Ruotsissa edessä käytäväkuhinaa ja tiukkaa taktikointia – Tutkija: Pääministeri Löfvenin ero väistämätön

Ruotsissa hallituksen muodostaminen on vienyt keskimäärin kuusi päivää. Nyt kukaan ei usko, että päästään niin vähällä.
Eurooppa 10.9.2018 14:13

Pääministeri Stefan Löfvenin eroa vaadittiin jo vaali-iltana 9. syyskuuta 2018. © Jonas Ekströmer / AFP / Lehtikuva

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven on ilmoittanut, ettei hän aio väistyä tehtävästään.

Tutkijan mielestä Löfvenin ero on ainoa varma asia vaalien jälkeen.

”Aivan selvää on, ettei Löfvenin hallitus voi pysyä pystyssä”, sanoo kokenut vaalitutkija, valtiotieteiden dosentti Anders Sannerstedt Lundin yliopistosta.

”Sekä porvaripuolueet että ruotsidemokraatit ovat ilmaisseet hyvin selkeästi, että luottamusäänestyksessä hänet äänestetään pois. Veikkaukseni on, että hän väistyy ennen sellaista äänestystä. Mutta sitten kaikki on auki: voihan hyvin olla, että Löfven palaa pääministeriksi.”

Maan poliittinen tilanne vaalien jäljiltä on erikoinen.

Alustavassa ääntenlaskussa Löfvenin sosiaalidemokraatit saivat 28,4 prosenttia, maltillinen kokoomus 19,8 prosenttia ja ruotsidemokraatit 17,6 prosenttia äänistä. Loput puolueet saivat yksinumeroisia lukuja.

Hallituksen muodostamiseen vaikuttaa ratkaisevasti kaksi blokkia.

Punavihreän blokin muodostavat sosiaalidemokraatit vasemmisto- ja ympäristöpuolueen kanssa. Porvariblokkiin kuuluvat maltillinen kokoomus, kristillisdemokraatit, keskustapuolue ja liberaalit.

Tällä hetkellä parlamentin paikat näyttäisivät jakautuvan seuraavasti: 144 punavihreälle blokille, 143 paikkaa porvariblokille ja 62 ruotsidemokraateille. Luvut voivat vielä muuttua lopullisessa ääntenlaskennassa, mutta se ei muuta kokonaiskuvaa.

”Hallituksen muodostamisesta tulee hyvin monimutkaista”, sanoo Sannerstedt.

 

Perusongelma on, että ruotsidemokraatit on kertonut vastustavansa kaikkia hallituksia, jotka eivät tee yhteistyötä sen kanssa. Näillä näkymin tämä tarkoittaa kaikkia mahdollisia hallituksia. Sen takia sekä oikealla että vasemmalla ollaan valmiita ylittämään perinteiset blokkirajat, jotta hallituksesta voi tulla toimintakykyinen.

Esimerkiksi porvariblokissa maltillinen kokoomus ja kristillisdemokraatit olisivat valmiita ottamaan ruotsidemokraateilta passiivista tukea. Se ei ole tähän asti sopinut keskustapuolueelle ja liberaaleille.

Sannerstedt uskoo, että maltillisen kokoomuksen puoluejohtaja Ulf Kristersson aikoo pitää kiinni vanhoista ystävistä eikä vastaa myöntävästi ruotsidemokraattien kosiskeluun.

”Vaihtoehtona olisi silloin päästä asiakysymyksistä yhteisymmärrykseen sosiaalidemokraattien kanssa. Tai ympäristöpuolueen tai molempien. Se olisi suunnitelma, josta porvaripuolueet voisivat olla yksimielisiä. Mutta emme tiedä, mitä sosiaalidemokraatit tuumaisivat siitä, jos he eivät saa pitää pääministerin paikkaa.”

Jos taas Löfven kokoaisi nyt punavihreän hallituksen, olisi sen tuki vielä nykyistäkin heikompi. Apua olisi pakko hakea toisesta blokista, mahdollisesti keskustapuolueelta ja liberaaleilta. Ne tuskin olisivat innoissaan yhteistyöstä.

 

”Tämä on todellakin jotain uutta. Puolueet liikkuvat tuntemattomalla maaperällä.”

