Unkari rakentaa Budapestiin kiinalaisen yliopiston kiinalaisella rahalla – ”Unkarista voi tulla Kiinan Troijan hevonen Euroopassa”

Viktor Orbánin Unkari ei kilpailuta miljardihankkeitaan Kiinan ja Venäjän kanssa. Ennen yliopistoa on jo tehty ydinvoimala ja ratahanke.
Eurooppa 15.4.2021 07:30
Unkarin kansallismuseon julkisivu oli valaistu maan lipun värein kansallispäivänä 15. maaliskuuta 2021.
Unkarin kansallismuseo oli valaistu maan lipun värein kansallispäivänä 15. maaliskuuta 2021. © Attila Kisbenedek / AFP / Lehtikuva

Unkari aikoo rakentaa kiinalaisyliopiston kampuksen Budapestiin tavalla, joka on ristiriidassa EU:n periaatteiden kanssa. Jättimäistä kampusurakkaa ei aiota kilpailuttaa, vaan sen toteuttaa kiinalaisyhtiö, joka tuo Kiinasta kaiken tarvikkeita ja työvoimaa myöten. Rahoituksen Unkari hoitaa kiinalaispankista otetulla lainalla.

Yliopistohanke hämmensi EU:ssa jo loppuvuodesta 2019. Unkari oli sopinut alustavasti Kiinan kanssa, että Sanghaissa toimiva Fudanin huippuyliopisto avaa kampuksen Budapestissa vuonna 2024.

Juuri ennen Unkari oli savustanut arvostetun Keski-Euroopan yliopiston (CEU) Budapestista. CEU muutti amerikkalaistutkintoineen Itävaltaan Wieniin, jossa se aloitti toimintansa lokakuussa 2019.

Fudan on tasokas yliopisto, ja kiinalaisittain sitä pidetään vapaamielisenä.  Linja on kuitenkin tiukentunut presidentti Xi Jingpingin kaudella. Joulukuussa 2019 yliopisto poisti ”ajatuksen vapauden” myös virallisesti oppilaitoksen tavoitteista ja kirjasi sen tilalle ”kommunistisen puolueen johtajuuden”.

Budapestin kampus on kiinalaisyliopiston ensimmäinen Euroopassa. Unkarille sen pystyttäminen on yksi maan suurimpia rakennushankkeita ja suurempi satsaus kuin korkeakoulutuksen vuotuiset kulut. Hanke etenee täyttä höyryä.

Direkt36-sivusto sai käsiinsä asiakirjoja, joiden mukaan jättihanketta ei ole edes tarkoitus kilpailuttaa. Sopimus on käytännössä jo tehty kiinalaisen valtionyhtiön, China State Construction Engineering Corporationin (CSCEC) kanssa. Maailman suurimmaksi rakennusyhtiöksi tituleerattu firma tuo Kiinasta myös pääosan materiaaleista ja työvoimasta.

Sivusto kertoo, että Unkarin hallitus on arvioinut rakennuskustannusten olevan 540 miljardia forinttia, noin 1,5 miljardia euroa, josta valtaosin vastaa Unkari. Valtio ottaa nimiinsä 1,3 miljardin euron lainan kiinalaispankilta.

”Näiden asiakirjojen mukaan kiinalaisurakoitsijan ei tarvitse edes pelätä, että joku toinen tarjoaja voittaisi heidät avoimessa kilpailussa”, kirjoittaa toimittaja Szabolcs Panyi laajassa jutussaan.

 

Direkt36 on unkarilainen tutkivan journalismin keskus ja Szabolcs Panyi sitä julkaisevan samannimisen sivuston nimekkäin toimittaja.

Panyi on kirjoittanut erityisesti Kiinan ja Venäjän vaikuttamisyrityksistä Keski-Euroopassa.

Tuoreinta juttuaan pääministeri Viktor Orbánin ”avauksista itään” ja Fudanin yliopiston tuloa Unkariin hän kertoo penkoneensa useita kuukausia.

Unkari on jo aiemmin kertonut lahjoittavansa kiinalaisyliopistolle 2,2 miljoonan euron arvoisen tontin Budapestista. Sopimusasiakirjojen mukaan Unkari antaa myös yliopiston perustamiseen tarvittavan pääoman, Kiina puolestaan vastaa kampuksen vuotuisista kuluista.

Fudanin Unkarin-kampuksen toiminta järjestetään säätiöpohjalle, jossa mukana ovat sekä unkarilainen että kiinalainen osapuoli.

”Malli on sama, jolla Unkarin hallitus on hiljattain ryhtynyt ulkoistamaan valtion ylläpitämien yliopistojen hallintoja säätiöille”, Panyi sanoo.

