Viktor Orbán tekee mitä lystää – Helsinkiin kokoontuva EPP vain murisee, vaikka puolueen uskottavuus rapisee

Vaikka Soros-yliopiston häätö Unkarista on varmistumassa, Euroopan kansanpuolue tuskin erottaa orbánilaisia ennen kevään 2019 europarlamenttivaaleja.
Eurooppa 6.11.2018 20:50
Unkarin pääministeri Viktor Orbán EU:n epävirallisessa kokouksessa Itävallan Salzburgissa syykuussa 2018.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán EU:n epävirallisessa kokouksessa Itävallan Salzburgissa syykuussa 2018. © KERSTIN JOENSSON / AP / Lehtikuva

Syyskuun alussa Budapestissä sulki ovensa suursijoittaja George Sorosin rahoittama Open Society -säätiön toimisto.

Lähtönsä syyksi säätiö ilmoitti pääministeri Viktor Orbánin politiikan – ”entistä tukahduttavamman poliittisen ja oikeudellisen ympäristön” Unkarissa.

Nyt muuttolaatikot on kaivettu esille myös kansainvälisessä Keski-Euroopan yliopistossa eli CEU:ssa, joka myöntää sekä amerikkalaisia että unkarilaisia tutkintoja.

”Soros-yliopistona” tunnetun CEU:n toiminta on ollut vaakalaudalla Budapestissa keväästä 2017 ulkomaisia opinahjoja koskevan uuden yliopistolain takia.

Lex-CEU:ksi ristitty lain sanotaan olevan hatarasti verhottu hyökkäys CEU:ta ja varsinkin sen perustajaa ja Orbánin arkkivihollista George Sorosia vastaan.

”Olemme tehneet kaikkemme täyttääksemme lain vaatimukset ja olleet valmiita mihin tahansa ratkaisuun, kunhan se turvaisi laitoksemme riippumattomuuden ja akateemisen vapauden, sanoi rehtori Michael Ignatieff tiedotustilaisuudessa Budapestissa 25. lokakuuta 2018.

”Liika on liikaa. Olemme odottaneet tarpeeksi kauan. Meidät yksinkertaisesti pakotetaan lähtemään 26 toimintavuoden jälkeen.”

CEU aikoo tehdä lopullisen päätöksen muutosta Itävaltaan Wieniin joulukuun 2018 alkuun mennessä. Sovun löytämiseen olisi siis vielä hetki aikaa.

 

Soros-yliopiston pysymistä Budapestissa on pidetty taas yhtenä takarajana, jonka yli Orbán ei saisi mennä, mikäli Fidesz haluaa säilyttää paikkansa keskustaoikeistolaisessa Euroopan kansanpuolueen kattojärjestössä EPP:ssä.

EPP:n puoluekokous kokoontuu 7.–8. marraskuuta Helsingissä, ja myös Orbán tiettävästi osallistuu kokoukseen.

EPP:ssä on yli 70 puoluetta noin 40 maasta, ja se on Euroopan parlamentin suurin ryhmä. Suomesta puolueeseen kuuluvat kokoomus ja kristilliset.

Takarajoja on aseteltu Unkarille aiemminkin, mutta Orbán näyttää tekevän mitä lystää.

Hän lietsoo pelkoa ja rakentaa uhka- ja viholliskuvia. Kolmannen peräkkäisen murskavoittonsa jälkeen hän on ollut entistä itsevarmempi ja uhmakkaampi.

Esimerkiksi kiistanalaiset ”Stop Soros” -lait säädettiin pian vaalivoiton jälkeen kesäkuussa 2018 samana päivänä, kun muu maailma vietti Maailman pakolaispäivää. Lakipaketti käytännössä kriminalisoi pakolaisten tai turvapaikanhakijoiden kaikenlaisen auttamisen.

Myös perustuslakiin kirjattiin tuolloin muutos, joka kieltää ”muukalaisten” asuttamisen Unkariin.

EPP joutunee kuitenkin pitämään Fideszin riveissään ainakin kevään 2019 europarlamenttivaaleihin asti.

”Tapa, jolla Orbán rakentaa valtaansa, on vastenmielinen. Mutta aika on käymässä vähiin”, sanoo kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa.

Esitystä Fideszin erottamiseksi ei ole tehty Helsingissä kokoontuvalle EPP:n puoluekokoukselle, vaikka halu potkaista orbánilaiset ulos on voimistumassa EPP:ssä.

”Viimeinen raja on tullut vastaan jo aikapäiviä, mutta riittävää tukea erottamiselle ei ole kuitenkaan löytynyt”, sanoo puolestaan Sarvamaan puoluetoveri, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.

”Olen hyvin pettynyt, ettei esitystä saatu aikaan.”

”Kukaan ei halua heittää ensimmäistä kiveä”, Petri Sarvamaa kuvaa tilannetta.

Fideszin erottaminen EPP:stä ei ole aivan yksinkertaista.

”Kukaan ei halua heittää ensimmäistä kiveä”, Petri Sarvamaa kuvaa tilanteen hankaluutta.

Esitys olisi saatava seitsemältä puolueelta viidestä eri maasta. Aloitteen jäsenpuolueen erottamiseksi voi tehdä myös EPP:n puheenjohtajisto.

Sääntöjen mukaan erottamisesta päättää EPP:n puoluevaltuusto (Political Assembly), jossa äänivaltaa käyttävät muun muassa EPP:n johto, jäsenpuolueet, europarlamenttidelegaatioiden johto sekä komission, EU-parlamentin ja alueiden komitean EPP:läiset puheenjohtajat.

