Saksan mellakat: Pettymys liberaaliin demokratiaan ruokkii radikaalioikeistoa – AfD:n populistit raivaavat tietä

Uutisanalyysi: Angela Merkelin hallitukselle tilanne on jo valmiiksi vaikea. Poliitikkojen toimettomuus lisää itäsaksalaisten tyytymättömyyttä entisestään.

äärioikeisto
Teksti
Milka Valtanen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

SAKSAN sisäministeri Horst Seehoferilta kesti kaksi päivää saada suunsa auki.

Sunnuntaina, 27. elokuuta 2018 alkaneet äärioikeiston mielenosoitukset itäsaksalaisessa Chemnitzin kaupungissa olivat riistäytyneet poliisin hallinnasta.

Kymmeniä loukkaantuneita ihmisiä vietiin sairaalaan. Poliisi sai ilmoituksia, joiden mukaan äärioikeiston mielenosoittajat olivat jahdanneet ulkomaalaisen näköisiä ihmisiä. Mielenosoittajat kävivät myös poliisin kimppuun.

Kymmentä ihmistä epäillään laittoman natsitervehdyksen tekemisestä.

Levottomuudet alkoivat pian sen jälkeen, kun 35-vuotias saksalaismies puukotettiin kuoliaaksi myöhään lauantaiyönä, 25. elokuuta.

Tekijät tiedettiin nopeasti: ulkomaalaisia. Maanantaina poliisi pidätti kaksi epäiltyä, 23-vuotiaan syyrialaismiehen ja 22-vuotiaan irakilaismiehen. Samana iltana mellakat jatkuivat entistä suurempina.

Lopulta tiistaina 28. elokuuta Seehofer lupasi lähettää Saksin osavaltion poliisille vahvistuksia.

Torstaina mielenosoittajat kerääntyivät taas Chemnitzin keskustaan. Poliiseja oli paikalla kuudesta osavaltiosta. Heitä oli enemmän kuin mielenosoittajia.

 

EI OLLUT yllätys, että mellakat puhkesivat juuri itäisessä Saksassa.

Itä-Saksassa on sosiaalisesti heikossa asemassa olevia väestöön suhteutettuna enemmän kuin lännessä, samoin työttömiä ja matalasti koulutettuja.

Moni on turhautunut vallitsevaan poliittiseen järjestelmään, joka ei ole vieläkään täysin vakiintunut itä-Saksassa, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tuomas Iso-Markku.

“Itä-Saksassa vallitsee sellainen henki, että se on jäänyt toisarvoiseksi. Saksojen yhdistymisen myötä annettu lupaus siitä, että itä-Saksa nousisi tasavertaiseksi läntisen Saksan kanssa ei ole monen itäsaksalaisen mielestä toteutunut.”

Maan itäosia on yritetty kehittää ja elvyyttää. Osin projekti onnistunutkin, mutta talous on kehittynyt hitaammin kuin lännessä. Nuoret osaajat muuttavat pois, mikä hidastaa alueen kehittymistä entisestään.

Myös valtion toimintakyky on heikentynyt. Moni ongelma on odottanut ratkaisua jo kymmenen vuotta.

“Itäsaksalaisten huolet taloudellisesta tilanteestaan tai maahanmuuttoon liittyen ovat monimutkaisia vyyhtejä, joihin liittyvät esimerkiksi globaalitalouden kehitys ja Euroopan lähialueiden epävakaus”, Iso-Markku sanoo.

“Yksittäisten valtioiden on vaikea vastata tällaisiin haasteisiin.”

Euroopan unioni voisi ratkaista tällaisia ongelmia, jos yhteistä tahtoa olisi. Sitä ei kuitenkaan ole. Jäsenmaat ajavat unionissa aina vain kapeammin omaa etuaan.

Poliitikkojen toimettomuus lisää tyytymättömyyttä entisestään.

”Pegida on tavallaan sellainen rajat kiinni -henkinen avoin kansanliike.”

PETTYMYS liberaaliin demokratiaan ruokkii ääriliikkeitä. Saksin osavaltiossa, johon Chemnitz kuuluu, äärioikeistolaista toimintaa ja liikkeitä on ollut paljon.

Niistä suurin on Saksin Dresdenissä perustettu oikeistoradikaali Pegida, ”Isänmaalliset eurooppalaiset Lännen islamisoitumista vastaan”.

Liike kutsuu itseään nationalistiseksi ja kertoo vastustavansa monikulttuurisuutta. Se ei kuitenkaan tunnustaudu äärioikeistolaiseksi, vaan on pyrkinyt irrottautumaan kansallissosialismin perinnöstä.

Populistisia liikkeitä tutkivan Turun yliopiston tohtorikoulutettava Niko Hatakan mukaan liikkeen toiminnassa on kuitenkin selviä uusnatsistisia piirteitä symboleja ja terminologiaa myöten.

“Pegida on virallisesti puoluepoliittisesti sitoutumaton maahanmuuttovastainen kansalaisliike, joka organisoi toimintaansa Facebookissa. Liike pyrkii aktiivisesti irrottautumaan kansallissosialismista, mutta kuten usein samankaltaisissa liikkeissä, mukana on myös paljon uusnatseja.”

Liike on saanut alkunsa internetissä, mutta kadulla tapahtuvat mielenosoitukset ovat olleet alusta asti tärkeä osa sen toimintaa. Pegida on järjestänyt vuoden 2014 jälkeen useita kymmeniä kulkueita.

“Sillä on valmis verkosto, joka lähtee liikkeelle nopeallakin aikataululla. Kaikkea ei sovita yleisillä foorumeilla, vaan paikallisosastojen päälliköillä on sisäisiä keskusteluja ja Whatsapp-ryhmiä, joissa yhteistä toimintaa koordinoidaan.”

