Tuhat ikivanhaa tammea nurin: Notre Damen korjaamisesta tuli ympäristökiista

Ympäristönsuojelijat toivovat nykyaikaisia korjausmenetelmiä. Tammimetsien kaataminen uhkaa satoja hyönteisiä, lintuja ja muita lajeja.

hakkuut
Teksti
Mika Horelli

Ranskassa on noussut kulttuuri- ja ympäristökiista tulipalossa vaurioituneen Notre Damen katedraalin korjausmateriaaleista. Koska kaksi vuotta sitten palanut kirkko on päätetty rakentaa alkuperäiseen asuun, sen korjaamiseksi on tarkoitus hakata ainakin tuhat harvinaista tammea Bercén tammimetsästä, joka sijaitsee Loiren laaksossa noin 200 kilometriä Pariisista lounaaseen.

Noin puolet tammista on tarkoitus kaataa valtion metsistä, loput yksityisistä. Hakkuut alkoivat maaliskuussa.

Rakentajien mukaan tammea ei voida korvata muilla puulajeilla katon paino- ja lujuusvaatimusten takia. Sopivan kosteuden saavuttamiseksi tammet on kaadettava puolitoista vuotta ennen kuin niitä voidaan käyttää rakennustöissä.

Tammilankkuja tarvitaan erityisesti kirkon palossa romahtaneen keskitornin jälleenrakentamisessa samaan asuun kuin arkkitehti Eugène Viollet-le-Duc suunnitteli sen vuonna 1843.

Alun perin katedraalin rakentaminen aloitettiin Seine-joen keskellä sijaitsevalle Citén saarelle vuonna 1163. Saarella oli tuolloin jo kahden aiemman kirkon rauniot. Notre Dame valmistui vuonna 1345. Kirkko on kuitenkin vaurioitunut useaan kertaan, ja 1800-luvulla sen purkamista harkittiin vakavasti.

 

Nyt ympäristösuojelijat ovat asettuneet puolustamaan satoja vuosia vanhoja Bercén tammia ja sanovat, että kirkon korjaaminen entiselleen on mahdollista nykyaikaisin menetelmin ilman tammimetsien tuhoamista.

Tammien kaatamista vastustavaan adressiin on kerätty yli 42 000 nimeä. Puiden suojelijoiden mukaan muun muassa Nantesissa osa paikallisen Saint-Pierre-et-Saint-Paul-katedraalin näkymättömien kattokanteiden alkuperäisistä puuosista osa on korvattu betonilla, mikä itseasiassa paransi kirkon turvallisuutta vuonna 2020 tapahtuneessa tuhopoltossa.

Luonnonsuojelijoiden mukaan puiden kaataminen merkitsisi Ranskan tärkeimpien metsien amputoimista. Sadat niissä elävät hyönteiset, linnut ja muut eläinlajit joutuisivat uhatuiksi.

Puiden suojelijat myöhästyivät kuitenkin ainakin osittain, sillä ainakin kymmeniä tammia ehdittiin kaataa jo huhtikuun alkupäiviin mennessä. Näistä puista kahdeksan suurinta oli istutettu jo Aurinkokuninkaan eli Ludwig XIV:n aikana (1643–1715).

Kirkon korjaajien mukaan tammet on kaadettava joka tapauksessa, käytettiin niitä Notre Damen korjaamiseen tai ei. Monet puista ovat niin suuria, että ne varjostavat allaan kasvavia nuorempia tammia liikaa.

 

Presidentti Emmanuel Macron lupasi vuonna 2019, että kirkko rakennetaan ennalleen viidessä vuodessa, mutta aikataulua ei enää pidetä realistisena. Jo palaneen kirkon rakenteissa olleen myrkyllisen lyijyn poistaminen on osoittautunut arvioitua huomattavasti hitaammaksi tehtäväksi.

Macron on kuitenkin toistaiseksi pitänyt ainakin julkisuudessa kiinni tavoitteestaan saada katedraali korjatuksi Pariisin kesäolympialaisiin 2024 mennessä.

Arviot kirkon korjaamisen lopullisista kuluista liikkuvat useissa miljardeissa euroissa. Yksityiset rahoittajat lupasivat lahjoituksia korjaamiseen yli miljardi euroa, joista noin 833 miljoonaa euroa on tällä hetkellä todella maksettu.