Horjuva rauha

Serbijohtaja uhkaa hajottaa Bosnia-Hertsegovinan. Siitä seuraisi herkästi uusi sota. Ongelmien ydin on 26 vuoden takainen rauhansopimus, joka betonoi etniset jännitteet.

Balkan
Teksti
Tuula Koponen
Grafiikka
Hannu Kyyriäinen

Kansainväliset tarkkailijat odottivat kovia päätöksiä, kun Euroopan unionin ulko- ja puolustusministerit käsittelivät Bosnia-Hertsegovinan tilannetta 15. marraskuuta alkaneessa kokouksessaan.

Maan yllä leijuu uuden sodan vaara, jota on lietsonut etenkin liittovaltion presidenttineuvoston serbiedustaja Milorad Dodik. Lokakuun alussa hän uhkasi irrottaa serbitasavallan liittovaltion keskeisistä rakenteista ja perustaa sille muun muassa oman armeijan.

Jos Dodik toteuttaisi uhkauksensa, Bosnia-Hertsegovina hajoaisi. Yhteenotoilta tuskin vältyttäisiin, eivätkä maassa olevat noin 600 EU-sotilasta kykenisi niitä hillitsemään.

Tarkkailijoiden mielestä EU:n pitäisi kiireesti vahvistaa sotilaallista läsnäoloaan alueella.

Myös lähellä olevat Naton ja Yhdysvaltain joukot tulisi asettaa hälytystilaan. Tämä olisi viesti sekä Dodikille että kriisin taustalla häärääville Serbialle, Venäjälle ja Kiinalle. Se osoittaisi, etteivät länsimaiden puheet rauhan säilyttämisestä Balkanilla ole tyhjänpäiväisiä.

Talvella 1992, Bosnian kolme vuotta kestäneen verilöylyn alkaessa, tilanne oli erilainen kuin nyt. Tuolloin bosniakit eli Bosnian muslimit olivat alakynnessä, sillä heidän puolustuksensa oli vapaaehtoisten asekaartien varassa.

Nyt kaikki kolme osapuolta, bosniakit, serbit ja kroaatit, ovat samalla viivalla. Liittovaltion eri poliisivoimat voidaan nopeasti muuttaa sotilasjoukoiksi. Myös yhteisen armeijan jalkaväkipataljoonat ovat käytännössä kansallisia joukkoja. Aseitakin on enemmän kuin tarpeeksi.

 

Kovat päätökset jäivät kokouksessa EU:n ministereiltä tekemättä. He vain totesivat tilanteen olevan ”yhä haastavampi”. Dodikin lokakuisissa puheissa ei ollut uutta. Hän on uhkaillut liittovaltion hajottamisella ja serbitasavallan itsenäiseksi julistamisella koko nykyisen valtakautensa, pian 15 vuotta – ja perääntynyt ennenkin.

Kiristynyt tilanne tuskin olisi edes päätynyt EU-ministereiden asialistalle, ellei YK:n uusi korkea edustaja Bosnia-Hertsegovinassa, saksalainen Christian Schmidt olisi kuvannut sitä raportissaan pahimmaksi sitten Bosnian sodan 1992–1995.

Schmidtillä oli syy olla hädissään.

Dodikin esittämä uhkaus oli ensimmäistä kertaa konkreettinen. Hänellä oli myös suunnitelma, jota hän testasi tuomalla serbiparlamenttiin esityksen oman lääkeviraston perustamisesta. Dodik luetteli myös pitkän listan muita instituutioita, joiden vuoro tulisi loppuvuodesta ja ensi vuoden alussa. Sellaisia olisivat armeijan lisäksi muun muassa oikeuslaitos ja verovirasto.

Venäjä toimii Dodikin äänitorvena. Se nöyryytti koko kansainvälistä yhteisöä estämällä Schmidtin pääsyn turvallisuusneuvoston kokoukseen 4. marraskuuta. Kokouksessa jatkettiin taas vuodella EU:n rauhanturvaoperaatiota Bosnia-Hertsegovinassa. Schmidtiä ei kuultu eikä edes hänen mandaattiaan mainittu sopimusasiakirjoissa.

Berliiniläisen Democratization Policy Council -ajatushautomon vanhempi tutkija Kurt Bassuener pitää EU:n ja kansainvälisen yhteisön hampaattomuutta vaarallisena. EU on päävastuussa rauhan säilymisestä Bosnia-Hertsegovinassa, mutta mandaatti on uusittava turvallisuusneuvostossa vuosittain.

”Ajatellaan, että tämäkin on vain yksi Dodikin monista möläytyksistä, eikä nähdä, miten pitkällä serbijohtaja jo on uhkarohkeutensa ansiosta”, Bassuener sanoo.

