Venäjän ongelmat uhkaavat karata Putinin käsistä

Jännitys kiristyy Transnistriassa, Ukrainassa kiivaita taisteluja.
Ukrainan armeijan sotilas tarkkaili tilannetta Mariinkassa torstaina 4. kesäkuuta 2015. © Evgeniy Maloletka / AP / LEHTIKUVA

Venäläiset turvallisuuspolitiikan asiantuntijat pelkäävät, että Transnistrian jäätynyt konflikti kuumenee kohti uutta sotaa.

Moskovassa toimivan Carnegie-instituutin johtaja Dmitri Trenin arvelee, että Ukrainan ja Moldovan viimeaikaiset päätökset saattavat provosoida Kremlin koviin otteisiin.

Sanomalehti Izvestian kansallismielinen kolumnisti Jegor Holmogoro on samaa mieltä. Hänen mukaansa Transnistrian tilanne muistuttaa Georgian sotaa edeltävää aikaa kesällä 2008.

Holmogoro ennustaa, että tilanteen laukaiseminen saattaa edellyttää kovia poliittisia ja sotilaallisia päätöksiä, jotka johtavat pahimmassa tapauksessa sotaan EU:n kanssa.

Mitä Transnistriassa on sitten tapahtunut?

Ukrainan parlamentti katkaisi toukokuussa Ukrainan ja Venäjän välisiä valtiosopimuksia. Tärkein niistä on vuonna 1995 solmittu Sotšin sopimus, jossa Ukraina sitoutui takaamaan kauttakulkuoikeuden Transnistriassa oleville venäläisjoukoille. Moskovan kannalta sopimuksen romuttaminen on erittäin hankalaa, sillä Transnistriasta ei ole suoraa maayhteyttä Venäjälle.

Transnistriassa on noin 1500 venäläistä sotilasta ja paljon raskasta aseistusta. Koska maayhteys Ukrainan kautta on menetetty, Venäjä joutuu huoltamaan joukkojaan lentokoneilla Moldovan pääkaupungin Chisinaun kautta.

Moldova on kuitenkin alkanut rajoittaa venäläisten oikeutta käyttää Chisinaun lehtokenttää. Useita venäläissotilaita on pidätetty ja karkotettu maasta. Lisäksi Ukraina on sijoittanut S-300-ilmatorjuntajärjestelmiä Transnistrian vastaiselle rajavyöhykkeelle.

 

Transnistria on omalaatuinen historian jäänne.

Ukrainan lounaisreunassa sijaitsevaan Odessan alueeseen rajoittuva parisataa kilometriä pitkä ja parikymmentä kilometriä leveä kaistale kuuluu virallisesti Moldovaan. Käytännössä se on kuitenkin itsenäinen, Venäjästä riippuvainen näennäisvaltio. Yksikään maa ei ole tunnustanut Transnistriaa, ei edes Venäjä, vaikka se lukee alueen omaan etupiiriinsä.

Transnistria irtautui Moldovasta lyhyessä sisällissodassa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Alueen venäjän- ja ukrainankielinen väestö pelkäsi, että Moldovan romaniankielinen enemmistö haluaisi liittyä Romaniaan. Aselepo sovittiin heinäkuussa 1992, mutta Transnistrian kohtalo on yhä ratkaisematta.

Liikenneyhteyksien katkaiseminen uhkaa vakavasti Transnistrian taloutta, joka perustuu paljolti salakuljetukseen ja mustan pörssin kauppaan. Venäjä ja Transnistrian johto syyttävät Ukrainaa ja Moldovaa alueen taloussaarrosta.

Transnistria vetosi viime viikolla presidentti Vladimir Putiniin ja pyysi suojelua.

Ukrainan ulkoministeriön mukaan Transnistriaa ei ole saarrettu, Ukraina on ainoastaan lopettanut sotilasteknisen yhteistyön Venäjän kanssa Itä-Ukrainan taistelujen vuoksi.

Venäjän ulkoministeriö on kuitenkin ”hyvin huolissaan” tilanteesta. Kiihkeänä nationalistina tunnettu varapääministeri Dmitri Rogozin vakuuttaa puolestaan, että Venäjä takaa kaikissa oloissa alueen turvallisuuden.

