Vain jalokiviryöstö tai terrori-isku saa huomiota, ongelmat pysyvät – Ranskan lähiöissä vaalit eivät innosta

Maahanmuutto on yksi presidentinvaalien keskeisistä kysymyksistä, mutta vaalitaistelussa lähiöiden ongelmat on ohitettu.
Eurooppa 20.4.2017 20:48

Mielenosoittajat vastustivat oikeistopuolue Front Nationalia ja sen presidenttiehdokasta Marine Le Peniä Marseillessa 19. huhtikuuta 2017. © Sylvain Thomas / AFP / LEHTIKUVA

Vallauris, RanskaPablo Picasson veistoksessa mies pitelee lammasta sylissään. Teos kruunaa Vallauris’n pääaukion. Sen toisella laidalla sijaitsevassa museossa on muhkea kokoelma Picasson keramiikkatöitä, jotka ovat syntyneet paikkakunnalla.

Muuten Antibesin ja Cannesin väliin jäävä, parin kilometrin päässä merestä sijaitseva kaupunki on kaukana Ranskan Rivieran glamourista.

Vallauris’ssa Ranskan talousongelmat näkyvät pääkadulla, Avenue Georges Clemenceaulla. Liiketiloista monet on suljettu, useat kaupat tarjoilevat turisteille keramiikkaa. Ympärillä vanha kaupunki rapistuu kunnostuksia odottaessaan.

Pääsiäislauantaina, runsas viikko ennen presidentinvaalien ensimmäistä kierrosta, Vallauris’sta on turha etsiä merkkejä vaalitaistelusta, joka televisiossa leimuaa rajuna.

Ainoat esitteitä tarjoilevat ovat uskovaisia.

Pääkadun tuoreesta yrityksestä, vanhoja esineitä uuteen käyttöön kunnostavasta liikkeestä löytyy kuitenkin nuori mies, joka on valmis puhumaan vaaleista.

Hänen mielestään kukaan ehdokkaista ei todellisuudesta välitä tavallisten ihmisen arjesta. Siksi äänestäjät ovat Vallauriksessa kääntäneet ehdokkaille selkänsä.

Nelikko ryösti Cartierin jalokiviliikkeen Monte Carlon kasinon lähettyvillä.

Vallauris sai huonoa mainosta maaliskuun lopussa, kun neljä paikaMallista parikymppistä miestä ryösti Cartierin jalokiviliikkeen Monacossa, Monte Carlon kasinon lähettyvillä. Valluris’sta on vajaan tunnin ajomatka Monte Carloon.

Tekijät saatiin nopeasti kiinni ja miljoonasaalis takaisin.

Nelikko on kotoisin samasta korttelista, Hauts de Vallauris’sta. Heidän kotikulmillaan 80 prosenttia asukkaista on maahanmuuttajataustaisia, useimmat arabimaista.

Vallauris’n keskustan lisäksi kaupungissa on toinen keskus, Golfe-Juan. Se on Välimeren rannalla, vain parin kilometrin päässä itse kaupungista.

Golfe-Juanissa liikkuu toisenlaista muslimiväkeä, sillä siellä on Saudi-Arabian kuningasperheen kesäpalatsi. Mutta konflikteja syntyy sielläkin.

Palatsilleen tullut kuningas Salman bin Abdul-Aziz Al Saud keskeytti suuttuneena lomansa heinä-elokuun vaihteessa 2015, kun paikalliset asukkaat vastustivat yleisen uimarannan luovuttamista kuninkaan tarpeisiin.

Samalla Cannesin loistohotelleista poistui kuninkaan tuhatpäinen seurue. Hotellit ovat pääosin siirtyneet arabiomistukseen.

Maassa tapahtuneiden iskujen tekijät ovat olleet kriisikortteleiden kasvatteja.

Vaalitaistelussa Ranskan ongelmalähiöiden ja -kortteleiden käsittely on ohitettu, vaikka työttömyys on niissä muuta maata korkeampaa. Työttömyys taas on ranskalaisten huolilistan kärjessä ja ohittaa myös turvallisuuteen liittyvät kysymykset.

Työttömyys ja terrorismi kytkeytyvät toisiinsa. Maassa tapahtuneiden iskujen tekijät ovat olleet kriisikortteleiden kasvatteja. Kiistely sosiaalisten syiden vaikutuksesta uskonnon tai islamismin vauhdittamaan radikalisoitumiseen jatkuu.