Fideszin heittämistä ulos EPP:stä on yritetty kerran. Kesäkuussa 2018 Hollannin kristillisdemokraatit (CDA) teki esityksen Fideszin erottamiseksi, mutta se ei saanut tarpeeksi tukea.

On myös arveltu, että EPP pitää Fideszin riveissään, jotta ryhmä säilyttäisi suurimman asemansa myös tulevissa europarlamenttivaaleissa.

Niin Pietikäinen kuin Sarvamaakin kyseenalaistavat tällaisen ”laskelman”.

”Mitä enemmän aikaa kuluu, sen enemmän se syö EPP:n uskottavuutta EU:n arvojen puolustajana”, Sarvamaa sanoo.

 

Vaikka Fideszin erottaminen ei virallisesti ole EPP:n puoluekokouksen asialistalla, keskustelua ryhmän arvoista Helsingissä kuitenkin käydään – ja todennäköisesti hyvin vilkkaasti.

EPP:n kärkiehdokkuutta kevään 2019 europarlamenttivaaleissa tavoitteleva Alexander Stubb on vaatinut Orbánilta kirjallista vakuutusta EU-perusarvojen eli esimerkiksi ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteiden noudattamisesta.

Stubb on sanonut, ettei hän suvaitse suvaitsemattomuutta.

”Orbán joko allekirjoittaa sitoumuksen perusarvojen noudattamisesta tai Fidesz erotetaan EPP:stä”, Stubb linjasi kantansa Verkkouutisten haastattelussa lokakuussa.

Stubbin vastaehdokas ja vaalin ennakkosuosikki, saksalainen Manfred Weber edustaa maltillisempaa linjaa, ja häntä on pidetty Orbánin tärkeimpänä suojelijana EPP:n parlamenttiryhmässä.

Weber kuitenkin liittyi Orbánin politiikan arvostelijoiden joukkoon ja äänesti niin sanotun Sargentinin raportin hyväksymisen puolesta EU-parlamentissa syyskuussa 2018. Päätös saattaa johtaa rankaisutoimiin Unkaria vastaan.

Orbán on ilmoittanut tukevansa Weberin valintaa.

”Stubb on EPP:n liberaalin siiven edustaja, ja hänellä on erinomaiset henkilökohtaiset suhteet Sorosiin”, Orbánin hallitus toteaa tiedotteessaan.

”Fidesz edustaa EPP:ssä demokraattista siipeä, ja siksi Unkaria vastaan hyökätään ja sitä arvostellaan. Orbán ja Fidesz eivät tue liberaalisiiven maahanmuuttopolitiikkaa.”

Unkarin uusi yliopistolaki on kirjoitettu niin, ettei CEU voi täyttää yhtä sen keskeistä vaadetta.

Budapestissä CEU:n rehtori Ignatieff kertoi saaneensa Yhdysvaltain uudelta Unkarin-suurlähettiläältä David B. Cornsteinilta tiedon, ettei pääministeri Orbánin hallitus aio allekirjoittaa CEU:n toiminnan Unkarissa turvaavaa perussopimusta.

Sopimus valmistui jo lokakuussa 2017, ja sitä oli neuvottelemassa myös Unkarin hallituksen edustaja. Paperi on ollut siitä lähtien pääministeri Orbánin pöydällä.

Suurlähettiläs Cornstein sanoo, että ”CEU:n pysyminen Unkarissa on yhä Yhdysvaltain ykköstavoite” ja että ”pieni ikkuna” on vielä auki ratkaisun saamiseksi.

”Mutta sovun on löydyttävä nopeasti”, Cornstein totesi.

CEU päättää lähdöstä joulukuun alkuun mennessä. Yliopistolla on sopimus kampuksen avaamisesta Wieniin, jossa opetustoiminta voi alkaa 19. syyskuuta 2019.

Uutinen kuitattiin Unkarin hallituksen talutusnuorassa olevassa mediassa tuttuun tyyliin ”bluffiksi” ja ”Sorosin juoneksi”, josta ei tarvitse välittää.

”CEU on toiminut, toimii ja tulee toimimaan täällä tulevaisuudessakin. Muutto Wieniin on vain osa Sorosin poliittista juonittelua”, tviittasi hallituksen tiedottaja Zoltán Kovács heti CEU:n tiedotustilaisuuden päätyttyä.

Uusi yliopistolaki on kuitenkin kirjoitettu niin, ettei CEU:lla ole käytännön keinoa täyttää yhtä sen keskeistä vaadetta eikä siten myöskään toimia laillisesti Unkarissa.

Laki edellyttää, että ulkomaisen yliopiston alkuperäismaalla ja Unkarin hallituksella täytyy olla kahdenvälinen sopimus yliopiston toiminnasta, mikäli yliopisto myöntää kaksoistutkintoja.

Orbánin pöydällä olevassa sopimuksessa CEU on akkreditoitu New Yorkin osavaltion kanssa. Se ei riitä Unkarin hallitukselle, vaan sopimus tulisi tehdä Yhdysvaltain liittovaltion kanssa.

Yhdysvaltain liittovaltion hallitus ei kuitenkaan puutu korkeakoulupolitiikkaan, joka siellä kuuluu osavaltioiden toimivaltaan.

”Kuvitelkaamme, että Yhdysvallat uhkaisi lopettaa kaiken kaupankäynnin Unkarin kanssa, ellei Unkarin kuningas allekirjoita uutta kauppasopimusta. Harmi vain, ettei kuningasta ole”, kuvaa kansainvälisen oikeuden professori Boldizsár Nagy absurdia tilannetta blogissaan.