Jakaantunut Tšekki

Maan uusi presidentti tunnetaan EU-kriittisyydestä. Kansanäänestys unionista voi olla ajankohtainen parin vuoden päästä.

suoraan sanoen 02.02.2018 06:00
Oona Komonen

Tammikuun viimeisenä viikonloppuna presidentinvaalit järjestettiin Suomen lisäksi myös Tšekissä. Seuraavalle viisivuotiskaudelle valittiin istuva presidentti Miloš Zeman. Miksi vaalit saivat Suomea enemmän palstatilaa ulkomaisessa mediassa, Aleksanteri-instituutin tutkija Katalin Miklóssy?

”Suomessa demokraattinen järjestelmä on vakaa. Suurin osa kansasta on Euroopan unioni -myönteisiä. Tšekissä näin ei ole. Sen vuoksi EU-alueella kiinnitettiin enemmän huomiota ’kriisipesäkkeeseen’.”

Sekä presidentti että pääministeri Andrej Babiš ajavat tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa. Tuleeko se kiristymään entisestään?

”Todennäköisesti Tšekki pitäytyy kannassaan eli se ei halua osallistua EU:n kiintiöjakojärjestelmään. Pikemminkin presidentti ja hallitus vahvistanee linjaansa enemmän Puolan ja Unkarin suuntaiseksi, missä pakolaispolitiikka on tiukempi.”

Lopputulos oli tiukka: Zeman sai äänistä 51,8 prosenttia, ja vastaehdokas Jiří Drahoš puolestaan 48,2 prosenttia. Mitä se kertoo Tšekistä?

”Vaikka Zeman sai vain 150 000 ääntä enemmän kuin Drahoš, se kertoo jakaantuneesta Tšekistä. Maan velkaantumisprosentti on matala, bruttokansantuote kasvaa ja työttömyys on alle neljä prosenttia. Silti talouskasvun hyöty ei jakaudu tasaisesti. Zemania äänesti maaseudun vanheneva väestö. ”

Zeman tunnetaan EU-vastaisuudestaan. Vaikuttiko teema hänen voittoonsa?

”Kaikista Visegrád-maista  – joihin kuuluvat myös Slovakia, Unkari ja Puola – Tšekki on EU-kriittisin. Tulos oli siis linjassa kansan mielipiteen kanssa. Tšekki sai viime syksynä aikaan Venäjän kanssa hyviä kauppasopimuksia. Zeman ajaa Venäjä-pakotteiden purkamista. Se vetoaa kansaan, koska pakotteet haittaavat vientialoja.”

Jos presidentti, pääministeri ja suurin osa kansasta ovat EU-kriittisiä, mikä on Tšekin tulevaisuus EU:ssa?

”Tšekki hyötyy EU:sta taloudellisesti tukijärjestelmien kautta. Tukia todennäköisesti leikataan vuonna 2020, minkä jälkeen kansanäänestys voi olla mahdollinen. Tšekki ja muut Visegrád-maat hyötyvät yhteisestä kauppa-alueesta ja työvoiman liikkumisesta, mutta vastustavat euroa sekä ovat EU:n arvoyhteisöstä kaukana. On todennäköistä, että EU alkaa rakoilla Visegrád-maista.”

Miten hyvällä pohjalla demokratia Tšekissä on?

”Verrattuna Puolaan ja Unkariin, Tšekissä ei ole toistaiseksi muutettu vaalilakia äänestyskäyttäytymistä vääristäväksi, eikä vallan kolmijakoon tai tuomioistuimen vapauteen ole puututtu. Toisaalta taas on merkkejä siitä, että lehdistönvapautta pyritään karsimaan. Mediaan puuttuminen on ollut Unkarissa ja Puolassa ensimmäisiä merkkejä demokratian rakoilemisesta.” 

Sisältö