Unkarin uutispommi: Lähes koko media hallituksen kontrolliin – Orbánia tukevat yrittäjät lahjoittivat osakkeensa säätiölle

”Enää ei ole järkeä puhua sananvapaudesta”, sanoo analyytikko.
Eurooppa 30.11.2018 20:50
Kuva mielenosoituksesta syksyllä 2016, jolloin Unkarin suurin oppositiolehti Népszabadság lopetettiin.
Kuva mielenosoituksesta syksyllä 2016, jolloin Unkarin suurin oppositiolehti Népszabadság lopetettiin. © ZOLTAN BALOGH / AP / Lehtikuva

Unkarin mediakentällä räjähti keskiviikkona iltapäivällä 28. marraskuuta uutispommi.

Jo aamupäivällä tuli varoituslaukaus.

Miljardööri ja monialayrittäjä ja Lőrinc Mészáros järjesteli taas kerran mediaomistuksiaan: hän osti Mediaworks-nimiselle yritykselleen neljä muuta mediayhtiötä, muun muassa maaseudulla hyvin tarkkaan luetun Szabad Föld -lehden.

Mészáros on pääministeri Viktor Orbánin ystävä jo lapsuudesta ja maan toiseksi rikkain mies.

Sitten räjähti.

Mészáros sekä viisi muuta hallitusta tukevaa media-alan yrittäjää ”lahjoittivat” koko mediasalkkujensa sisällön ”voittoa tuottamattomalle” säätiölle, Keski-Euroopan lehdistö- ja mediasäätiölle (A Közép-Európai Sajtó és Média Alapítvány).

Säätiö oli perustettu jo aiemmin syksyllä 2018, ja sen johtokolmikko on päähallituspuolue Fideszin vankkaa tukijoukkoa.

Mediasäätiö sai haltuunsa kaikkiaan kymmenen alan yritystä, joiden omistuksessa on 476 tiedotusvälinettä, muun muassa isoja tv- ja radiokanavia, sanoma- ja paikallislehtiä, nettiportaaleja ja tuotantoyhtiöitä.

Esimerkiksi Unkariin suurin nettisivusto Origo, hallituksen äänitorvi Magyar Idök, keltaista lehdistöä edustava Ripost, viikkolehti Figyelő, HírTv, Echo TV ja käytännössä kaikki paikallislehdet siirrettiin saman katon alle. Ainoastaan Tv2 jäi ulkopuolelle.

 

”Lahjoitusten” rahallisen arvon uskotaan olevan vähintään 90 miljoonaa euroa.

Analyytikko Ágnes Urbán riippumattomasta Mertek Media Monitor -järjestöstä kuvaa mediajätin syntyä ennennäkemättömäksi.

Jotain tämänkaltaista osattiin kyllä odottaa, mutta mediajätin järjestelytapa sekä eurooppalaisittainkin suuri kokoluokka tulivat yllätyksenä.

”Hallitukselle myönteisen median sirpaleinen rakenne aiheuttaa kovaa päänsärkyä Orbánille, sitä on suoraviivaistettava”, kirjoitti uutissivusto Index jo elokuussa 2018.

”Tästä lähtien Unkarin koko oikeistolainen media on hallituksen täydellisessä kontrollissa”, Urbán kuvaa järjestelyn laajuutta.

Keväällä 2018 yli 500 eri tiedotusvälinettä oli hallituksen ohjailussa. Vuonna 2015 vastaava luku oli 35.

Sananvapaus on kaventunut hälyttävästi Unkarissa Orbánin yhdeksättä vuotta jatkuvalla kaudella. Unkari on tippunut kymmeniä pykäliä lehdistön riippumattomuutta kuvaavissa kansainvälisissä mittauksissa.

Orbánin hallitus ohjailee mediamarkkinoita täysin. Ulkomaiset mediatalot on ajettu ulos; poikkeus on vain saksalainen RTL-kanava. Fideszille kriittinen media on nopeasti kutistunut kouralliseksi toimijoita.

Tutkiva nettisivusto Atlatszo kertoi toukokuussa 2018, että yli 500 eri tiedotusvälinettä on joko suoraan tai epäsuorasti hallituksen ohjailussa, kun vastaava luku oli vuonna 2015 ”vain” 35.

Opposition päivälehdistä on jäljellä enää pienilevikkinen Népszava. Unkarin suurin oppositiolehti Népszabadság lopetettiin 2016 ja toiseksi suurin eli Magyar Nemzet lakkasi ilmestymästä huhtikuussa 2018.

