Unkarissa korona lisää Orbánin valtaa ja rikastuttaa johtajan lähipiiriä – ”Tietoja sensuroidaan”

”Ensin tietyt yritykset on kansallistettu ja sitten myyty uudestaan omille kannattajille", sanoo tutkija Katalin Miklóssy.
Eurooppa 24.4.2020 13:13
Unkarin pääministeri Viktor Orbán maan parlamentissa Budapestissa 30. maaliskuuta 2020. © Zoltan Mathe/LEHTIKUVA/AFP

Unkarin pääministeri Viktor Orbán on ottanut koronakriisin varjolla entistä tiukemman otteen Unkarin taloudesta.

Orbán on hallinnut Unkaria asetuksin 30. maaliskuuta lähtien. Parlamentin hallitukselle myöntämillä poikkeusvaltuuksilla ei ole selkeästi määriteltyä takarajaa.

Vanhempi tutkija Katalin Miklóssy sanoo, että talouden rakenteiden ja omistussuhteiden uudelleenjärjestely on jatkunut jo vuosia Unkarissa. Miklóssy johtaa Aleksanteri-instituutin koordinoimaa Itä-Euroopan tutkimusyksikköä Helsingissä.

”Ensin tietyt yritykset on kansallistettu ja sitten myyty uudestaan omille kannattajille. Nyt poikkeusvaltuudet kiihdyttävät prosessia ja helpottavat sitä myös pörssiyhtiöiden osalta.”

Ensimmäinen Unkarin hallituksen käsiin joutunut pörssiyhtiö on Itä-Unkarissa Debrecenissä toimiva pakkausvalmistaja Kartonpack Bobozipari. Orbánin hallitus lisäsi Kartonpacin valtion toiminnan kannalta ”strategisesti tärkeiden yritysten” listalle, erotti yrityksen johdon ja otti sen valvontaansa 17. huhtikuuta.

Strategisesti tärkeiden yritysten listalla on kaikkiaan yli 100 yhtiötä, lähinnä energia- ja ruokahuollosta vastaavia yrityksiä. Puolustusministeriön nimeämä työryhmä on valvonut näiden yritysten toimintaa 19. maaliskuuta lähtien.

Kartonpac valmistaa pakkauksia muun muassa lääketeollisuudelle. Unkarin opposition mukaan pörssiyritys käytännössä kansallistettiin.

”Valtapuolue ottaa häikäilemättä, mitä se tarvitsee eikä edes yritä salata tätä, sanoo demokraattisen koalition (DK) kansanedustaja Zoltán Varga.

”Tällainen tuskin olisi mahdollista normaalissa sivilisaatiossa tai demokratiassa.”

 

Tutkija Miklóssy sanoo, että talouden keskittäminen omalle lähipiirille on yksi tärkeä tekijä, jonka avulla Orbánin johtama Fidesz säilyttää kannatuksensa ja jopa kasvattaa sitä.

Fideszin ja sen kristillisen apupuolueen kannatus on huhtikuussa tehdyn kyselyn mukaan 55 prosenttia, missä on nousua tammikuusta peräti viisi prosenttiyksikköä.

Yritystoiminnan keskittämisestä ehkä räikein esimerkki on hallitusta lähellä oleva mediaimperiumi, joka on valjastettu tukemaan Orbánin hallintoa.

Sitä on rakennettu pikkuhiljaa, ja päivänvaloon se nousi vuoden 2018 lopulla. Tuolloin yksityiset mediatalot lahjoittivat eli luovuttivat ilman korvausta yli 400 sanomalehteä, verkkomediaa sekä radio- ja televisiokanavaa aiemmin kesällä perustetulle Keski-Euroopan lehdistö- ja mediasäätiölle (KESMA).

KESMA:n johdossa istuu Orbánin luottomiehiä. Säätiön alaisuudessa toimiva Mediaworks kasvaa edelleen, ja sen omistuksessa on jo lähes 500 tiedotusvälinettä.

 

Mediaworksin taustalta löytyy miljardööri Lőrinc Mészáros, joka on Orbánin ystävä jo lapsuudesta. Hän on noussut tavallisesta kaasuasentajasta Unkarin rikkaimpien joukkoon Orbánin valtakaudella.

Mediaworks on Mészárosin määräysvallassa olevan monialakonserni Opus Globalin tytäryhtiö. Uutistoimisto Bloombergin mukaan Opus Globalin osakekurssi on noussut 57 prosenttia sen jälkeen, kun Unkarin parlamentti antoi pääministeri Orbánille valtakirjan hallita maata asetuksin, halutessaan jopa ohi parlamentin.