 

Seuraavat pari viikkoa Ruotsin politiikassa tullaan näkemään käytäväkuhinaa. Puolueet pohtivat omissa leireissään, mihin hallitusneuvotteluissa ollaan valmiita. Lähestymisiä yli blokkien tehdään vasta myöhemmin. Se on tutkijan mukaan järkevää: kitkerimmät vaalihöyryt ehtivät näin haihtua.

Uusi parlamentti aloittaa työnsä 24. syyskuuta. Se valitsee ensi töikseen äänestyksellä puhemiehen, joka vastaa hallitustunnusteluista.

Jos pääministeri Löfven ei ole siihen mennessä väistynyt, parlamentin on äänestettävä hänen jatkostaan. Löfvenin pitäisi saada puolelleen 175 kansanedustajaa 349:stä, jotta hän voisi jatkaa. Todennäköisesti juuri ruotsidemokraattien äänet kaatavat Löfvenin.

Mikäli näin käy, puhemies aloittaa hallitustunnustelut keskustelemalla eri puolueiden kanssa. Hän pyrkii selvittämään, millä hallituskokoonpanolla olisi paras mahdollisuus mennä läpi parlamentissa.

Puhemies voi tehdä neljä ehdotusta hallituksesta. Jos ne kaikki äänestetään kumoon, seuraa uusintavaalit.

Ruotsissa hallituksen muodostaminen on vienyt keskimäärin vain kuusi päivää. Tällä kertaa kukaan ei usko, että päästään niin vähällä.

Ruotsidemokraatit ovat rikkoneet blokkiasetelman muodostamalla puoluekentälle kolmannen linnakkeen. Näin kävi ensimmäisen kerran jo vuonna 2014, mutta nyt kolmas linnake on reilusti aiempaa suurempi.

Toistaiseksi Ruotsi on aina saanut muodostettua hallituksen ja yleensä se on käynyt helposti. Nyt asiat ovat niin toisin, että Sannerstedt hakee vertailukohtaa 1920-luvulta. Tuolloin nykyisenlaista demokratiaa vasta koeajettiin ja vähemmistöhallitukset kompuroivat.

”Tämä on todellakin jotain uutta. Puolueet liikkuvat tuntemattomalla maaperällä.”

 

Vaalituloksissa kokenut tutkija ei ole toistaiseksi havainnut suuria yllätyksiä.

Vaaleja edeltävissä mielipidemittauksissa ruotsidemokraatit menestyivät paremmin kuin itse vaaleissa. Se voi johtua siitä, että aiemmin mittaajatahot ovat aliarvioineet ruotsidemokraattien menestystä.

”Yksi selitys voi olla, että he ovat yksinkertaisesti korjanneet ennusteita nyt liikaa ylöspäin.”

Toisen selityksen mukaan osa epäröivistä sosiaalidemokraateista ja kokoomuslaisista on sittenkin päättänyt vaalipäivän viimeisinä tunteina jäädä omiin leireihinsä. Juuri näistä puolueista ruotsidemokraatteihin on valuttu pettyneinä milloin mihinkin: yksityistämiseen, hoitojonoihin, sosiaalitukien avokätiseen maksamiseen tai koettuun lain ja järjestyksen puutteeseen.

Uutta on, että osa ruotsidemokraateista näyttää taas siirtyneen kristillisdemokraatteihin, jotka tekivät tällä kertaa mainion vaalituloksen. Ensin puolue näytti jäävän äänikynnyksen rajalle.

”On spekuloitu, onko osa äänestänyt taktisesti kristillisdemokraatteja näiden saamiseksi eduskuntaan. Ruotsidemokraateille olisi huono asia, jos kristillisdemokraaatit eivät olisi siellä.”

Tutkija Sannerstedt kertoo seuraavansa mielenkiinnolla Malmön tapahtumia. Siellä ruotsidemokraatit näyttäisivät nousevan valtaan, mikäli porvaripuolueet kelpuuttavat sen kumppanikseen.

Malmön ruotsidemokraatit kuvasivat Suomen Kuvalehden jutussa 31. elokuuta suunnitelmiaan: he haluaisivat panna sosiaalimenot kuriin ja asettaa kaupunkiin väliaikaisen maahanmuuttokiellon.

 

Lue myös tutkija Antti Ronkaisen blogikirjoitus Ruotsin vaaleissa voittajatkin hävisivät – blokit hajoavat ja Suomen tie kutsuu