Unkarin ja Puolan ristiriita: EU:n kannatus pysyy huippulukemissa, EU-vastaiset hallituspuolueet jatkavat gallup-kärjessä

Unkari ja Puola hyötyvät EU-jäsenyydestä taloudellisesti. Myös vapaata liikkuvuutta arvostetaan, vaikka maiden johtajat vastustavat maahanmuuttoa.

politiikka
Teksti
Tuula Koponen

Unkarin ja Puolan demokratia- ja oikeusvaltiokiistat Euroopan unionin kanssa ovat kärjistyneet pisteeseen, jossa kysytään vakavissaan, onko kaksikolla enää paikkaa EU:ssa.

Puola uhmasi EU:ta 14. heinäkuuta julistamalla, ettei sen enää tarvitse noudattaa EU-tuomioistuimen päätöksiä maan oikeuslaitosta koskevissa kiistoissa.

EU-tuomioistuin on unionin korkein oikeudellinen elin, ja sen päätökset sitovat jäsenmaita. Eurooppa-oikeuden professori Laurent Pech onkin pitänyt Puolan toimia ensiaskeleena ulos EU:sta.

Unkarin uusin kiista koskee niin sanottua lastensuojelulakia, joka niputtaa yhteen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt sekä lasten hyväksikäytön.

Laki kieltää homoseksuaalisuuden ”propagoimisen” alaikäisille ja sensuroi esimerkiksi sateenkaariperheistä kertovan materiaalin mediasta, kouluista ja kirjakaupoista. Laista on noussut valtava kohu, ja Unkarin hallitus yrittää turvata selustansa järjestämällä laista kansanäänestyksen.

Molemmat hankkeet ovat nostaneet kovaa kritiikkiä EU:ssa ja johtaneet vastatoimiin. Seksuaalivähemmistöjen vainosta on käynnistetty rangaistusmenettely kumpaakin maata vastaan.

EU-tuomioistuiasiassa komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vaati 19. heinäkuuta Puolaa palaamaan ruotuun ja uhkasi seuraamuksilla kuten päiväkohtaisilla sakoilla.

 

Samaan aikaan EU:n kannatus sekä Puolassa että Unkarissa on ennätyslukemissa. Yli 80 prosenttia kummankin maan kansalaisista kannattaa maansa EU-jäsenyyttä.

Korkealla on kuitenkin myös EU-kriittisten valtapuolueiden kannatus. Pääministeri Viktor Orbánin johtama Fidesz ja Jarosław Kaczyńskin Laki ja oikeus (PiS) ovat vuodesta toiseen pitäneet kärkipaikkansa gallupeissa.

Ristiriitainen tilanne selittyy ainakin osin rahalla.

EU-jäsenyyden taloudelliset hyödyt Puolalle ja Unkarille ovat kiistattomia. Esimerkiksi Puola on netonnut unionilta kaikkiaan 127 miljardia euroa, enemmän kuin yksikään muu jäsenmaa.

Puola ja Unkari liittyivät EU:hun toukokuussa 2004.

”Kansa kannattaa EU:ssa pysymistä, koska ihmiset ymmärtävät EU-tukien tärkeyden” sanoo vanhempi tutkija Katalin Miklóssy Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista.

”EU maksaa pelkästään valtiollisista investoinneista, esimerkiksi teiden, koulujen ja sairaaloiden rakentamisesta ja kunnossapidosta 80 prosenttia.”

Varsinkin pääministeri Orbán tunnetaan myös maahanmuuton kovaotteisena vastustajana. Tässäkin on kuitenkin ristiriita. Vapaa liikkuvuus on tärkeimpiä syitä, miksi itäisten jäsenmaiden kansalaiset kannattavat EU:ta.

Yli kaksi miljoonaa puolalaista käy töissä muissa EU-maissa. Puolan viennistä 80 prosenttia suuntautuu unionin alueelle.

Miklóssy uskookin, etteivät Puola ja Unkari ole missään nimessä lähdössä EU:sta.

Niiden johtajille EU on kätevä vihollinen varsinkin vaalien alla, mutta hyödyllinen rahasampo muulloin.

