Teija Tiilikainen: Vapaa liikkuvuus on yhä EU:n keskeinen periaate

Vapaa liikkuvuus on yhä EU:n keskeinen periaate, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

Euroopan unioni
Teksti
Leena Sharma
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Sveitsi päätti kansanäänestyksessä rajoittaa EU-maista tulevaa maahanmuuttoa. Mitä seurauksia tästä on Sveitsin ja EU:n suhteille?

”Missään tapauksessa ei voi olla niin, että Sveitsi yksipuolisesti irrottautuu jostain. Kansanäänestyksessä on tehty periaatteellinen linjanveto, mutta vasta lainsäädännöllä päätetään, miten maahanmuuttoa rajataan eli tuleeko esimerkiksi kiintiöitä. Ymmärtäisin että poliittista liikkumavaraa on. Ensin Sveitsin on kuitenkin neuvoteltava EU:n kanssa. Miten EU tulee vastaan, ja minkä hinnan Sveitsi joutuu maksamaan.”

Pannaanko sveitsiläiset äänestämään uudestaan kunnes saadaan EU:lle mieluinen tulos, kuten tehtiin aikanaan muun muassa Irlannissa?

”Tämä on Sveitsin sisäinen poliittinen kysymys. He päättävät itse miten tulosta tulkitsevat, onko se kestävällä pohjalla vai järjestävätkö uuden äänestyksen. EU-tasolta ei voi tulla vaatimusta uudesta kansanäänestyksestä.”

Sveitsi ei ole EU-maa, mutta onko vapaa liikkuvuus myös EU:ssa vastatuulessa?

”Ei. Se on edelleen varsin arvostettu osa integraatiota. Vapaan liikkuvuuden toimivuus liittyy olennaisesti siihen, että EU:lla on yhteinen ulkorajapolitiikka, ja ulkorajakontrolli pelaa. Ulkorajan yhtenäistäminen ja taakan jakoon liittyvät kysymykset laahaavat yhä muun kehityksen perässä. Siitä on noussut ongelmia.”

Kiihdyttävätkö Sveitsin vaatimukset myös EU-kriittisten puolueiden vaatimuksia maahanmuuton rajoittamisesta?

”On hieman hassua ja paradoksaalista, että kun Sveitsi rajaa maahanmuuttoa EU-maista, niin maahanmuuttovastaiset liikkeet EU:n sisällä riemuitsevat. Iloitaan aina siitä, että valtio sulkee rajoja, katsomatta yhtään tarkemmin, mistä on kyse.”

Sveitsissä rajoituksia perusteltiin sillä, että maahanmuuttajamassat heikentävät sveitsiläistä kulttuuria. Onko pelko aiheellinen?

”Ongelma on se, että myönnetään talouden globalisaatio ja keskinäisriippuvuudet, mutta ei haluttaisi antaa politiikalle välineitä mukautua uuteen tilanteeseen. Haikaillaan vanhaan maailmaan, jossa rajat olivat korkeat ja valtiollinen suvereniteetti voimissaan. Nyt pitäisi antaa kansallisille kulttuureille elämisen edellytykset uudenlaisessa maailmassa.”

Miten arvelet EU-kriittisten voimien menestyvän kevään eurovaaleissa?

”Vastustavat liikkeet eivät ole kyenneet muodostamaan Eurooppa-tason ohjelmaa. Vastustuksella on juuret kansallisessa politiikassa, se on ideologisesti ja kulttuurisesti hyvin erilaista, jos ajattelee vaikka italialaisia tai pohjoiseurooppalaisia puolueita. Tämä vähentää liikkeiden poliittista voimaa EU:n päätöksenteossa. Jäsenvaltioissa merkitys toki näkyy.” 

Leena Sharma