Ukraina: Porošenkon vaaliliitolle ennustetaan selvää voittoa parlamenttivaaleissa

Taistelut maan itäosissa jatkuvat tulitaukosopimuksesta huolimatta.
Eurooppa 17.10.2014 05:00

Presidentti Petro Porošenko (keskellä) vieraili itäisessä Sjeverodonetskin kaupungissa 10. lokakuuta. © Mykhailo Palinchak / AP / LK

Ukraina valmistautuu sunnuntaina 26.lokakuuta järjestettäviin ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin sekavassa tilanteessa. Taistelut maan itäosissa jatkuvat tulitaukosopimuksesta huolimatta, ja Venäjän tukemat kapinalliset aikovat järjestää omat vaalinsa vasta viikkoa myöhemmin 2. marraskuuta.

Ukraina näyttää menettäneen valtaosan Donetskin ja Luhanskin lääneistä lopullisesti kapinallisille. Tilanteen kireydestä kertoo sekin, että presidentti Petro Porošenko erotti sunnuntaina puolustusministeri Valeri Heletein heikon sotamenestyksen ja suurten miestappioiden vuoksi. Heletei oli jo kolmas potkut saanut puolustusministeri nykyhallituksessa.

Koko Ukrainan poliittinen kenttä on murrosvaiheessa. Entinen valtapuolue hajosi presidentti Viktor Janukovytšin syrjäyttämisen jälkeen, eikä Ukrainaan ole vielä muodostunut uutta selkeää puoluejärjestelmää. Vaaleihin osallistuu lähes 30 puoluetta ja vaaliliittoa, joista suurin osa on yksittäisten poliitikkojen ympärille muodostuneita ryhmittymiä.

Mielipidemittaukset ennustavat presidentti Porošenkon nimeä kantavalle vaaliliitolle selvää voittoa. Petro Porošenkon blokki on rakennettu presidentin vanhan Solidaarisuus-puolueen ja mestarinyrkkeilijä Vitali Klitškon Udar-puolueen pohjalle. Sille ennustetaan noin kolmasosaa äänistä.

”Porošenko on suosittu, koska hän lupaa rauhaa ja vakaita oloja”, sanoo Ukrainan tiedeakatemian vanhempi tutkija Volodymyr Kulyk. ”Ihmiset ovat kerta kaikkiaan kyllästyneet sotaan.”

 

Porošenko sai perinnöksi sekasortoisen ja sotaa käyvän maan, kun hänet valittiin presidentiksi viime toukokuussa. Hänen aikansa on tuhrautunut sotimiseen, eikä yhteiskunnallisia uudistuksia ole saatu kunnolla vauhtiin.

”Äänestäjät ovat turhautuneita, koska Maidanin vallankumouksen vaatimuksia ei ole täytetty”, Kulyk sanoo.

Ukrainan entinen pääministeri, helmikuussa vankilasta vapautettu Julija Tymošenko syyttää Porošenkoa antautumisesta Venäjän painostukselle. Tymošenkolla ei ole kuitenkaan vaaleissa mitään mahdollisuuksia. Hän sai toukokuun presidentinvaaleissa 12,8 prosenttia äänistä, mutta nyt hänen Isänmaa-puolueensa uhkaa vajota 7–8 prosentin pienpuolueeksi.

Tymošenkon tärkeimmät tukijat, pääministeri Arseni Jatsenjuk ja parlamentin puhemies Oleksander Turtšynov ovat hylänneet hänet ja perustaneet oman puolueen, Kansanrintaman, joka tekee läheistä yhteistyötä Porošenkon kanssa.

”Tymošenko on tehnyt valtavasti virheitä siitä lähtien, kun hänet vapautettiin vankilasta viime talvena”, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkadi Mošes. ”Tymošenkosta on tullut erittäin radikaali, hän kannattaa sotaa. Hän antaa outoja lausuntoja ja vaikuttaa hysteeriseltä.”

