Saksassa havaittu viitteitä koronatartuntojen kasvun hidastumisesta – ”Hallituksen päätökset olleet oikeita”

Tiukkojen liikkumisrajoitusten toimeenpanosta syntyi kiistaa osavaltioiden välille. Liittokansleri Angela Merkel jatkaa työntekoa karanteenissa.
Eurooppa 23.3.2020 15:00
Liittokansleri Angela Merkelin tuoli oli tyhjä hallituksen viikkokokouksessa 23. maaliskuuta. Koronakaranteeniin siirtynyt Merkel osallistui keskusteluun videoyhteydellä. © Fabrizio Bensch/AFP/Lehtikuva

Liittokansleri Angela Merkel saapui huolestuneen näköisenä tiedotustilaisuuteen puoli kuuden aikaan sunnuntai-iltana 22. maaliskuuta.

Hän ilmoitti uusista kovista liikkumisrajoituksista, joiden mukaan yli kahden ihmisen tapaamiset kielletään vähintään kahdeksi viikoksi. Kielto ei koske työtehtäviä ja työmatkoja eikä samassa kotitaloudessa asuvia.

Samalla päätettiin sulkea kampaamot, hierojien vastaanotot, tatuointiliikkeet ja ravintolat. Ruuan kotiinkuljetus ravintoloista on edelleen sallittua. Myös kaupat ja apteekit pysyvät auki.

Merkel kehotti kansalaisia pitämään vähintään 1,5 metrin ja mieluummin kahden metrin turvavälin muihin ihmisiin. Ulkoilla ja lenkkeillä voi edelleen itsekseen tai kaverin kanssa.

Liittokansleri korosti, että kysymys ei ole enää suosituksista, vaan rajoitusten rikkomisesta seuraa rangaistuksia. Sosiaalista yhteydenpitoa pitää  hoitaa jatkossa puhelimitse tai esimerkiksi pikaviestintäohjelma Skypen kautta.

Saksan hallitus pelkää, että koronavirus ajaa maan terveydenhuollon pahimmassa tapauksessa jo lähiviikkoina samanlaiseen kriisin kuin Italiassa. Saksa ei ole silti päättänyt yhtä tiukoista liikkumisrajoituksista kuin Italia.

”Haluamme antaa ihmisille mahdollisuuden mennä ulos saamaan raitista ilmaa”, Merkel sanoi.

Pian tiedotustilaisuuden jälkeen ilmoitettiin, että Merkel vetäytyy karanteeniin kahdeksi viikoksi, koska koronaan sairastunut lääkäri oli perjantaina antanut hänelle rokotteen keuhkokuumetta aiheuttavaa pneunomiabakteeria vastaan.

Merkel jatkaa töitä erityksistä. Häntä testataan säännöllisesti tulevina päivänä tartunnan varalta.

 

Saksan johtava virologi, professori Christian Drosten on pääosin tyytyväinen hallituksen päätöksiin. Hänen mukaansa ratkaisut seurailevat suurelta osin naapurimaiden esimerkkejä, ja vain osa niistä perustuu puhtaasti tieteellisiin todisteisiin.

”Monet päätökset ovat ennen kaikkea poliittisia ja siinä mielessä oikeita”, hän sanoo Die Zeit -lehden haastattelussa.

”Toivottavasti ne muuttavat taudin tarttumisen dynamiikkaa. Asiaa voidaan arvioida jo pääsiäisenä. Uusien tartuntojen määrä on silloin ehkä jo vähentynyt.”

Drostenin mukaan Saksan tilanne on toistaiseksi selvästi parempi kuin esimerkiksi Italiassa, koska se heräsi tautiin 2–3 viikkoa naapurimaitaan nopeammin.

”Me onnistuimme, koska me olemme tehneet niin paljon diagnooseja ja testejä.”

Hän pelkää kuitenkin, että tilanne muuttuu lähiviikkoina vaikeammaksi, koska testausta ei voi lisätä riittävästi.

”Emme voi testata kaikkia, joten meillä ei ole enää tilastotietoa kaikista tartunnoista”, hän sanoo.

”Osa sairastuneista tulee kuolemaan.”

 

Saksa on edennyt koronaviruksen torjunnassa vaiheittain samaan tapaan kuin Suomi. Päätöksentekoa on vaikeuttanut jonkin verran maan liittovaltiorakenne, sillä rajoitustoimet ovat olleet pääosin osavaltioiden vastuulla.

Päätökset uusista rajoituksista tehtiin Merkelin johtamassa puhelinkonferenssissa sunnuntaina.  Lehtitietojen mukaan Baijerin ja Nordrhein-Westfalenin osavaltioiden pääministereiden Markus Söderin ja Armin Laschetin välille puhkesi kokouksessa ilmiriita.