”Ne haluavat muokata EU:ta takaisin löyhäksi talousliitoksi, jollainen sen alun perinkin oli. EU:n kehittyminen liittovaltioksi on maiden nykyjohdolle myrkkyä.”

”Se rajoittaisi kansallista itsemääräämisoikeutta ja merkitsisi käytännössä tulonjakoa, jota puolestaan maiden vasemmisto ja liberaalit kannattavat.”

 

muiden EU-maiden johtajien kyllästyminen on kuitenkin kasvanut. Hollannin pääministeri Mark Rutte olisi valmis jopa potkaisemaan Unkarin EU:sta.

EU on syyttänyt Unkaria demokratian murentamisesta siitä lähtien, kun Viktor Orbán nousi valtaan 2010. Puolassa oikeuslaitosta koskevat kiistat alkoivat PiS:n valtakauden alussa 2015. Puola väittää uudistavansa oikeuslaitosta korruption kitkemiseksi, EU:n mukaan kyse on tuomareiden alistamisesta poliittiseen valvontaan.

Syksyllä 2020 kaksikko ajoi EU:n vakavaan kriisiin jumittamalla EU:n budjetti- ja elpymisrahoja koskeneita neuvotteluja. Syntynyttä kompromissia juhlittiin voittona Budapestissa ja Varsovassa, sillä EU ei kyennyt selkeästi kytkemään oikeusvaltiomekanismia tukirahojensa suojaksi.

Seksuaalivähemmistöjen aseman osalta EU on käynnistänyt kurinpitomenettelyn kumpaakin maata kohtaan. Myös useita muita rikkomusmenettelyitä on käynnissä.

Miklóssy ei usko, että niillä on EU:n haluamaa vaikutusta Unkarin ja Puolan itsevaltaisiin johtajiin.

”Ne ovat vain showta EU-kansalaisisille osoittamaan, että unionissa on taas närkästytty”, Miklóssy sanoo.

Hän toivoisi EU:lta järeämpiä otteita.

”Itsevaltiaat kaatuisivat, jos EU sulkisi rahahanansa kokonaan. Tukien vähentäminen ei auta, koska korruptio on juurtunut syvälle yhteiskuntaan.”

 

Puola ja Unkari eivät kuitenkaan ole kaikkine ajatuksineen unionissa yksin.

Orbánin maahanmuuttolinjaukset ovat saaneet vastakaikua myös muista jäsenmaista. Monessa nettomaksajamaassa, esimerkiksi Suomessa, taas nyökytellään näkemykselle EU:sta löyhänä talousliittona.

EU-parlamentissa Unkari ja Puola ovat keräämässä ympärilleen uutta ryhmää. EU:n liittovaltiokehityksen lisäksi uusi blokki vastustaa myös laitonta maahanmuuttoa.

Tutkija Katalin Miklóssy pitää uutta ryhmää vakavasti otettavana haastajana.

”Se haastaa ainakin EU-parlamentin vasemman laidan ja keskustan, koska myös Euroopan kansanpuolueessa (EPP) on sille myötämielisiä konservatiiveja.”

Orbánin johtama Fidesz lähti keväällä ovet paukkuen EPP:stä.

Puolan ja Unkarin itsevaltaisten johtajien tukena on ollut myös Visegrad-maiden yhteisö, eli kaksikon lisäksi Tšekki ja Slovakia. Miklóssyn mukaan siihen suhtaudutaan EU:ssa vähätellen.

”Olen vahvasti sitä mieltä, että joustavan rakenteensa ansiosta nämä maat kykenevät pistämään erimielisyytensä sivuun ja tarvittaessa ajamaan yhteisiä asioita. Erityisesti Tšekki on tukenut Puolaa ja Unkaria, joskus Slovakiakin, mutta se on euron takia lyhyemmässä lieassa.”

Orbán on turvannut selustaansa tukeutumalla myös Kiinaan ja Venäjään. Tähän liittyy kuitenkin riskejä, Miklóssy sanoo.

”Unkaria tuetaan idästä niin kauan, kun se toimii EU:ssa Troijan hevosena. Kun Unkari muuttuu pelkäksi hevoseksi, sillä ei ole sen jälkeen enää käyttöä.”