Suuret tietovuodot saivat Euroopan parlamentin asettumaan vuotajien tueksi – uusi direktiivi suojaisi myös läheisiä

Whistleblower-direktiivi takaisi syytesuojan henkilöille, jotka paljastavat työnantajansa laittomuuksia. Laki suojaa myös irtisanomiselta ja alentamiselta.
Eurooppa 24.4.2019 12:15
Euroopan parlamentti.
Euroopan parlamentti. © JEAN-FRANCOIS BADIAS / AP / LEHTIKUVA

Euroopan parlamentti hyväksyi 16. huhtikuuta 2019 murskaluvuin 591-29 niin sanotun whistleblower-lain. Se tarjoaa syytesuojan ihmisille, jotka paljastavat työnantajiensa rikoksia.

Lisäksi direktiivi suojelee paljastuksia tehnyttä työntekijää irtisanomiselta tai alentamiselta. Laki suojaa paitsi itse vuotajia, myös heitä avustaneita kollegoja tai sukulaisia.

Lain säätämistä kiihdyttivät useat viime vuosien merkittävät tietovuototapaukset, tärkeimpinä niin kutsutut Luxleaks ja Panaman paperit.

Luxleaksilla tarkoitetaan kansainvälisen International Consortium of Investigative Journalists -ryhmän vuonna 2014 tekemää raporttia. Siinä paljastettiin noin 300 ulkomaalaisen yrityksen Luxemburgissa paikallisten viranomaisten suojeluksessa harjoittama veronkierto.