”Dodik on järjestelmällisesti horjuttanut liittovaltiota ja hyötynyt jokaisesta uhkauksesta.”

Pitkän linjan Balkan-asiantuntijan mielestä Bosnia-Hertsegovinan tilanne on vakava.

”On yhä todennäköisempää, että maassa tapahtuu jotain ikävää ja tilanne lähtee oman dynamiikkansa voimalla vyörymään hallitsemattomasti.”

Nykyiseenkin kriisiin ajauduttiin yhden äkkipikaisen päätöksen takia.

Schmidtin edeltäjä, itävaltalainen Valentin Inzko tuohtui heinäkuussa, koska Srebrenicassa serbijoukkoja sodassa komentanutta Ratko Mladićia juhlittiin yhä kansallissankarina. Haagin vetoomustuomioistuin oli juuri hylännyt Mladićin valituksen ja pitänyt hänen elinikäisen tuomionsa kansanmurhasta voimassa. Inzko käytti valtaoikeuttaan vain vajaa viikko ennen toimikautensa päättymistä ja sääti lain, joka tekee kansanmurhan kieltämisestä rikoksen.

Dodik ei tunnusta Srebrenican kansanmurhaa. Hänen mukaansa laki oli ”viimeinen naula Bosnia-Hertsegovinan arkkuun”.

”Emme ikinä hyväksy sitä”, Dodik jyrisi.

Bassuener sanoo, etteivät tavalliset ihmiset halua maan ajautuvan taas sotaan.

”Sota lähtee aina ylhäältä. Eivät ihmiset halunneet sotaa 1990-luvun alussakaan. Tarvittiin vuosien insinöörityö ennen kuin ihmiset saatiin toisiaan vastaan. Työ jatkuu edelleen ja pitää yhteiskunnan jakautuneena.”

Myös kansainvälinen poliittinen tilanne on otollinen.

”Länsi ja EU ovat hajanaisia ja vailla johtajuutta. Yhdysvallatkaan ei odotuksista huolimatta kääntänyt katsettaan takaisin Eurooppaan, vaikka presidentti vaihtui.”

Dodik tulkitsi myös Yhdysvaltain kaoottisen vetäytymisen Afganistanista lännen heikkoudeksi. Bassuener uskoo, että se vaikutti osaltaan irtautumispuheiden ajoitukseen.

Länsi-Balkanilla Slovenia ja Kroatia ovat EU-maita. Serbia ja Montenegro ovat päässeet neuvottelupöytään, muiden tielle on tullut uusia esteitä.
Länsi-Balkanilla Slovenia ja Kroatia ovat EU-maita. Serbia ja Montenegro ovat päässeet neuvottelupöytään, muiden tielle on tullut uusia esteitä.

Balkanilla kytee muitakin kriisejä.

Serbia ja siitä 2008 irtautunut Kosovo olivat lähellä aseellista yhteenottoa syyskuussa. Riita syntyi autojen rekisterikilvistä.

Pohjois-Makedonia sai sovittua nimikiistansa Kreikan kanssa, mutta sitten Bulgaria tukki maan pääsyn EU-neuvotteluihin. Bulgaria ei tunnusta makedonian kieltä vaan pitää sitä bulgarian murteena.

EU:n ja kansainvälisen yhteisön ponnettomuus on avannut Balkanille valtatyhjiön, jota ovat Venäjän lisäksi kilvan täyttäneet myös Turkki, Kiina ja Saudi-Arabia.

EU:n laajeneminen on ollut käytännössä jäissä lokakuusta 2019, jolloin Ranska löi jarrut päälle. Serbian ja Montenegron piti päästä unioniin jo 2025. Pohjois-Makedonia, Albania, Kosovo ja Bosnia-Hertsegovina eivät ole vielä edes neuvottelupöydässä.

Myös Unkarin itsevaltainen pääministeri Viktor Orbán pelaa Balkanilla omaa peliään. Orbán rakentaa EU:hun uutta epäliberaalia oikeistoryhmää ja tarvitsee siihen uusia jäseniä. Orbán ja Serbian presidentin Aleksandar Vučić ovat hengenheimolaisia ja läheisiä liittolaisia. Vučić tukee Dodikin irtautumispyrkimystä Bosniasta.

Tukholmassa toimiva kansainvälinen demokratiainstituutti Idea toteaa tuoreessa raportissaan, ettei Serbia ole enää demokratia.

Orbán vieraili Bosnia-Hertsegovinassa 6. marraskuuta. Hän ja matkakumppanina ollut ulkoministeri Péter Szíjjártó tapasivat Milorad Dodikin ja muita serbijohtajia. Julkisuuteen kerrottiin vain, että Dodik esitteli unkarilaisvierailleen viinatehdastaan ja tapaaminen oli ”hedelmällinen”.

