Vahinkoja sattuu, kun muusta ei sovita – Näin Brysselistä tuli EU:n ”pääkaupunki”

Aluksi Belgian hallitus vastusti Brysselin asemaa Euroopan keskuskaupunkina. Myöhemmin se on pyrkitynyt hyötymään tilantessta.
Eurooppa 1.7.2019 07:29
EU:n tunnetuimman hallintorakennuksen, Brysselin Schuman-aukion laidalla sijaitsevan EU-komission Berlaymontin paikalla oli vielä 1950-luvun lopussa nunnaluostari.
EU:n tunnetuimman hallintorakennuksen, Brysselin Schuman-aukion laidalla sijaitsevan EU-komission Berlaymontin paikalla oli vielä 1950-luvun lopussa nunnaluostari. © Mika Horelli

Nykyisin lähes kaikilla on Belgian pääkaupungista jonkinlainen mielipide. Joillekin Bryssel on eurooppalaista byrokratiaa tarkoittava kirosana, toisille pysyvän eurooppalaisen rauhan symboli.

Brysselin tie EU:n ykköskaupungiksi ei kuitenkaan ole ollut niin yksinkertainen kuin nykyisestä asemasta voisi päätellä. Kyseessä on tarina, jossa suurimpia rooleja näyttelevät monikansallisen päätöksenteon vaikeus ja puhdas sattuma.

Kaikki alkoi toukokuussa 1950, kun Ranskan ulkoministeri Robert Schuman ehdotti kuuluisassa puheessaan, että Euroopan maiden tulisi ryhtyä yhdessä hallinnoimaan maanosan hiilivaroja ja terästeollisuutta.

Kysymys oli rauhanprojektista. Schumanin ajatuksen taustalla oli estää maailmansotien kaltaiset murhenäytelmät ottamalla Euroopan tärkeimmät luonnonvarat yhteiseen hallintaan.