Tiistaina 18. huhtikuuta Marseilleissa pidätettiin kaksi Ranskassa syntynyttä miestä epäiltynä terrori-iskun valmistelusta vaalikampanjan loppumetreille.

Kaksikko tutustui 2013 vankilassa. Vanhempi, 29-vuotias oli saanut tuomion huumeista, toinen väärennetyistä paperista. Nuorempaa, 23-vuotiasta, kuvataan käännynnäiseksi, joka radikalisoitui Nizzan tšetšeeniyhteisössä 2007.

Pidätykset voivat nostaa terroriuhan keskeiseksi aiheeksi television vaalitentissä torstaina.

 

Lehdistö on vaalien alla kirjoittanut lähiöiden ongelmista. Oikeistolainen Le Figaro on käynyt yhdessä ongelmalähiöistä, Pariisin kyljessä olevassa Pierrefitte-sur-Seinessä ja haastatellut siellä lääkärinä jo 35 vuotta toiminutta 62-vuotiasta Joselyne Rousseauta.

Hänen vastaanottonsa on kahden lukitun oven takana, koska varkaat ovat iskeneet yli 20 kertaa. Kahdesti lääkäri on joutunut aseellinen ryöstön kohteeksi. Lisäksi auto varastettiin kotikäynnin aikana 2015.

Tunisiassa juutalaisperheeseen syntynyt Rousseau muistelee, miten alueen pääkadun varrella oli ennen liha-, kala- ja kukkakauppoja. Idylli on yhä totta Ranskan kaupunkien ja kylien hyvinvoivissa kortteleissa. Vaalitaistelun aikana menneiden aikojen perään on haikailtu myös siksi, että pikkuyritysten myötä on kadonnut työpaikkoja.

Llääkärin kotikulmilla kaikki muuttui, kun alueelle rakennettiin suuria kerrostalokortteleita 1980-luvun lopussa. Viidennes alueen asukkaista on vailla työtä ja kolme viidennestä maahanmuuttajataustaisia. Ihmiset tuntevat itsensä hylätyiksi.

Liberaalia linjaa vetävä Le Monde on käynyt niin ikään Pariisin lähistöllä, Aulnauy-sous-Boisin esikaupungissa. Siellä poliisit pahoinpitelivät helmikuun alussa Théo-nimisen nuoren miehen pidätystilanteessa.

Seurauksena oli mielenosoituksia. Le Monden 8. huhtikuuta ilmestyneen viikkoliitteen mukaan kaupunki on jakautunut kahtia, ja rajana on väkeä pääkaupunkiin töihin kuljettava junarata. Radan eteläpuolella asuvat parempiosaiset.

Yksi pohjoisen laidan asukas tiivistää tilanteen toteamalla, että 30 vuotta on puhuttu, mutta mitään ei ole tapahtunut.

Toki esimerkiksi viime vuonna Ranskan budjetissa oli 438 miljoonaa euroa ongelma-alueiden kehittämisrahaa.

 

Myös Yhtä tällaista kaupunginosaa Marseillesin pohjoisosassa johtava Samia Ghali sanoi hänkin Le Figaron haastattelussa 19. helmikuuta, ettei mikään ole ihmisten elämässä muuttunut.

Ghali on ollut työnsä päättäneen Ranskan parlamentin toisen kamarin, senaatin jäsen. Hän edustaa vallassa ollutta PS-sosialistipuoluetta. Ghali tuli tunnetuksi vaatiessaan sotilaita avuksi, jotta huumekauppa Marseillesin ongelmakortteleissa saataisiin loppumaan.

Vuonna 1968 syntyneen Ghalin juuret vievät Algeriaan. Hänen mukaansa hänen omalla sukupolvellaan oli vielä mahdollisuus edetä elämässä.

Nyt Marseillesin lähiökoulujen taso on laskenut ja sosiaaliset tukiorganisaatiot kadonneet.

Ghali toteaa yksinhuoltajaperheitten täyttävän talot: isät ovat poissa, ja samalla puuttuvat auktoriteetit.

Ghali muistelee, miten lapsuudessa saatiin selkäsaunoja eikä siihen kuoltu. Hän vaatii vanhempien, poliisin ja oikeuslaitoksen auktoriteetin palautusta sekä koulupukuja.

