Terrori-iskuista äärimmäiseen sananvapaustaisteluun – Ranska mittauttaa arvojaan muslimimaailmassa

Opettajan murhasta alkaneet tapahtumat ovat nostaneet eri puolilla maailmaa protestiaallon presidentti Emmanuel Macronia vastaan. Ranska taistelee nyt yhä lujemmin islamilaista väkivaltaa vastaan.

Charlie Hebdo
Teksti
Silja Lanas Cavada
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ranskassa on nähty viimeisen kuukauden aikana kolme terrori-iskua. Yhteistä niille on se, että teoilla on pyritty iskemään Ranskan tasavaltalaisten arvojen ytimeen, kuten vapauteen, maallisuuteen ja demokratiaan.

Syyskuun lopussa satiirilehti Charlie Hebdon entisen toimituksen edessä puukotettiin kahta toimittajaa. Teon takana olivat islamistiset terroristit.

Lokakuun 16. päivä Ranskaa järkytti syvästi raaka terroriteko, joka tapahtui Pariisin koillisessa lähiössä. Nuori radikalisoitunut tsetseenimies puukotti yläkoulun opettajan Samuel Patyn kuoliaaksi. Hyökkääjä katkaisi Patyn pään ja kertoi teostaan Twitter-viestintäpalvelussa.

Torstaina 29. lokakuuta, puukolla varustautunut mies hyökkäsi Nizzassa kirkkoon. Puukkoiskussa kuoli kolme: kaksi naista ja kirkon suntio. Yhdeltä uhreista tekijä yritti leikata pään irti. Tekijäksi paljastui tunisialaistaustainen siirtolainen.

Tekoja yhdistää islamilainen terrorismi mutta myös se, että kaikki uhrit käyttivät sananvapauttaan.

 

Jännitteet Ranskan ja muslimimaiden välillä ovat kasvaneet syyskuusta lähtien.

Syyskuun alussa Pariisissa alkoi Charlie Hebdo  -satiirilehden oikeudenkäynti. Vuonna 2015 Kouachin veljekset ampuivat 12 ihmistä kuoliaaksi lehden toimituksessa. Terrori-iskusta on syytteessä 14 ihmistä. Oikeudenkäynnin alla Charlie Hebdo julkaisi uudestaan pilakuvat profeetta Muhammedista.

Lokakuun alussa presidentti Emmanuel Macron paljasti Ranskassa uuden lakihankkeen. Lain avulla Ranska taistelee sekularismin, laicitén, puolesta – ”islamilaista separatismia vastaan”.

Macron tarkensi puheessaan, että hän tarkoittaa ”radikaalia islamismia”, ei yleisesti muslimeja.

Puhe kesti tunnin. Sen aikana Macron yritti hahmotella, kuinka yhdistää islam ja ranskalainen sekularismi. Ranskassa kirkko ja valtio on erotettu toisistaan.

Puheessaan Macron totesi myös, että islam on kriisissä ”joka puolella maailmaa”.

Se oli liikaa monelle muslimienemmistöiselle maalle.

 

Vain pari viikkoa presidentti Macronin lokakuisen puheen jälkeen Samuel Paty kuoli terroriteon seurauksena.

Paty oli näyttänyt oppilailleen Charlie Hebdon Muhammed-karikatyyrejä sananvapautta käsittelevällä tunnilla. Hän oli antanut muslimioppilaille vapauden poistua tunnilta.

47-vuotias Paty oli oppilaiden keskuudessa pidetty ja arvostettu. Hän opetti historiaa ja maantietoa.

Ranskassa terroriteko nostatti laajoja sanavapautta puolustavia mielenosoituksia. Ne muistuttivat Charlie Hebdon mielenosoituksia Pariisin Place de Républiquella viisi vuotta sitten.

Mielenosoituksista välittyi sama viesti kuin vuonna 2015. Kansa ei suostu pelkäämään terrorismin edessä, eikä ole valmis antamaan periksi sananvapaudestaan.