Saksin osavaltion hallintoa sekä viranomaisia on toistuvasti syytetty siitä, että he eivät ole ottaneet ääriliikkeiden toimintaa riittävän vakavasti.

Pegida oli mukana myös Chemnitzin monta päivää jatkuneissa mielenosoituksissa.

 

SAKSAN puolueet ovat tuominneet Chemnitzin mellakat Saksan poliittisen kulttuurin vastaisena.

Kaikki puolueet, paitsi oikeistopopulistinen Vaihtoehto Saksalle, AfD. Jotkut sen kansanedustajista ovat jopa avoimesti tukeneet mielenosoittajia.

“Jollei valtio pysty suojelemaan kansalaisiaan, ihmiset marssivat kadulle ja suojelevat itse itseään”, AfD-puolueen kansanedustaja Markus Frohnmaier tviittasi ensimmäisen mielenosoituksen jälkeen.

AfD oli aluksi eurokriittinen puolue, johon kuului myös radikaaleja oikeistopopulisteja. Kaksi vuotta toiminnan aloittamisen jälkeen puolueen maltillinen perustaja syrjäytettiin johtajan paikalta ja tilalle nousi jyrkän maahanmuuttovastainen Frauke Petry.

Puolueen menestys perustuu siihen, että se nostaa keskusteluun näkemyksiä, joista muut eivät ole puhuneet.

AfD:llä on myös ongelmiin yksinkertaisia vastauksia, jollaisia muut puolueet eivät ole kyenneet tarjoamaan. Niille on turhautuneiden itäsaksalaisten keskuudessa kysyntää.

Vuoden 2015 pakolaiskriisistä asti maahanmuutto-, turvapaikka-, ja pakolaispolitiikka ovat hallinneet Saksan politiikkaa.

Itä-Saksassa kuva huonosti hoidetusta pakolaiskriisistä on uponnut hedelmälliseen maaperään, kun luottamus poliittisia päättäjiä ja poliittista järjestelmää kohtaan on heikko jo ennestään.

Turun yliopiston erikoistutkija Kimmo Elon mukaan maahanmuuttovastainen viesti puhuttelee monia itäsaksalaisia, vaikka alueella on suhteellisesti paljon vähemmän maahanmuuttajia kuin maan länsiosissa.

“Kun ihmisillä on tunne, että he ovat uhattuna, he toivovat ratkaisuja, jotka palauttavat perusturvallisuudentunteen. Ne, jotka näyttävät saavan aikaan asioita, saavat näiltä äänestäjiltä kannatusta.”

 

TÄHÄN asti AfD on virallisissa kannanotoissaan tehnyt pesäeroa äärioikeistoon ja uusnatseihin.

Chemnitzin osalta Saksin AfD:n hallituksen jäsen korosti korosti, ettei mielenosoituksissa ole kyse uusnatsismista, vaan maahanmuuttopolitiikkaan kyllästyneiden kaupunkilaisten protestista. Väkivaltaisuudet ovat hänen mukaansa mielenosoituksiin osallistuneiden jalkapallohuligaanien ja vasemmistolaisten soluttautujien syytä.

Puolue on myös aiemmin kieltänyt jäseniään osallistumasta Pegida-liikkeen mielenosoituksiin. Se ei kuitenkaan ole käytännössä estänyt jäseniä tukemasta äärioikeistolaisten kulkueita, Niko Hatakka sanoo.

“Esitetään tietynlaista kaksoispuhetta: ei haluta samastua äärioikeistoon, mutta vältetään kuitenkin sen suoranaista tuomitsemista.”

Todellisuudessa Pegida ja muut verkossa toimivat äärioikeistoryhmät ovatkin erittäin merkittäviä AfD:n kannatukselle. Puolue on voinut hankkia kannatusta niiden kautta varsinaisesti liittymättä itse ääriokeistoon.

Samalla se on kuitenkin raivannut tilaa entistä radikaalimmille näkemyksille.

Ja samalla tarve kaksoispuheelle on vähentynyt. Lauantaina 1. syyskuuta AfD ja Pegida järjestivät Chemnitzissä yhteisen mielenosoituksen – täysin avoimesti.

LIITTOKANSLERI Angela Merkelin hallituksen tilanne on jo valmiiksi vaikea.

Se, että kannatustaan kasvattavan populistipuolueen edustajat tukevat äärioikeiston organisoimia mielenosoituksia, tekee päätöksenteosta entistä hankalampaa.

“Vähäisetkin yritykset rakentavaan yhteistyöhön AfD:n kanssa ovat tämän jälkeen hyvin vaikeita”, Kimmo Elo sanoo.

Jotenkin Merkelin pitäisi silti kyetä vastaamaan niihin itäsaksalaisten huoliin, josta ääriliikkeiden kannatus ja mellakat kumpuavat.

Hallitus on jo tiukentanut maahanmuuttopolitiikkaa. Jos se kiristää linjaa lisää, AfD:n pyrkinee osoittamaan, että Merkel on taipunut sen politiikkaan. Se voisi vahvistaa AfD:tä entisestään.

“Sitä Merkel ei anna heille mielellään.”

Toisaalta toimettomuuskin vahvistaa populisteja.

“Se on tasapainoilua. Hallituksen on osoitettava, että se reagoi, mutta samalla estettävä AfD:n vahvistuminen.”

Tasapainoilu johtaa herkästi siihen, ettei päätöksiä synny riittävän nopeasti.

Ja kun valtapuolueet eivät pysty vastaamaan äänestäjien tyytymättömyyteen, AfD:n on helppo kerätä poliittista pääomaa tekemättä mitään.

Samalla yhä useampi on valmis ohittamaan puoluepolitiikan kokonaan ja suuntaamaan kaduille.