Ukrainan kapinalliset valmistautuvat vaaleihin ja uhkaavat uudella sodalla

Sähköasentaja Aleksandr Zahartšenko valitaan sunnuntaina ”Donetskin kansantasavallan” presidentiksi.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ukrainan ennenaikaiset parlamenttivaalit päättyivät viime sunnuntaina länsimielisten puolueiden selvään voittoon. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj luonnehti vaaleja rehellisiksi, ja myös Venäjä tunnusti niiden tuloksen.

Vaaleja ei kuitenkaan pystytty järjestämään Donetskin ja Luhanskin lääneissä alueilla, jotka ovat Venäjään tukeutuvien kapinallisten hallussa.

Syyskuun alussa Minskissä solmittu tulitaukosopimus ei ole pitänyt. Yhteenotot ovat jatkuneet Donetskin lentoaseman tuntumassa, mutta itse kaupungissa on ollut rauhallisempaa. Paikalla olevien toimittajien mukaan julkinen liikenne toimii ja osa kaupoista on avannut ovensa.

Separatistit ovat rakentamassa omaa valtiota ”Novorossijaa” eli uutta Venäjää. Siihen kuuluvissa Donetskissa ja Luhanskissa järjestetään ensi sunnuntaina vaalit, joissa valitaan molemmille “kansantasavalloille” presidentti ja kansanedustajat. Lopullisena tavoitteena on itsenäisyys ja myöhemmin mahdollinen liittyminen osaksi Venäjää.

“Donetskin kansantasavallan presidentiksi” nousee nykyinen “pääministeri” Aleksandr Zahartšenko, 38. Hänen kanssaan kilpailevat “kansanedustaja” Juri Sivokonenko ja Aleksandr Kofman, joka toimii kapinallisten muodostaman “Novorossijan liittovaltion” parlamentin varapuhemiehenä.

Sivokonenko ja Kofman ovat kuitenkin ehdokkaina vain muodollisesti, jotta vaalit näyttäisivät demokraattisilta. Vain Zahartšenkolla on katumainoksia, mutta hänkään ei ole yleisesti tunnettu Donetskissa.

 

Viime päivinä Zahartšenko on tehnyt itseään tunnetuksi kiertämällä  kapinallisten hallitsemia alueita kymmenien aseistautuneiden sotilaiden suojaamassa maastoautoletkassa. Hän on luvannut, että alueen tehtaat aloittavat jälleen toimintaansa ja rästiin jääneet palkat sekä eläkkeet maksetaan.

Zahartšenko nostettiin “pääministeriksi” elokuussa, kun Venäjä otti taktisista syistä etäisyyttä kapinallisin ja pääministerinä toiminut Aleksandr Borodai kutsuttiin takaisin Moskovaan. Myös monet muut Venäjältä Itä-Ukrainaan lähetetyt kapinapäälliköt korvattiin tuolloin paikallisilla johtajilla.

Zahartšenko on kotoisin Donetskista. Hän on koulutukseltaan sähköasentaja ja toimi aikaisemmin kapinallisjoukkojen Oplot-yksikön komentajana. Oplot on ollut keskeisessä roolissa kapinan alusta lähtien ja sillä on tiiviit suhteet Moskovaan. Zahartšenko toimi kapinallisten edustajana myös Minskin neuvotteluissa.

Zahartšenko myönsi elokuussa tv-kanava Russia 24:n haastattelussa, että kapinallisten rinnalla taistelee 3 000–4 000 venäläistä, jotka olivat hänen mukaansa lomalla vakinaisesta palveluksesta. Nyt venäläisiä joukkoja on tuotu ilmeisesti lisää, ja kapinalliset varustautuvat hänen mukaansa uuteen sotaan.

“Tulossa on kiivaita taistelujen aika. Me valloitamme Slovjanskin, Kramatorskin ja Mariupolin takaisin”, hän sanoi venäläisen Ria Novosti -uutistoimiston mukaan.

 

Ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi alkuviikosta lehtihaastattelussa, että Venäjä aikoo tunnustaa vaalien lopputuloksen. Kansainvälinen yhteisö pitää niitä kuitenkin laittomina, ja Ukraina luokittelee Donetskin ja Luhanskin kansantasavallat terroristijärjestöiksi.

“Separatistien järjestämät vaalit eivät ole Ukrainan lain mukaiset, eivätkä ne täytä kansainvälisiä standardeja”, sanoo Suomen Etyj-suurlähettiläs Katja Pehrman. “Sen vuoksi Etyj ei lähetä tarkkailijoita näihin vaaleihin.”

Etyjissä on 57 jäsenmaata. Järjestön ongelmana on se, että kaikki päätökset tehdään konsensusperiaatteella. Yksimielisyyttä on vaikea löytää, koska sekä Ukraina että Venäjä ovat jäseniä.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Itä-Ukrainasta on tulossa niin sanottu jäätynyt konflikti, jollaisia Venäjä on järjestänyt aiemmin Ukrainan ja Moldovan rajalle Transnistriaan sekä Georgiasta irtautuneisiin Etelä-Ossetiaan ja Abhasiaan.

“Toivottavasti sellainen ei muodostu Itä-Ukrainaan”, Pehrman sanoo. “Näin ei käy, jos Minskin sopimusta noudatetaan.”

Etyjillä on tällä hetkellä Ukrainan kymmenessä kaupungissa 260 tarkkailijaa, joista 13 on suomalaisia. Noin puolet tarkkailijoista on sijoitettu Itä-Ukrainaan, johon toiminta painottuu Pehrmanin mukaan jatkossa entistä selvemmin.

“Pyrimme nostamaan idässä olevien tarkkailijoiden määrän lähiaikoina noin kolmeen sataan”, hän sanoo.

 

Minskin sopimuksen mukaan Ukrainan hallituksen valvomien ja kapinallisten hallussa olevien alueiden välille pitäisi muodostaa 30 kilometrin puskurivyöhyke. Siitä ei kuitenkaan näytä tulevan mitään. Taistelut ovat  jatkuneet, ja kapinalliset ovat vallanneet sopimuksen allekirjoituksen jälkeen uusia alueita.

Pehrmanilla ei ole tällä hetkellä tarkkaa kuvaa tilanteesta, koska tarkkailijat eivät pääse turvallisuusriskien vuoksi kaikille alueille. Tilannetta yritetään kartoittaa sotilaskäyttöön suunniteltujen itävaltalaisten lennokkien avulla. Ne kiertelevät rajavyöhykkeellä ja kuvaavat alueita.

Saksa, Ranska, Italia ja Venäjä ovat tarjonneet tarkkailutehtäviin omia joukkojaan. Se ei sopisi Etyjin nykyiseen mandaattiin, koska se muuttaisi siviilioperaation luonteeltaan sotilaalliseksi, ja Venäjä on selkeästi sodan osapuoli. Asiasta käydään kuitenkin neuvotteluja Wienissä.