”Orbán on etnonationalisti ja selvästi muslimivastainen. Lisäksi hän on Putinin liittolainen”, Kurt Bassuener sanoo.

”Dodik taas on Putinille arvokkain häiriöiden aiheuttaja Balkanilla.”

Liittovaltion asukkaat ovat pääosin bosniakkeja, serbejä ja kroaatteja. Serbitasavallan asukkaista liki 90 prosentteja on serbejä, federaation alueella enemmistönä ovat bosniakit.
Liittovaltion asukkaat ovat pääosin bosniakkeja, serbejä ja kroaatteja. Serbitasavallan asukkaista liki 90 prosentteja on serbejä, federaation alueella enemmistönä ovat bosniakit.

Bosnia-Hertsegovinan nykyinen kriisi ei yllätä, sillä liittovaltion ongelman ydin on jo vuonna 1995 solmitussa Daytonin rauhansopimuksessa.

Sopimus päätti kolme vuotta kestäneen julman sodan ja oli aikanaan ainoa keino lopettaa verenvuodatus. Se kuitenkin synnytti sodan raunioille valtiorakennelman, jota on turhaan yritetty saada toimimaan. Ratkaisun piti olla väliaikainen, mutta vuosien mittaan siitä on tullut pysyvä.

Bosnia-Hertsegovinan rakenne betonoi sodan kimmokkeena olleen etnisen jaon ja sen virittämät jännitteet. Hallinto on monimutkainen: kolmikerroksinen, byrokraattinen ja läpeensä korruptoitunut.

Liittovaltiossa on runsaat kolme miljoonaa asukasta, mutta esimerkiksi presidenttejä on viisi. Liittovaltion presidenttineuvostoa johtavat vuorotellen Milorad Dodikin kanssa kroaatti Željko Komšić ja bosniakki Šefik Džaferović. Lisäksi kummallakin liittovaltion osalla, serbitasavallalla sekä bosniakkien ja kroaattien federaatiolla, on omat presidenttinsä. Ministereitä on yli sata eri hallinnon tasoilla.

Kurt Bassuenerin mukaan hallinto suunniteltiin Daytonin sopimuksessa silloisten sotapäälliköiden etuja silmällä pitäen. Se on jumittanut politiikan etnisten ryhmien väliseksi köydenvedoksi, ja siitä hyötyvät vain kansallismieliset poliitikot.

”Paikalliset poliitikot haluavat pitää etunsa ja jatkaa varastamista, sillä EU ei pysty tarjoamaan parempaa tilalle”, Bassuener sanoo.

”Dodik on vain ongelman aggressiivisin ja näkyvin oire.”

 

Etninen köydenveto on jarruttanut myös talouskehitystä. Bosnia-Hertsegovina on Euroopan köyhimpiä maita. Varsinkin nuorisotyöttömyys on korkea. YK:n tuoreen selvityksen mukaan 47 prosenttia nuorista aikoo jättää Bosnia-Hertsegovinan väliaikaisesti tai pysyvästi. Bosnia tyhjenee.

”Ihmiset pakenevat joukoittain. Lapsiperheet myyvät kaiken ja lähtevät. Pelkästään tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla 81 000 ihmistä on jättänyt Bosnian”, sanoo serbitasavallan pääkaupungissa Banja Lukassa työskentelevä toimittaja ja politiikan analyytikko Tanja Topić.

”Lähteneille on ihan sama, itsenäistyykö serbitasavalta vai pysyykö liittovaltio kasassa. Vanhoja ja nykyisiä sotapäälliköitä tiedon lähtijöistä pitäisi huolestuttaa, mutta he lähinnä kamppailevat säilyttääkseen varallisuutensa.”

Topićin mukaan etnisillä jännitteillä pelataan myös siksi, että halutaan viedä huomio pois lukuisista korruptioskandaaleista.

”Vaikka Dodik on väärinkäytösten takia menettämässä kansalaisten tuen, hän hallitsee yhä kaikkia järjestelmän vipuja.”

Topićin mukaan Dodik esiintyykin milloin serbitasavallan pääministerinä tai parlamentin puhemiehenä, milloin ylituomarina, epidemiologina, väestötieteilijänä tai vaikka meteorologina.

Bosnia-Hertsegovinassa järjestetään parlamenttivaalit lokakuussa 2022. Jos Dodik häviää ne, hänellä on vain kaksi vaihtoehtoa: vankila tai maanpako esimerkiksi Serbiaan, Venäjälle – tai Unkariin.

Unkarissa piilottelee jo Pohjois-Makedonian entinen pääministeri Nikolai Gruevski, joka pakeni vankilatuomiota. Orbánin hallitus myönsi kansallismieliselle Gruevskille turvapaikan kolme vuotta sitten.