Mahdoton hallituspalapeli

Ruotsissa on totuttu ajattelemaan politiikkaa blokkien kautta. Siksi sopeutuminen politiikan murrokseen on siellä vaikeampaa kuin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, arvioi Johan Strang.

Sosiaalidemokraattien Stefan Löfven nimitettiin hallitustunnustelijaksi maanantaina 5. heinäkuuta 2021.
Sosiaalidemokraattien Stefan Löfven nimitettiin hallitustunnustelijaksi maanantaina 5. heinäkuuta 2021. © Stefan Jerrevang/lk

Ruotsissa hallituksen on vuosikymmeniä muodostanut joko punavihreä blokki tai porvariblokki. Vuoden 2018 vaaleissa politiikan perinteiset ryhmittymät murtuivat.

Vaalit päättyivät pattitilanteeseen: valtiopäiville syntyi kaksi lähes tasavahvaa blokkia.

Samalla maahanmuuttovastainen ruotsidemokraatit sai historiansa suurimman vaalivoiton. Kun perinteisillä puolueblokeilla ei ollut enää enemmistöä valtiopäivillä, ongelmat alkoivat. Hallitusneuvottelut kestivät yli neljä kuukautta.

Kesäkuussa 2021 Ruotsi ajautui jälleen hallituskriisiin. Pääministeri Stefan Löfvenin vähemmistöhallitus kaatui valtiopäivien luottamusäänestyksessä vuokrasääntelykiistaan.

Äänestys oli historiallinen. Ensimmäistä kertaa Ruotsin pääministeri joutui eroamaan epäluottamusäänestyksen takia. Kriisin sysäsi liikkeelle vasemmistopuolueen puheenjohtaja Nooshi Dadgostar, joka koki puolueensa jääneen demarien kynnysmatoksi.

Sisältö