Vaalit lähestyvät, mutta Hollanti on poliittisesti hukassa – ”Sekametelisoppa siitä syntyy”

Uuteen parlamenttiin voi tulla jopa 12 puoluetta, sanoo tutkija Pasi Saukkonen.
Hollannin Vapauspuolueen johtaja Geert Wilders kampanjoi Spijkenissessä lähellä Rotterdamia 18. helmikuuta 2017.
Hollannin Vapauspuolueen johtaja Geert Wilders kampanjoi Spijkenissessä lähellä Rotterdamia 18. helmikuuta 2017. © PETER DEJONG / AP / Lehtikuva

Hollannissa järjestetään parlamenttivaalit 15. maaliskuuta.

Miltä maan poliittinen kenttä näyttää, Hollannin politiikkaan erikoistunut yleisen valtio-opin dosentti Pasi Saukkonen Helsingin yliopistosta?

”Hollannissa on aina ollut paljon puolueita, ja kannatuslukujen vaihtelut ovat olleet viime aikoina valtavia. Uusia puolueita syntyy koko ajan, toisin kuin Suomessa. Poliittinen kenttä on hyvin dynaamisessa mutta myös horjuvassa tilassa.”

Mikä horjuttaa Hollannin politiikkaa?

”On kyse politiikan laajasta pirstoutumisesta, ei enää vain polarisaatiosta. Jos mielipidemittaukset pitävät paikkaansa, uudessa parlamentissa olisi 12 puoluetta, joista pari ihan uutta. Koska kansanedustajapaikkoja on vain 150, voi vain kuvitella, minkälainen sekametelisoppa siitä syntyy.”