Tällä kertaa ranskalaisten kylteissä luki ”Je suis Samuel” ­- minä olen Samuel ja ”Je suis prof” – olen ope.

Samuel Patyn muistotilaisuus järjestettiin 21. lokakuuta Sorbonnen yliopistossa. Paikalla oli 400 vierasta ja Patyn omaisia. Tilaisuudessa presidentti Macron kuvasi Patya ”niiksi opettajiksi, joita ei voi koskaan unohtaa”. Murhaajaa ja apureita hän nimitti ”pelkureiksi” ja ”barbaareiksi”.

Macron lisäsi, ettei aio puhua tässä muistotilaisuudessa näistä ihmisistä.

”Tänä iltana haluan puhua pojastanne, haluan puhua veljestänne, sedästänne, hänestä, jota rakastitte, isästäsi. Tänä iltana haluan puhua kollegastanne, opettajastanne, joka kuoli, koska oli valinnut opettamisen, joka murhattiin, koska oli päättänyt opettaa oppilailleen, miten tullaan kansalaisiksi. Opettaa velvollisuuksia, jotta ne voisi täyttää. Opettaa vapauksia, jotta niitä voisi toteuttaa. Tänä iltana haluan puhua teille Samuel Patystä”, Macron sanoi.

Lisäksi presidentti vakuutti, että ”Ranska ei aio luopua pilapiirroksistaan”.

 

Suuri osa arabimaailmaa tuomitsi lokakuussa jyrkästi Samuel Patyn murhan. Erityisesti Saudi-Arabia osoitti solidaarisuutta Ranskan kansaa kohtaan.

Macronin tiukentuneet puheet ”islamilaisesta separatismista” ja Muhammadin pilakuvien salliminen saivat monet muslimimaat muuttamaan äänensävyään.

Eri puolilla muslimimaailmaa on syntynyt viimeisen viikon aikana laajoja protestiaaltoja presidentti Macronia vastaan.

Mielenosoitukset ovat levinneet Libyasta Pakistaniin.

Ranskan lippuja ja presidentin kuvia on poltettu myös Syyriassa, Irakissa, Pakistanissa, Malissa, Mauritaniassa, Jordaniassa ja Bangladeshissa.

Le Monde -lehden mukaan merkittävä viesti tuli Saudi-Arabian Korkeimman ulaman neuvostolta. Maan korkein uskonnollinen elin ilmoitti, että ”profeettojen solvaaminen ei hyödytä muita kuin ekstremistejä, eikä loukkauksilla ole mitään tekemistä ilmaisunvapauden kanssa”.

Myös Jordania tuomitsi hetimmiten oikeuden julkaista pilapiirroksia profeetta Muhammedista.

Islam on perinteisesti uskonto, jossa on pyritty välttämään kuvia. Koraani ei kuitenkaan kiellä Muhammedin kuvaamista. Islamilaisessa kuvituksessa profeetta on kuitenkin aina esitetty kunnioittavassa sävyssä.

Marokon ulkoministeriö korosti puolestaan, että ”toisten vapaus päättyy siihen, mistä alkaa muiden vapaus ja usko”.

Marokko tuomitsi Macronin puheet ja Muhammed-pilakuvat erityisen jyrkästi. Yksi syy on se, että maan kuningas Muhammad VI on profeetta Muhammedin jälkeläinen.

 

Viikko sitten Kuwaitissa ja Jordaniassa supermarkettien hyllyistä katosi ranskalainen kosmetiikka. Qatarin suurin elintarviketju Al Meera veti sekin ranskalaiset tuotteet pois kaupoistaan.

Saudi-Arabiassa ihmisiä kannustettiin Twitter-viestipalvelussa boikotoimaan ranskalaista Carrefour-päivittäistavaraketjua.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan oli ensimmäinen valtion päämies, joka liittyi mukaan ranskalaisten tuotteiden boikottiin.

Turkin ja Ranskan välit kriisiytyivät entisestään.

