa. Kun sopua ei löytynyt, hän jatkoi työtä kuulematta akatemian jäseniä.

Akatemian johto on tyrmännyt Palkovicsin hankkeen useita kertoja. Unkarissa on myös osoitettu mieltä, järjestetty protesteja ja tehtailtu vetoomuksia – turhaan. Unkarin parlamentti sinetöi MTA:n kohtalon 2. heinäkuuta.

Akateemikkojen hätähuuto, avoin kirje, oli viimeinen keino painostaa Orbánia, jotta tämä pysäyttäisi uudistuksen. Onhan Orbánin johtama Fidesz yhä EPP:n parlamenttiryhmän jäsen, vaikka sen jäsenyys emä-EPP:ssä on jäähyllä Unkarin demokratiaongelmien takia.

EPP:tä ja varsinkin Weberiä on toistuvasti syytetty siitä, että nämä ovat liian kauan sallineet Orbánin itsevaltaiset otteet ja EU-arvojen polkemisen.

Viktor Orbán on toiminut Unkarin pääministerinä yhtäjaksoisesti pian kymmenen vuotta. Tiede on yksi yhteiskunnan harvoista osista, joita hänen hallintonsa ei ole vielä saanut haltuunsa.
Viktor Orbán on toiminut Unkarin pääministerinä yhtäjaksoisesti pian kymmenen vuotta. Tiede on yksi yhteiskunnan harvoista osista, joita hänen hallintonsa ei ole vielä saanut haltuunsa. © FERENC ISZA / MVPHOTOS

Orbán on ottanut yhteiskuntaa haltuunsa pala palalta aina samalla kaavalla: ensin hallitusta tukeva media mustamaalaa uhrinsa. Sitten säädetään uusi laki.

Tiedeakatemiakin leimattiin tehottomaksi kommunismin jäänteeksi, joka sotkeutuu politiikkaan.

Niin kommunismi kuin liberalismikin ovat kirosanoja epäliberaaliksi julistautuneessa Unkarissa. Aatteiden kannattajat eivät vallassa olevien mukaan edusta oikeaa unkarilaisuutta, eivätkä siksi kelpaa politiikkaan.

Orbán halveksuu vastustajiaan ja rakentaa järjestelmäänsä viholliskuvien avulla. Hän ei siedä kritiikkiä, ja hänen hallintonsa arvostelu on käymässä entistä vaikeammaksi.

”Tiedeakatemian asiantuntijat ovat arvostelleet hallitusta, ja se on yksi syy uudelleenjärjestelyyn”, László Lovász sanoo.

Samalla tavalla hallituksen tulilinjalle joutui myös Keski-Euroopan yliopisto (CEU). Orbánin hallinto leimasi sen miljardööri George Sorosin rahoittamaksi oppositiopesäkkeeksi, joka kouluttaa Orbánin vastustajia, ja lopulta amerikkalaiseksi ”haamuyliopistoksi”, joka ei noudata Unkarin lakeja.

CEU käytännössä häädettiin Budapestista.

 

Tiedeakatemia, Magyar Tudományos Akadémia eli MTA, on Unkarin vanhin, suurin ja arvostetuin tiedelaitos. Sillä on 5 000 työntekijää, joista noin 3 000 ahertaa 15 tutkimusyksikössä. Tutkimusaloja on musiikista filosofiaan ja karjanhoidosta avaruustieteisiin.

Tonavan rannassa Budapestissa sijaitseva Tiedeakatemian päärakennus edustaa uusrenessanssia suuntausta, ja se vihittiin käyttöön vuonna 1865.

Energian tutkimusyksikössä työskentelevä fyysikko Riku Lovics, 38, sanoo, että yksi tekijä Tiedeakatemian kansallistamisen taustalla on raha. Päättyvällä budjettikaudella Unkari on ollut yksi suurimmista EU:n rakenne- ja investointirahojen saajista. EU-tuet ovat olleet rahasampo Orbánin perheelle, lähipiirille ja tukijoille, joille Unkarin hallitus on ohjannut valtaosan varoista – laillisesti mutta arveluttavin keinoin.

Usein kilpailutuksissa on ollut vain yksi tarjoaja. Projektit ovat olleet reilusti markkinahintaa kalliimpia. Osa investoinneista on ollut täysin turhia.

”Jatkossa nämä tuet vähenevät, ja painopiste siirtyy tutkimuksen ja innovaatioiden rahoittamiseen. Orbán haluaa pitää nämäkin rahahanat näpeissään”, Lovics sanoo.

Kansanedustaja Ákos Hadházy on kerännyt 680 000 allekirjoitusta painostaakseen Unkaria yhteistyöhön Euroopan yhteisen, petoksiin keskittyvään syyttäjäviraston (EPPO) kanssa. Hallitus on toistaiseksi kieltäytynyt.

