Tutkivan tv-toimittajan raiskausmurha lisää pelkoa – ”Tarkoitus toimia varoituksena”

Euroopassa vihamielisyys toimittajia kohtaan on lisääntynyt. Vallanpitäjät ruokkivat sitä omalla toiminnallaan.
Eurooppa 10.10.2018 07:30

Ihmiset osallistuivat bulgarilaisen toimittajan Viktoria Marinovan muistotilaisuuteen Sofiassa 8. lokakuuta 2018. © Nikolay Doychinov / AFP / Lehtikuva

”Kiellettyjen aiheiden lista kasvaa koko ajan. Tutkivia toimittajia siirretään syrjään.”

”Me olemme sitoutuneet antamaan julkaisualustan tutkivalle journalismille ja aiomme jatkaa työtämme. Tutkimme myös itse aiheita, joista yleisön on syytä tietää. Nimensä mukaisesti ohjelmamme paljastaa valheita. Ja antaa etusijan totuudelle.”

Lukiko toimittaja Viktoria Marinova, 30, näillä sanoilla kuolemantuomionsa?

Toistaiseksi vastausta ei ole. Sanat jäivät joka tapauksessa Marinovan viimeisiksi suositulla paikallisella TVN-kanavalla Rusessa Pohjois-Bulgariassa.

Televisiotoimittaja ja tuottaja Marinova oli mukana luomassa ajankohtaista keskusteluohjelmaa ”Detector”. Sana tarkoittaa paljastinta tai tunnistinta.

Hän ehti juontaa ohjelmasta vain ensimmäisen osan. Syyskuun lopussa esitetyssä ohjelmassa keskityttiin EU-tukiin liittyviin petosepäilyihin.

Viikko ohjelman ensi-illan jälkeen Marinovan ruumis löydettiin paikallisesta puistosta läheltä Tonavan rantaa.

Hänet oli raiskattu. Häntä oli kidutettu. Häntä oli lyöty päähän, ja häntä oli kuristettu.

Bulgarialaiset toimittajat ovat kertoneet olevansa šokissa ja peloissaan myös oman turvallisuutensa puolesta.

Bulgarian viranomaiset olivat ensi arvioissaan haluttomia yhdistämään Marinovan murhan suoraan hänen työhönsä. Ruumiin löytöpaikan lähellä sijaitsee psykiatrinen sairaala.

 

Toimittajien painostamisesta, pelottelusta ja jopa uhkailusta on tullut arkea vuonna 2007 EU:hun liittyneessä Bulgariassa.

EU:hun tullessaan Bulgaria oli sananvapaudessa sijalla 36 mutta on pudonnut sieltä sijalle 111. Kyse on Toimittajat ilman rajoja -järjestön vertailusta, jossa on mukana 180 maata. Bulgaria on listauksessa unionin huonoin.

Transparency Internationalin korruptiovertailussa Bulgaria on puolestaan EU:n kärjessä, jaetulla 71. sijalla Etelä-Afrikan ja Vanuatun kanssa.

”Viktorian kuolema – julma tapa, jolla se tehtiin – oli teloitus. Sen tarkoituksena oli toimia esimerkkinä, varoituksena”, sanoi tunnettu tutkiva toimittaja Assen Jordanov.

Jordanov on bivol.bg-sivuston perustaja ja johtaja. Hän sai ensimmäisen tappouhkauksensa jo vuonna 2009.

Bivol tarkoittaa härkää, ja se on Bulgariassa ainoa pelkästään tutkivaan journalismiin keskittyvä sivusto. Se on paljastanut lukuisia EU-tukien väärinkäyttöön liittyviä tapauksia.

Yksi tuoreimmista korruptioepäilyistä on niin sanottu GPGate. Se koskee isoa rakennusyhtiötä, Bulgarian suurinta julkisten hankintojen toimeksisaajaa GP Groupia sekä öljy-yhtiö Lukoilin bulgarialaista johtoa.

Toimittajaryhmä epäilee, että GPGatessa on kyse jopa 100 miljoonan euron päätymisestä epärehellisin keinoin liikemiesten ja poliitikkojen taskuihin. GP Group ja Lukoilin johto ovat jyrkästi kiistäneet epäilyt.

Toimittaja Viktoria Marinova haastatteli viimeiseksi jääneessä ohjelmassaan yhtä Bivolin toimittajaryhmän jäsentä, Dimitar Stojanovia sekä hänen romanialaista kollegaansa Attila Biroa.

Bulgarian poliisi pidätti Stojanovin ja Biron aiemmin syyskuussa 2018, kun he olivat saaneet vihjeen tukipetoksiin liittyvän aineistoa tuhoamisesta Pernikissä Sofian lähellä.

”Meidät pakotettiin maahan, osoitettiin aseilla ja pistettiin käsirautoihin, vaikka sanoimme olevamme toimittajia”, Biro kertoi.