Toimittajat ilman rajoja -järjestön vertailussa Unkarin on pudonnut lehdistönvapaudessa sijalle 73. Vertailussa on 180 maata, ja Suomi on kärkipäässä neljäntenä. Amerikkalaisen Freedom Housen mukaan Unkarin media on enää ”osittain vapaa”.

”Nyt ei ole enää kovinkaan paljon järkeä puhua sananvapaudesta Unkarissa, sillä uuden mediajätin valta on niin suuri”, sanoo Ágnes Urbán.

 

Tähän asti hallitusta lähellä oleva oikeistomedia on kilpaillut keskenään valtion ilmoitustuloista ja myös elänyt niillä.

Pääministeri Orbánin hallitus oli vuonna 2017 Unkarin suurin mainostilan ostaja ja käytti propagandaansa 35 miljoonaa euroa – kaksinkertaisesti sen, minkä toiseksi suurin ilmoittaja Telekom.

Propagandakoneiston ylläpitokustannukset ehkä paisuivat liiaksi.

”Mediajätti tekee järjestelmästä paljon keskitetymmän ja valtiolle myös edullisemman”, Urbán sanoo.

”Ja ne harvat vielä jäljellä olevat riippumattomat mediat ovat entistä suuremmissa vaikeuksissa, sillä niillä on vastassa yksi jättimäinen toimija.”

Riippumattomiksi tiedotusvälineiksi lasketaan Unkarissa enää nettiportaalit index.hu ja 444.hu, viikkolehdet HVG ja Magyar Narancs sekä tutkivat sivustot Atlatszo ja Direkt36. Népszavan lisäksi vasemmistoliberaalia mediaa edustaa viikkolehti 168 Óra.

 

Riippumattomilla nettisivustolla on ihmetelty tapaa, jolla säätiömuotoinen mediajätti saatiin aikaan.

Yhtäkkiä ja samanaikaisesti kymmenen yritystä ilmoittaa vapaaehtoisesti ja ilman korvausta luopuvansa kymmenien miljoonien eurojen osakkeista.

”Tapaus kuvaa hyvin sitä, miten Orbánin järjestelmä toimii”, sanoo 444.hu -sivuston toimittaja Daniel Pal Rényi uutistoimisto AP:lle.

”Omistajilla ei oikeasti ole omistusoikeutta, he vain toteuttavat poliittista tehtäväänsä, ja lopulta poliittinen tahto voittaa”, Daniel Pal Rényi kuvaa Orbánin bulvaanijärjestelmää.

Hallitukselle kriittiset viestimet ovat jo vuosikausia epäilleet, että miljardööri Lőrinc Mészáros on yksi Orbánin tärkeimmistä bulvaaneista eli haamuostajista.  Kaasuasentajana aiemmin työskennellyt Mészáros on noussut muutamassa vuodessa Unkarin rikkaimpien joukkoon.

”Unkarin media on alkanut entistä enemmän muistuttaa kommunistikauden mediaa.”

Syyskuussa 2018 perustetusta Keski-Euroopan lehdistö- ja mediasäätiöstä ja sen tulevasta toimintatavasta tiedetään toistaiseksi hyvin vähän.

Sen mediatoimintoja johtaa Orbánin luottomies ja pitkän linjan lehtimies Gábor Liszkay, joka kävi oman poliittisen tulitaistelunsa vuonna 2015 toimiessaan Magyar Nemzetin päätoimittajana.

Mediamoguli ja muun muassa Magyar Nemzetin omistanut liikemies Lajos Simcska riitautui tuolloin Orbánin kanssa. Magyar Nemzet oli riitaan asti tukenut Orbánin hallintoa. Se muuttui yhdessä päivässä hallituskriittiseksi lehdeksi.

Gábor Liszkay irtisanoutui tehtävästään ja pysyi Orbánin rinnalla.

Säätiö on itse pyytänyt Unkarin kilpailuvirastoa tutkimaan mediajätin omistusjärjestelyt.

”Säätiön ensisijainen tavoite on palvella, säilyttää ja pitää yllä tasapainoista mediaa Unkarissa kaikin tavoin”, sanoo säätiön hallituksen jäsen Miklós Szánthó.

Tutkimusjohtaja Zselyke Csaky Freedom Housen Euroopan ja Euraasian toimistosta pitää mediakentän muutosta massiivisena mutta näkee sen ennen kaikkea symboliseksi.

”Unkarin media on alkanut entistä enemmän muistuttaa kommunistikauden mediaa”, Csaky sanoo.