”Unkarissa on kaksi linnaketta, jotka pitävät Orbánin vallassa”, puolueista riippumaton Hadházy sanoo. ”Toinen on media, joka suoltaa hallituksen propagandaa, ja toinen syyttäjänvirasto, joka on onnistunut valkopesemään kaikki hallitukseen liittyvät korruptioepäilyt.”

”Korruption katsotaan olevan ainoa keino vaurastua, siksi sitä ei edes vastusteta.”

Korruptiota pitää Orbánia kannattelevana voimana myös politiikan tutkija Edith Zgut.

”Korruption katsotaan olevan ainoa keino vaurastua, siksi sitä vastaan ei edes protestoida”, Zgut sanoo. ”Mutta Orbán on myös taitava rakentamaan paketteja eri yhteiskuntaluokille säilyttääkseen kannatuksensa.”

Orbánin valtakaudella Unkariin on syntynyt uusi porvaristo, joka nauttii kevyestä, yhdeksän prosentin yritysverosta. Erilaisten asunto- ja perhetukien, täystyöllisyyden ja talouskasvun ansiosta keskiluokka voi paremmin kuin koskaan.

Köyhiä ja syrjäseutujen asukaita Orbán hallitsee Zgutin mukaan pelottelulla ja porkkanoilla.

”Orbán hyödyntää unkarilaisten maahanmuuttajia kohtaan tuntemaa muukalaisvihaa ja pelkoja.”

Monet köyhät äänestävät Zgutin mukaan Orbánia myös siksi, että heidän toimeentulonsa ja sosiaaliturvansa on sidottu niin sanottuun työvelvoitteeseen.

Työvelvoite on Unkarin oma aktiivimalli: julkinen työllistämisohjelma, jolla sosiaaliturvan varassa elävät nostetaan työmarkkinoille. Tarjottu työ on otettava vastaan, muuten menettää sosiaaliavustuksen. Julkisista töistä, esimerkiksi katujen puhtaanapidosta maksetaan 75 000 forinttia, noin 250 euroa kuukaudessa.

Julkisia töitä pikkupaikkakunnilla tekevät ovat kertoneet, että kevään 2018 parlamenttivaaleissa heidän oli näytettävä täytetyt äänestyslippunsa. Jos ei osoittanut tukevansa Fidesziä, työpaikka oli vaarassa. Asia tuli ilmi kahden Yalen yliopiston tutkijan tekemässä laajassa selvityksessä.

Sama selvitys paljasti, että Fidesz keräsi kannatusta paitsi vaihtamalla ääniä etuuksiin myös ostamalla niitä.

Fidesz saa ääniä myös Unkarin rajojen takaa. Päästyään valtaan 2010 Orbánin hallitus sääti lain, joka takaa Unkarin passin esimerkiksi Romaniassa, Slovakiassa, Ukrainassa ja Serbiassa asuville unkarilaisille.

Naapurimaissa elävät unkarilaisvähemmistöt ovat vuonna 1920 solmitun Trianonin rauhan perua. Tähän mennessä passeja on jaettu yli miljoona, ja rajantakaiset unkarilaiset ovat Orbánin vankkoja tukijoita. Kevään 2018 vaaleissa yli 90 prosenttia heistä äänesti Fidesziä.

 

Pelon ilmapiiri on hiipinyt unkarilaiseen yhteiskuntaan.

”Se näkyy erityisesti maaseudulla ja varsinkin hallituksen alaisilla työpaikoilla. Ihmiset epäröivät esittää kritiikkiä hallitusta vastaan”, sanoo Unkarin Eurooppa-järjestön puheenjohtaja István Hegedűs.

Konkreettisesti pelko tuli näkyville kevään EU-vaaleissa. Maaseudun ja pienten paikkakuntien äänestyspaikoille ei tahtonut löytyä opposition edustajia vaalitarkkailijoiksi. Ihmiset eivät yksinkertaisesti uskaltaneet julkisesti myöntää olevansa Orbánin vastustajia.

Hegedűsin mukaan ”opposition ääni kuuluu internetissä, ja se voi hyvin omissa kuplissaan”. Riippumattomia ja kriittisiäkin viestimiä on vielä.

”Muutamat liberaalit tiedotusvälineet eivät kuitenkaan pysty tasapainottamaan ylivaltaa, joka hallitukselle uskollisella ja sen käsissä olevalla medialla on Unkarissa.”

Korruptiotutkimuskeskuksen johtajan István János Tóthin mukaan Unkari täyttää nykyaikaisen itsevaltiuden, siis modernin diktatuurin piirteet. Se eroaa kommunismista lähinnä siinä, ettei vastustajia vangita tai kiduteta.

”Hallitus on radikalisoitunut, ja kova linja jatkuu”, István Hegedűs sanoo. Hän kuitenkin muistuttaa, että Unkarissa mikä tahansa on mahdollista. Tilanne voi ajautua väkivaltaan tai Orbán tehdä virheen. Oppositiokin voi voittaa.