Venäjä: Jättimäinen lentoyhtiö syntyi pakon edessä – Aeroflot osti kilpailijansa yhdellä ruplalla

Ruplan romahdus vei Transaerolta menestymisen mahdollisuudet.
Eurooppa 2.9.2015 16:15

Aeroflotin lentokoneita Moskovassa helmikuussa 2014. © Timo Jaakonaho / Lehtikuva

Venäjälle syntyi yksi Euroopan suurimmista lentoyhtiöistä sen jälkeen, kun maan suurin alan yritys, valtion omistama Aeroflot, päätti ostaa yksityisen kilpailijansa, maan toiseksi suurimman lentoyhtiön Transaeron.

Kolme neljäsosaa Transaeron osakkeista siirtyy Aeroflotille, venäläisten uutistoimistotietojen mukaan yhden ruplan eli 1,3 eurosentin kokonaiskauppahinnalla.

Kaupalla oli arvovaltainen kätilö, joka myöskin takasi sen, ettei Transaeron omistajille enää jätetty muuta vaihtoehtoa.

Transaeron oman tiedotteen mukaan kauppa hyväksyttiin Venäjän hallituksen komissiossa, jossa puhetta johti varapääministeri Igor Šuvalov. Näin tehtiin, koska komission mielestä kauppa edistää kaupallista ilmailutoimintaa Venäjällä ja synnyttää yhden maailman suurimmista lentoyhtiöistä.

Yhdistelmä jää kuitenkin kauas alan jättiläisistä, jotka löytyvät Yhdysvalloista.

Fuusion jälkeen Aeroflotilla on vajaat 300 lentokonetta, kun niitä esimerkiksi Americanilla on lähes 1500. Euroopan liigassa Aeroflot kuitenkin nousee suurimpien joukkoon.

 

Kauppa tehtiin ilmeisesti pakon edessä. Venäjän talouden alamäki ja ruplan voimakas devalvoituminen olivat ajaneet yksityisen Transaeron kestämättömään tilanteeseen.

Yhtiö on lähes koko 24-vuotisen olemassaolonsa ajan lentänyt länsimaisilla koneilla. Venäläismatkustajat ovat pitäneet niistä enemmän kuin kotimaassa valmistetuista koneista.

Transaero on kasvanut nopeasti mutta samalla myös hankkinut raskaan salkun länsivaluuttamääräistä velkaa. Sitä oli viime vuodenvaihteessa venäläisten uutistoimistotietojen mukaan jo noin kolmasosa yhtiön miljardin dollarin eli lähes 900 miljoonan euron kokonaisvelasta.

Ruplan heikentyminen on myös pienentänyt yhtiön ulkomaanliikenteen kysyntää. Kotimaassa matkustajamäärät ovat kasvaneet, mutta se ei riittänyt.

 

Transaero perustettiin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen 1991. Sen suurimmat omistajat ovat pariskunta Olga Plešakova ja Alexander Plešakov, joilla kummallakin on 18 prosenttia osakkeista.

Rouva on toimialan harvinaisuus eli ainoa nainen suuren lentoyhtiön toimitusjohtajana. Herra on yhtiön hallituksen puheenjohtaja.

Transaerolla on satakunta lentokonetta ja sen turvallisuustilasto on moitteeton. Yhtiö havitteli vielä pari vuotta sitten loikkaa eurooppalaisten lentoyhtiöiden eliittiin tilaamalla Airbusin superjumboja eli A380-koneita. Tämän tilauksen peruutti, harvinaista kylläkin, koneen valmistaja.

Aeroflot-konsernilla koneita oli viime vuodenvaihteessa yli 260 ja sen turvallisuustilasto on selvästi heikompi. Aeroflot kuuluu lentoyhtiöiden kansainväliseen SkyTeam-allianssiin, jonka kärkiyhtiöitä ovat amerikkalainen Delta ja ranskalainen Air France/KLM.

 

Jos oli ostettava heikoilla, vahvoilla ei ole ostajakaan eli Aeroflot. Sen liikenne on tänä vuonna kasvanut voimakkaasti. Erityisen suosituksi on osoittautunut konsernin uusi halpalentoyhtiö Pobeda.

Aeroflotin toiminta pyörii niukasti plussalla, mutta valuuttamääräiset velat ja velvoitteet kuten leasing-maksut painavat päätä väkisin veden alle. Ensimmäisen vuosipuoliskon nettotappio tuplaantui 46 miljoonaan euroon.

Aeroflot ei kuitenkaan joudu käymään samanlaista eloonjäämistaistelua kuin nyt edesmennyt Transaero, koska se on Venäjän virallinen lentoyhtiö. Se on listattu valtion kannalta strategisesti merkittäväksi yhtiöksi.

Erityisasemaa osoittaa sekin, että Venäjän valtio perii ulkomaisilta (paitsi kiinalaisilta) lentoyhtiöiltä Siperian ylilentomaksuina isoja summia, jotka tilitetään suoraan Aeroflotin kassaan.

Aeroflot noteerataan Moskovan pörssissä, mutta 51,17 prosenttia sen osakkeista omistaa Venäjän valtio. Omistuskuvio on siis hyvin samantyyppinen kuin Finnairissa.