Turkin kaappaus epäonnistui — Erdoğanin ote vallasta vahvistuu

Armeijassa ja oikeuslaitoksessa alkoi laaja puhdistusoperaatio, poliittinen oppositio ajetaan yhä ahtaammalle.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Turkin historian lyhin sotilasvallankaappaus päättyi lauantaiaamuna kaappareiden tappioon. Sen aikana kuoli ainakin 265 ihmistä. Yli tuhat ihmistä haavoittui ja 1 500 on pidätetty.

Lentoliikene Turkkiin on palanut normaaliksi, mutta tunnelma Ankarassa ja Istanbulissa on edelleen  jännittynyt. Dramaattinen kaappausyritys osoitti, että Turkin yhteiskunnassa on erittäin vahvoja jännitteitä ja ristiriitoja, jotka todennäköisesti purkautuvat väkivaltaisesti myös tulevaisuudessa.

Turkin yllä leijuu sisälissodan uhka. Valtio on luisunut presidentti Recep Tayyip Erdoğanin johdolla vuosi vuodelta syvemmälle kohti uskonnollis-konservatiivista diktatuuria ja maa on jakautunut jyrkästi kahtia. Monet pelkäävät, että Erdoğan on viemässä Turkkia kohti islamilaista poliisivaltiota.

Kaappausyritys osoitti, että myös armeija on jakautunut. Turkissa on tehty 1960-luvun jälkeen kolme sotilasvallankaappausta. Vuonna 1980 sotilaat ottivat vallan asevoimien komentajien käskystä, kun maa oli hänen mielestään ajautumassa sisällissotaan vasemmistolaisten ja oikeistolaisten ryhmien yhteenottojen vuoksi.

Tällä kertaa kaappauksella ei ollut asevoimien ylimmän johdon siunausta. Kaapparit ottivat armeijan komentajan, kenraali Hulusi Akarin panttivangikseen Ankarassa, mutta hänet onnistuttiin vapauttamaan hyökkäyksen aikana.