Alkuviikosta Erdogan kehottti Macronia ”tarkistuttamaan mielenterveytensä” profeetta Muhammediin kohdistuneiden hyökkäysten takia. Ranska puolestaan kutsui Turkin-lähettiläänsä pois maasta neuvonpitoon.

Satiirilehti Charlie Hedbo irvailee tämän viikon kannessa ronskisti sen sijaan presidentti Erdoganille. Pilapiirroksessa Erdogan on kalsareissa ja juo olutta. ”Ooh, profeetta!” hän huudahtaa ja paljastaa musliminaisen pakarat.

Myös Pakistanin pääministeri Imran Khan syytti Macronia ”islamofobiseksi” ja ”hyökkäyksestä islamia vastaan, selvästikin ilman minkäänlaista ymmärrystä siitä.”

Pakistan veti oman lähettiläänsä pois Ranskasta.

 

Bangladeshissa vihaiset kansalaiset valtasivat pääkaupungin Daccan kadut alkuviikosta. Kansalaiset polttivat kaduilla pahvisia Macron-figuureja.

Poliisin arvion mukaan kaduilla oli yli 40 000 ihmistä. Myös he vaativat  boikotoimaan ranskalaisia tuotteita.

Bangladeshissa on 160 miljoonaa asukasta. Heistä 90 prosenttia on muslimeja.

Bangladeshilaiset mielenosoittajat vaativat presidentti Macronilta ”anteeksipyyntöä” ja ”Ranskan lähettilään karkotusta Daccasta”.

Bangladeshissa odotetaan uusia mielenosoituksia tänään perjantaina kaikissa maan moskeijoissa.

 

Ranskassa asuu Euroopan suurin muslimiväestö. Ranskassa on muslimeja enemmän kuin Suomessa asukkaita, lähes kuusi miljoonaa. Ranskan tiukka maallisuusperiaate on kiristänyt viime viikkoina myös Macronin ja Ranskan muslimijohtajien välejä.

Maa on tiukentanut muslimiyhteisöjen valvontaa Patyn surman jälkeen. Lisäksi viranomaiset ovat vastanneet terroritekoon lakkauttamalla useita islamistisia järjestöjä.

Ranska on pidättänyt epäiltyjen islamististen ääriliikkeiden kannattajia. Se on tehneet ratsioita kymmeniin moskeijoihin ja myös sulkenut niitä. Yksi suljetuista moskeijoista on Pariisin koillisen lähiön moskeija, joka oli kehottanut Facebook-sivuillaan kostamaan Samuel Patylle.

Ranska on rajoittanut myös lasten kotiopetusta.

”Hänet tapettiin, koska islamistit haluavat viedä meidän tulevaisuutemme”, presidentti Macron sanoi Patyn muistotilaisuudessa.

”He eivät tule koskaan saamaan sitä.”

 

Ranska valmistautuu pyhäinpäivän viettoon matalissa tunnelmissa. Viime vuosina maata ovat järkyttäneet lukuisat islamistiset terrori-iskut.

Terroriteoissa on kuollut vuoden 2015 jälkeen yli 240 ranskalaista.

Eilen torstaina Avignonissa Ranskan poliisi ampui käsiaseella kadulla ihmisiä uhkailleen miehen. Lyonissa poliisi pidätti veitsellä varustautuneen afganistanilaismiehen.

Ranska nosti eilen valmiustasonsa korkeimmalle tasolle Nizzan terroriteon jälkeen.

Asiasta kertoi pääministeri Jean Castex puukkohyökkäyksen jälkeen. Castex korosti, että hallituksen vastaus terroritekoon tulee olemaan luja ja taipumaton.

Presidentti Macron antoi määräyksen suojella keskeisiä paikkoja, kuten uskonnollisia rakennuksia ja kouluja.

 

Juttua muutettu kello 18.49: muokattu profeetta Muhammedin kirjoitusasua (aiemmin Muhammad).