Muslimiväestöstä lähes puolet on maallistuneita, neljännes välitilassa.

Selvityksen mukaan 86 prosenttia muslimitaustaisista ranskalaisista äänesti vuonna 2012 nykyistä presidenttiä, sosialistien François Hollandea. Mielipidemittauslaitos IFOP:in johtajan Jérôme Fourquetin mukaan puolue erehtyi luulemaan, että se sai väestöryhmän taakseen lopullisesti.

Viime vuonna tehty haastattelututkimus jakaa Ranskan muslimitaustaiset kolmeen ryhmään.

28 prosenttia on uskonnollisia, 30 prosenttia ei käy lainkaan moskeijassa ja 31 prosenttia poikkeaa moskeijassa vähintään kerran viikossa.

Halal-lihan käyttöä kannattaa 70 prosenttia ja hunnun käyttöä 65 prosenttia. Kuitenkin naisista kaksi kolmasosaa sanoo, ettei käytä huntua. Hunnuista on kiistelty vuodesta 1989, jolloin kolme lukiolaistyttöä ryhtyi pitämään huntua koulussa.

Selvityksen johtopäätösten mukaan muslimiväestöstä lähes puolet on maallistuneita ja neljännes eräänlaisessa välitilassa. Loput, reilu neljännes, haluavat uskonnon näkyvän. He myös kyseenalaistavat Ranskan virallisen politiikan, jossa kirkko ja valtio on erotettu maallisuuden nimissä ja uskonto on pelkästään yksityisasia.

Tässä tutkimuksessa muslimitaustaisen väestön osuus arveltiin kolmeksi, neljäksi miljoonaksi. Maahanmuuttajia on paljon enemmän eli noin 11 prosenttia väestöstä.

7,3 miljoonalla ranskalaisella toinen vanhemmista on syntynyt muualla.

Huhtikuun Le Monde diplomatique käyttää vuoden 2015 tilastoja, joiden mukaan 7,3 miljoonalla ranskalaisella toinen vanhemmista on syntynyt muualla kuin Ranskassa ja ollut toisen maan kansalainen.

Heistä 45 prosentilla ulkomaalaistaustainen vanhempi on ollut jonkun Euroopan maan kansalainen, 42 prosentilla juuret vievät Afrikkaan, pääosin Algeriaan, Marokkoon ja Tunisiaan.

Ranskaan on tultu Italiasta työn perässä ja Espanjasta pakoon Francon diktatuuria.

Le Monde diplomatique erittelee, miten maahanmuutto jakaa presidenttiehdokkaita. Osa pitää sitä myönteisenä, toisille se on syy ongelmiin kuten työttömyyteen ja terrorismiin mutta myös siihen, että yhteiskunnan tarjoamista edullisista asunnoista on pulaa.

Tiukinta linjaa vetää kansallisen rintaman FN:n oikeistopopulisti Marine Le Pen, joka vielä vaalien aattona on koventanut puheitaan jo ennen torstaisia pidätyksiä vaatimalla kaiken maahanmuuton kieltämistä.

Pääsiäisen tienoilla kokoontunut Ranskan muslimien yhteistyöjärjestö kehotti äänestämään Le Peniä vastaan.

Ehdokkaista vasemmistopopulisti Jean-Luc Mélanchon ja riippumaton Emmanuel Macron suhtautuvat maahanmuuttoon myönteisesti, oikeiston Francois Fillon taas kriittisesti.

Ranska antoi viime vuonna 85 244 myönteistä turvapaikkapäätöstä. Vuonna 2010 luku oli 52 762. Pakolla kotimaahansa palautettiin viime vuonna 12 961 ulkomaalaista.

Tiistaina 18. huhtikuuta julkistetun mielipidemittauksen mukaan Macron keräisi ensi sunnuntaina 24 prosenttia äänistä, Le Pen 23, Fillon 19,5 ja Mélanchon 18 prosenttia.

Toisen gallupin mukaan Macron saa 23,5, Le Pen 22,5 , Fillon 19,5 ja Mélanchon 19 prosenttia.

Kaikkien kysleyjen mukaan ennakkosuosikkien eli Macronin ja Le Penin kannatus on pudonnut, mutta kahden kannoilla olevan haastajan nousussa.