Laschetin kerrotaan arvostelleen Söderiä siitä, että tämä oli määrännyt Baijeriin osittaisen ulkonaliikkumiskiellon jo perjantaina neuvottelematta siitä liittohallituksen ja muiden osavaltioiden kanssa.

Päivälehti Die Weltin mukaan Söder sai kokouksessa tukea ainakin Schleswig-Holsteinin osavaltion pääministeriltä Daniel Güntheriltä. Myös Schleswig-Holstein oli kiristänyt koronaviruksen vastaisia rajoituksia jo ennen liittovaltion päätöstä.

Kiistan taustalla on myös valtapoliitiikkaa.  Armin Laschetia pidetään vahvana ehdokkaana CDU:n seuraavaksi puheenjohtajaksi ja liittokansleriksi. Hän oli kriisin alkuvaiheessa vastahakoinen sulkemaan esimerkiksi kouluja ja päiväkoteja.

Söder on puolestaan CDU:n baijerilaisen sisarpuolueen CSU:n puheenjohtaja. Hän on nostanut viime viikkoina voimakkaasti profiiliaan ja myös hänen uskotaan pyrkivän kristillisdemokraattien liittokansleriehdokkaaksi.

 

Sunnuntaina julkaistun mielipidekyselyn mukaan koronakriisi on kasvattanut hallitusvastuussa olevien kristillisdemokraattien suosiota.

CDU:n ja CSU:n kannatus on noussut kahden viime viikon aikana kuusi prosenttiyksikköä 32 prosenttiin. Samaan aikaan oikeistopopulistisen ja äärioikeistolaisen AfD:n valtakunnallinen kannatus on pudonnut alle kymmeneen prosenttiin ensimmäistä kertaa yli kahteen vuoteen.

Saman kyselyn mukaan saksalaiset ovat erittäin huolestuneita maan taloudellisesta tilanteesta. Talouden heikkenemistä pelkää 62 prosenttia saksalaisista. Luku on suurin vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen ja 12 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisellä viikolla.

Münchenissä toimiva taloustutkimuslaitos Ifo arvioi maanantaina, että koronapandemia saattaa leikata pahimmassa tapauksessa jopa 20 prosenttia  Saksan bruttokansantuotteesta ja viedä yli miljoona työpaikkaa.

Eri arvioiden mukaan talous kutistuu 7,2–20,6 prosenttiyksikköä. Se vastaa 255–729 miljardin euron kustannuksia, Ifon pääjohtaja Clemens Fuest arvioi Der Spiegel-lehdessä.

Valtiovarainministeri Olaf Scholzin mukaan liittohallituksen verotulot putoavat tänä vuonna peräti 33,5 miljardia euroa viime vuodesta. Samaan aikaan kriisin helpottamiseksi valmisteltu lisäbudjetti kasvattaa menoja 122,8 miljardilla eurolla.

 

Saksassa oli todettu sunnuntaihin mennessä noin 23 000 koronavirustartuntaa ja määrä kasvaa kovaa vauhtia. Tautiin on kuollut noin 90 ihmistä.

Maan johtavan tutkimuslaitoksen Robert Koch -instituutin mukaan sunnuntaina havaittiin 4 062 uutta koronavirusinfektiota. Taudista on parantunut toistaiseksi ainakin 2 809 ihmistä.

Sairastuneet ovat Saksassa ovat keskimäärin 45-vuotiaita ja kuolleet 82-vuotiaita. Todetuista tartunnoista 57 prosenttia on miehillä.

Robert Koch -instituutin johtaja Lothar Wieler on kuitenkin varovaisen toiveikas. Hänen mukaansa Saksassa on havaittavissa jo viitteitä siitä, että tautitapauksia kuvaavan käyrän eksponentiaalinen kasvu heikkenee. Hän on luvannut asiasta tarkempia tietoja keskiviikkona.

Koko Euroopassa eniten tartuntoja on Italiassa, lähes 60 000. Sunnuntai-iltana kerrottiin, että koronavirukseen kuoli Italiassa vuorokauden aikana 651 ihmistä. Kuolonuhreja on yhteensä noin 5 500.

Koko maailmassa tartunnan on saanut yli 341 000 ihmistä. Kuolleita on noin 15 000 ja taudista parantuneita lähes 100 000.

Tilastojen mukaan koronavirus tappaa enimmäkseen vanhuksia, esimerkiksi Italiassa tautiin kuolleiden keski-ikä on ollut noin 80 vuotta.

Viime aikoina on kuitenkin havaittu, että merkittävä osa myös työikäisestä väestöstä saa vaikeita oireita, jotka edellyttävät tehohoitoa. Esimerkiksi Hollannissa yli puolet teho-osastojen potilaista on alle 50-vuotiaita.