Oleh Lyaškon Radikaalipuolueelle on luvassa 10–12 prosenttia äänistä. Lyaško arvostelee Porošenkoa oligarkkien myötäilystä ja liian pitkälle menevistä kompromisseista. Hänen populistista tyyliään on verrattu Venäjän liberaalidemokraattien kansalliskiihkoiseen johtajaan Vladimir Žirinovskiin.He ovat samantyylisiä poliitikkoja”, Mošes sanoo. ”Molemmat tarjoavat monimutkaisiin ongelmiin yksinkertaisia ratkaisuja.”

Myös Ukrainan keskuspankin entisen pääjohtajan Serhiy Tihipkon Vahva Ukraina ylittää todennäköisesti viiden prosentin äänikynnyksen. Tihipko pyrkii parlamenttiin nimenomaan itäisen Ukrainan edustajana. Hänet erotettiin entisestä valtapuolueesta viime huhtikuussa ja hän pyrki toukokuussa presidentiksi riippumattomana ehdokkaana.

”Itä-Ukrainan edustus vaaleissa on heikko”, Mošes sanoo. ”Tihipkolla ei ole mahdollisuuksia, häntä pidetään edelleen Janukovytšin liittolaisena.”

Ukrainan kommunistien kannatus on romahtanut. Puoluetta vastaan on nostettu syytteitä ja se putoaa todennäköisesti kokonaan parlamentista. Myös nationalistipuolue Svoboda ja äärioikeistolainen Oikea sektori uhkaavat jäädä äänikynnyksen alapuolelle.

 

Ukrainan vaalit ovat poikkeuksellisen tärkeät maan tulevaisuuden kannalta. Niiden toivotaan vahvistavan eurooppalaista suuntausta ja luovan pohjaa yhtenäiselle kansakunnalle. Mošeksen mukaan se edellyttää, että vaalien jälkeen muodostettavaan hallitukseen tulee riittävästi uudistusmielisiä poliitikkoja.

Siirtymäkauden pääministeri Arseni Jatsenjuk haluaisi jatkaa tehtävässään, mutta hänen puolueelleen on luvassa mielipidemittausten perusteella vain vajaat kymmenen prosenttia äänistä.

Mošes arvelee, että pääministeriksi nousee Porošenkon suojatti, nykyinen varapääministeri Volodymyr Groysman. Hän olisi presidentille huomattavasti helpompi yhteistyökuppani kuin Jatsenjuk, joka ajaa erittäin tiukkaa linjaa suhteessa Venäjään.

Porošenko on laatinut tulevan hallitusohjelman pohjaksi 62-kohtaisen ohjelman, joka keskittyy korruption vastaisen taistelun lisäksi verolainsäädännön ja oikeuslaitoksen uudistuksiin, vallan hajauttamiseen sekä uuteen turvallisuusstrategiaan.

Kulyk pitää tärkeänä myös viime viikolla hyväksyttyä lustraatiolakia, jonka avulla on tarkoitus savustaa vanhan vallan kannattajat virkamieskunnasta.

Tehtävää riittää vuosiksi eteenpäin, sillä Ukrainaa pidetään jopa korruptoituneempana kuin Venäjää. Edelliset hallitukset löivät uudistukset laimin, ja ero muuhun Itä-Eurooppaan on kasvanut vuosi vuodelta. Puola ja Ukraina olivat vielä 1990-luvun alussa suurin piirtein saman kokoiset kansantaloudet, mutta Puola on nyt kolme kertaa suurempi.

Todennäköisesti vaalit tuovat parlamenttiin runsaasti uusia nimiä, Maidanin vallankumouksessa ansioituneita toimittajia, tutkijoita ja aktivisteja. Puolet 450 kansanedustajasta valitaan kuitenkin niin sanotuista yhden ehdokkaan vaalipiireistä. Se antaa hyvät mahdollisuudet alueellisille suurliikemiehille, joilla oli aikoinaan läheiset suhteet presidentti Janukovytšiin.

Kulyk pelkää, että pahimmassa tapauksessa uudistusmielisten koalitio hajoaa samalla tavoin kuin kymmenen vuotta sitten oranssin vallankumouksen jälkeen.