Säätiöittämisellä pääministeri Viktor Orbánin hallitus on sanonut tekevänsä yliopistoista ”joustavampia reagoimaan tulevaisuuden haasteisiin”. Säätiöiden johtoon on istutettu Orbánin luottomiehiä.

Unkarissa toimii Huawein tutkimus- ja kehityskeskus. Kiinan keskuspankilla on kaksi konttoria Budapestissa.

Julkiset hankinnat olisi EU:ssa kilpailutettava. Unkari kuitenkin kiertää sääntöä tekemällä kahdenkeskisiä sopimuksia Kiinan ja Venäjän kanssa.

Venäjällä on vahva rooli esimerkiksi Paksin kahden uuden reaktorin rakentamisessa, sillä se lainoittaa 80 prosenttia yli 12 miljardin hankkeesta. EU hyväksyi hankkeen pitkin hampain, sillä urakan sai venäläinen Rosatom ilman julkista tarjouskilpailua.

Budapest–Belgrad-rataosuutta pääsee puolestaan kunnostamaan Orbánin lapsuudenaikainen ystävä Lőrinc Mészáros kahden kiinalaisyhtiön kanssa. Lähes kahden miljardin ratahanke on osa Kiinan uutta Silkkitie-hanketta, ja se rahoitetaan kiinalaisella pankkilainalla.

Unkarin hallitus julisti sopimuksen yksityiskohdat valtionsalaisuuksiksi toukokuussa 2020.

Mészáros oli ennen Orbánin valtakautta konkurssin partaalla keikkunut kaasu-urakoitsija, mutta on nyt jo vuosia ollut talouslehti Forbesin listalla Unkarin rikkain mies.

”Taustalla on selvästi poliittisia syitä”, arvioi tilannetta johtaja Péter Balázs CEU:n naapuruustutkimuskeskuksesta Balkan Insight -julkaisussa.

”Ratahanke on taas yksi mahdollisuus Orbánille näyttää, että hänellä on kumppaneita myös EU:n ulkopuolella. Avoimuutta ei tarvita, eikä kukaan pääse tutkimaan sopimuksia, koska kyse ei ole EU-rahoista”, toimittaja Szabolcs Panyi sanoo.

Pääministeri Viktor Orbán aloitti niin sanotut avaukset itään heti noustuaan valtaan 2010. Tarkoituksena oli tehdä Unkarista portti Kiinan ja Venäjän investoinneille Euroopassa.

”Politiikka ei ole vain avannut portteja, vaan myös lisännyt epäilyjä, että Unkarista on tulossa Kiinan ja Venäjän Troijan hevonen Euroopassa”, Panyi sanoo Balkan Insigh -sivustolla.

Panyi muistuttaa, että Fudanin yliopiston tulo Unkariin tai Budapestin ja Belgradin radan kunnostus ovat vain esimerkkejä kiinalaisrahan vaikutusvallasta.

Unkarissa toimii muun muassa Huawein tutkimus- ja kehityskeskus. Kiinan keskuspankilla on jo kaksi konttoria Budapestissa, ja se suunnittelee laajentumista myös muualle Keski-Euroopassa.

Eikä Fudan ole mikä tahansa huippuoppilaitos. Se kouluttaa myös vakoilijoita, ja sillä on yhteydet Kiinan turvallisuuspalveluun. Yliopiston kiinalaisopiskelijat ovat yleensä kommunistisen puolueen jäseniä.

Kampuksen kiinalaista urakoitsijaa CSCEC:tä on puolestaan epäilty paitsi vakoilusta myös korruptiosta, ja Yhdysvallat on asettanut sen mustalle listalle vahvoista siteistä Kiinan asevoimiin, Kansan vapautusarmeijaan.

 

Toimittaja Szabolcs Panyi sanoo, että Orbán on hyötynyt liittokansleri Angela Merkelin haluttomuudesta tunnustaa Kiinan vaikutusvallan kasvu Euroopassa.

Unkarin ja Kiinan ulkomaankauppaa hallitsevat saksalaisten omistamat yritykset. Unkarin yksi tärkein vientituote Kiinaan on Audin mottorit. Saksalaisilla autonvalmistajilla on läheiset suhteet Unkarin päättäjiin.

”Ero on kuitenkin siinä, että saksalaiset tekevät kauppaa hiljaisuudessa, unkarilaiset taas ylistävät Kiinaa lausunnoissaan”, Panyi vertaa.

Myös Unkari äänesti pakotteiden puolesta, kun EU:n ulkoministerit pistivät kiinalaisia virkamiehiä mustalle listalle uiguurien vainon takia maaliskuussa 2021. Kiinan riemuksi Unkarin ulkoministeri Péter Szíjjártó totesi kokouksesta palattuaan, että pakotteet ovat EU:n ”pöyhkeilyä”, eikä niistä ole muuta kuin haittaa.