Kaksikko vapautettiin seitsemän tunnin jälkeen – Romanian konsulin puututtua asiaan.

 

Stojanov kertoi bivol.bg-sivustolla tutkivan toimittajan arjesta Bulgariassa tammikuussa 2018. Hän on ollut mukana selvittämässä esimerkiksi Romanian köyhille tarkoitetun 26 miljoonan euron EU-tuen kierrätystä vääriin käsiin.

”Minua vastaan on hyökätty, minua on painostettu ja uhkailtu ainakin 20 kertaa. Tyttöystäväni ei kestänyt enää painetta, hän lähti. Kotiini murtauduttiin ja jouduin muuttamaan. Gangsterit hyökkäsivät kadulla kimppuuni ja vaativat minua jättämään poliitikkojen häiritsemisen tutkimuksillani.”

Stojanov pitää yhtenä syynä Bulgarian sananvapauden nykyiseen kriisiin sitä, että media keskittyy samoihin käsiin.

Kansanedustaja ja mediamoguli Delyan Peevski, 37, ja hänen äitinsä Irena Krasteva omistavat paitsi lukuisia sanomalehtiä ja tv-kanavia, myös valtaosan lehtien jakelukioskeista.

Peevski on oppositiopoliitikko, mutta hänen mediansa tukee hallitusta ja on eri arvioiden mukaan onnistunut vaientamaan hallituksen vastaisen kritiikin myös muissa kuin omistamissaan medioissa.

Peevski oli myös runnomassa Bulgarian medialakiin muutosta, joka pakottaa tiedotusvälineet julkistamaan muut kuin kaupalliset tulonlähteensä, esimerkiksi ulkomaiset avustukset ja lahjoitukset.

 

Bulgarian tiedotusvälineissä on raportoitu niukasti Marinovan murhasta. Järkyttyneet bulgarialaiset ovat kertoneet etsivänsä lisätietoja ulkomaisista lähteistä.

”Kunnioitamme tämän toimittajan urhoollisuutta, hän oli ainoa tarpeeksi rohkea ja uskalsi televisiossakin ottaa kantaa EU-tukien väärinkäytöksiin”, bivol.bg-sivusto kuvasi ihmisten mielialoja 8. syyskuuta julkaisemassaan tviitissä.

Bulgarian viranomaisilla on nyt kiire saada tulosta aikaan ja pelastaa se, mikä on vielä pelastettavissa.

Marinovan murha järkyttää koko Eurooppaa. Se on jo kolmas toimittajamurha EU:n sisällä vuoden kuluessa.

Korruptiota paljastanut maltalainen Daphne Caruana Galitzia tapettiin autopommilla kotikaupungissaan lokakuussa 2017. Slovakialainen tutkiva toimittaja Jan Kuciak ja hänen kihlattunsa löydettiin ammuttuina kotoaan helmikuussa 2018.

Bulgarian hallituslähde kertoi uutistoimisto Reutersille 9. lokakuuta, että poliisi oli pidättänyt henkilön epäiltynä liittyen Marinovan murhaan, mutta pidätettyä ei kuitenkaan epäillä murhan tekijäksi.

Bulgarian syyttäjänvirasto puolestaan kertoi 9. lokakuuta aloittavansa EU-tukien väärinkäyttöä koskevan tutkinnan ja jäädyttäneensä GP Groupin varoja 14 miljoonaa euroa.

EU:n petostenvastainen virasto OLAF kommentoi, että se on ryhtynyt selvittämään mahdollista EU-tukien väärinkäyttöä Bulgariassa, mutta varsinaista tutkimusta ei ole vielä aloitettu.

 

Toimittajien uhkailu sekä räikeä sättiminen ovat lisääntyneet muun muassa Unkarissa, Puolassa, Tšekissä ja Romaniassa, joissa media on Bulgarian tapaan keskitetty muutamiin hallitukselle suosiollisiin käsiin.

Esimerkiksi Tšekissä presidentti Milos Zemanin on nähty saapuvan tiedotustilaisuuteen Kalashnikov-jäljitelmän kanssa. Aseeseen oli kaiverrettu sana ”journalisteille”.

Tšekin pääministeri Andrej Babiš omistaa sanomalehtiä sekä radio- ja televisiokanavia ja on presidentti Zemanin luottomies.

Unkarissa pääministeri Viktor Orbán puolestaan esitti radiolähetyksessä suoran uhkauksen Atlatszo.hu-sivuston toimittajille, jotka olivat paljastaneet pääministerin lennelleen jalkapallo-otteluihin – esimerkiksi Bulgariaan – lähipiiriinsä kuuluvan liikemiehen luksuskoneella.

Atlatszo epäili Orbánin syyllistyneen lahjuksen vastaanottoon, sillä luksusjetin omistaja on hyötynyt julkisista hankinnoista Orbánin kaudella.

”Jos joku lyö meitä, me vastaamme. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää”, Orbán sanoi radiossa syyskuussa 2018.