Myös kahden muun Orbánin lähipiirin omistuksessa olevan yrityksen, kiinteistökonserni Appeninnin ja 4iG-teknologiakonsernin kurssit ovat vahvistuneet huomattavasti Budapestin pörssissä.

”Kaikki kolme ovat vahvasti riippuvaisia valtiolta saamistaan sopimuksista”, Bloomberg toteaa.

Mészárosin Opus on mukana rakentamassa Budapestin ja Belgradin välistä rautatietä, joka maksaa 2,3 miljardia euroa. Hanke on osin kiinalaisrahoitteinen ja suurin yksittäinen rakennushanke Unkarissa. Saatuaan hätätilavaltuudet Orbán esitteli lain, jonka mukaan rautatieprojektin tiedot salataan 10 vuodeksi.

 

Unkari on perusrakenteeltaan tytäryhtiötalous, muistuttaa tutkija Katalin Miklóssy.

”Unkarin talous on 60-prosenttisesti riippuvainen ulkomaalaisista toimijoista ja niiden kotimaisista alihankkijoista. Nyt hallitus yrittää varmistaa, että yritykset pysyvät ja työpaikat säilyvät Unkarissa koronakriisistä huolimatta.”

Uusin keino ovat erityistalousalueet, joiden perustamista koskevan lain hallitus esitteli 17. huhtikuuta. Ensimmäinen erityistalousalue tulee Pohjois-Unkarissa sijaitsevaan Gödiin, jossa sijaitsee 1 600 ihmistä työllistävä Samsungin akkutehdas.

Samsungin tarkoituksena on laajentaa tehdasta niin, että se työllistäisi 4 300 ihmistä. Paikalliset ihmiset ovat vastustaneet hanketta peläten tehtaan ympäristövaikutuksia.

Göd on yksi Unkarin oppositiokaupungeista, ja yritysverot ovat kolmannes sen budjetista. Uusi laki vie kaupungilta esimerkiksi yritysverot ja siirtää verotusoikeuden maakuntahallinnolle. Lokakuussa 2019 pidetyissä paikallisvaaleissa oppositio voitti useissa kaupungeissa, mutta kaikki 19 maakuntahallintoa jäivät Fideszin hallintaan.

”Meille tämä on kuolemantuomio”, kirjoitti Gödin pormestari Csaba Balogh Facebook-sivullaan.

Myös tutkija Miklóssy pitää erityistalousalueita koskeva lainsäädäntöä kovana iskuna Gödin kaltaisille kaupungeille, joilta hallitus riisti jo aiemmin huhtikuussa oikeuden kerätä ajoneuvoverot. Kaupunkien vastuulla on muun muassa perusterveydenhoito, vanhainkodit, sosiaalitoimi sekä puhtaanapito.

”Hallitus voi väittää, etteivät opposition pormestarit kykene toimimaan kriisissä, eli tämä on oiva keino lietsoa ihmisten mielipiteitä oppositiota vastaan”, Miklóssy sanoo.

 

Koronakriisin varjolla Orbán on tiukentanut otettaan myös maan tärkeimmistä sairaaloista, joita johtavat nyt sotilaat.

”Sairaaloiden johtajat tai hoitohenkilökunta ei ole tähänkään asti voineet kertoa mielipiteitään ilman kontrollia. Nyt kaikki epidemian hoitoa koskeva kritiikki on estetty kokonaan”, Katalin Miklóssy sanoo.

Virallisen tiedon mukaan Unkarissa oli 24. huhtikuuta vajaat 2 400 koronatartuntaa, mikä on väestöön suhteutettuna yksi alhaisimpia Euroopassa. Koronaan on kuitenkin kuollut 250 ihmistä, mikä taas on suhteellisesti yksi alueen korkeimpia lukuja. Tartunnan saaneista 10,5 prosenttia on menehtynyt.

Koronatestejä tehdään vähän, ja siksi tartunnan saaneita epäillään olevan kymmenkertaisesti.

Orbánin hallitus sanoo ”toivovansa parasta, mutta valmistautuvansa pahimpaan”. Yli 60 prosenttia sairaalapaikoista, noin 36 000 vuodepaikkaa, on määrätty tyhjennettäviksi koronapotilaita varten.

Koronahuipun on ennustettu osuvan Unkariin 3. toukokuuta, minkä jälkeen yhteiskuntaa on tarkoitus ryhtyä asteittain avaamaan.

”Luotettavaa tietoa epidemian etenemisestä, sairaalahoidon tarpeesta tai virukseen kuolleista ei ole enää saatavissa”, arvioi Katalin Miklóssy.

”Tietoja sensuroidaan samalla tavalla kuin Kiinassa.”