 

Samaan aikaan Minskissä sovittu hauras tulitaukosopimus uhkaa murtua lopullisesti Itä-Ukrainassa.

Hallituksen mukaan separatistijoukot ovat tulittaneet armeijan joukkojen asemia useissa paikoissa Donetskin rintamalinjalla. Silminnäkijät kuvaavat taisteluja rajuimmiksi moniin kuukausiin.

Kiivaimmat yhteenotot on käyty Donetskin länsipuolella sijaitsevan Mariinkaan hallinnasta. Ukrainan mukaan armeija onnistui torjumaan keskiviikkona noin tuhannen miehen vahvuisten kapinallisjoukkojen hyökkäyksen. Taistelu kaupungin hallinnasta jatkui kuitenkin torstaina.

Ukrainan presidentti Petro Porošenko varoitti keskiviikkona 5. kesäkuuta maan parlamentissa taistelujen laajentumisesta täysimittaiseksi sodaksi. Hänen mukaansa Itä-Ukrainan kapinallisten tukena on 9 000 venäläissotilasta. Tunnettu ukrainalainen sotilasasiantuntija Dmitri Tymtšuk arvioi puolestaan, että joukkojen miesvahvuus on vähintään 6 000.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov puolestaan kiirehtii Ukrainan hallitusta aloittamaan suorat neuvottelut kapinallisten kanssa. Hänen mukaansa Minskin rauhansopimus uhkaa kaatua hallituksen toimenpiteiden vuoksi.

Myös EU:n komission tiedottaja varoitti torstaina 6. kesäkuuta laajenevasta väkivallan kierteestä. Hänen mukaansa EU on valmista kiristämään Venäjään kohdistuvia pakotteita, ellei Minskin tulitaukosopimusta noudateta.

 

Kremlillä on kasvavia huolia myös Tšetšeniassa, jonka johtaja Ramzan Kadyrov käyttäytyy yhä omavaltaisemmin.

Putin on antanut Kadyrovin toimia Tšetšeniassa vapaasti jo vuosia, kunhan hänen joukkonsa ovat pitäneet kapinalliset aisoissa.

Tilanne on kärjistynyt sen jälkeen, kun Venäjän sisäministeriön joukot surmasivat huhtikuisessa operaatiossa tšetšeenimiehen. Kadyrov uhkasi sen jälkeen ampua venäläisjoukkoja, jos ne toimivat Tšetšeniassa ilman hänen lupaansa.

Keskiviikkona 5. kesäkuuta naamioituneet miehet iskivät kidutuksen vastaisen ihmisoikeusjärjestön toimistoon Tšetšenian pääkaupungissa Groznyissa. Kadyrov väittää, että iskun taustalla olivat sisäministeriön joukkojen surmaaman tšetšeenimiehen raivostuneet sukulaiset.

Kadyrovin nimi on ponnahtanut esiin myös oppositiojohtaja Boris Nemtsovin murhan tutkimuksissa.

Murhasta syytetty Zaur Dadajev on palvellut Tšetšeniassa sisäministeriön alaisen Sever-pataljoonan varakomentajana ja hänellä on ollut merkittävä asema Kadyrovin turvallisuuskoneistossa. Sever-pataljoonan päällikkö Alibek Delimhanov on Kadyrovin serkku ja Venäjän duuman jäsenen Adam Delimhanovin veli.

Kadyrovin valta-asema perustuu noin 20 000 miehen armeijaan. Myös Venäjän sisäministeriön paikalliset turvallisuusjoukot ovat hänen alaisuudessaan. Kadyrovilla on Tšetšeniassa epävirallinen verotusoikeus, ja hän on säätänyt alueelle omat islamilaiset lakinsa.

Venäjä kävi 1990- ja 2000-luvuilla itsenäisyydestä haaveillutta Tšetšeniaa vastaan kaksi sotaa. Taisteluissa pahoin tuhoutunut Groznyi on rakennettu sen jälkeen kokonaan uudelleen Moskovan rahoituksella ja kaupungin pääkatu on nimitetty Putinin mukaan Prospekt Putinaksi.