”Valitettavasti Porošenkon vaaliliiton ehdokaslista on huono”, hän sanoo. ”Siellä on paljon vanhan vallan edustajia, jotka ovat vaihtaneet puolta. Uudistukset jäävät puolitiehen, jos Porošenko keskittyy vain oman valta-asemansa lujittamiseen.”

Mošes pelkää, että Porošenko liittoutuu vaalien jälkeen vahvojen alueellisten suurliikemiesten kuten Dnipropetrovskin kuvernöörin Ihor Kolomoyskin ja kaasumiljardööri Dmitro Firtašin kanssa.

Kolomoyskin yksityisarmeija on tukenut Porošenkon sotaponnistuksia, ja Firtaš on rahoittanut hänen vaalikampanjaansa. Firtaš pidätettiin maaliskuussa Itävallassa Yhdysvaltain asettaman etsintäkuulutuksen perusteella, mutta hänet vapautettiin 125 miljoonan euron takuita vastaan. Hän odottaa nyt Itävallassa oikeudenkäyntiä, jossa häntä syytetään lahjonnasta.

”On selvää, että oligarkit saavat edustajiaan parlamenttiin yhden ehdokkaan vaalipiireistä”, Mošes sanoo. ”Voimme unohtaa uudistukset, jos he saavat vahvan aseman hallituksessa.”

 

Ukraina sitoutui moniin konkreettisiin uudistuksiin, kun se allekirjoitti syyskuussa laajan yhteistyösopimuksen EU:n kanssa. Mošes toivoo, että länsimaat käyttävät sopimusta hyväkseen ja painostavat Porošenkoa pitämään kiinni lupauksistaan.

”Ukrainalle annettava rahoitustuki on sidottava tiukkoihin ehtoihin”, Mošes sanoo. ”Tämä asia tiedetään hyvin lännessä, mutta Ukrainassa kaikki eivät välttämättä ymmärrä sitä. Ukrainan ei pidä antaa varastaa lännen rahoja samalla tavalla kuin aikaisemmin.”

Porošenko toivoo, että Ukraina voisi hakea EU:n jäsenyyttä viimeistään vuonna 2020. EU ei ole kuitenkaan antanut minkäänlaisia lupauksia. Se on ollut katkera pettymys ukrainalaisille.

Syyskuun lopussa EU:n komissio ja Ukraina ilmoittivat yllättäen, että vapaakauppasopimuksen voimaantuloa lykätään 15 kuukaudella ensi vuoden loppuun. Päätös tehtiin Venäjän vaatimuksesta, ja Ukrainassa pelätään nyt, että koko sopimus vesittyy.

Mošeksen mukaan kysymyksessä oli kuitenkin taktinen myönnytys Venäjälle. EU poisti yksipuolisesti tullit Ukrainalta jo aiemmin, joten maan vientituotteet pääsevät joka tapauksessa vapaasti EU:n markkinoille.

”Ukrainan vienti EU-maihin on kasvanut yllättävän paljon”, Mošes sanoo. ”Se korvaa jo lähes kokonaan Venäjän-kaupassa kärsityt menetykset ja osoittaa, että esimerkiksi ukrainalaiset maataloustuotteet voivat menestyä EU:n markkinoilla.”

Ukrainan seuraavan hallituksen pitäisi pystyä sopimaan nopeasti myös kaasukiistat Venäjän kanssa. Venäjän valtiollinen kaasujätti Gazprom keskeytti kesällä kaasun toimitukset Ukrainaan maksamattomien velkojen takia. Gazpromin mukaan Ukraina on sille velkaa 5,3 miljardia dollaria.

Sitä ennen Gazprom korotti Ukrainalle myytävän kaasun hinnan 485 dollariin tuhannelta kuutiometriltä, mikä on kaikkien aikojen korkein hinta Euroopassa. Ukrainan hallitus haluaisi palata vanhaan 268,5 dollarin hintaan. Kompromissia haetaan EU:n johdolla käytävissä neuvotteluissa, jotka jatkuvat ensi viikolla Berliinissä.