Unioni solmussa
Kiista oikeusvaltioperiaatteesta EU-rahan ehtona repii jäsenmaita. Saksa hieroi vesitetyn kompromissin, mutta nyt tiukempaa linjaa vaatii EU-parlamentti.
Oikeusvaltioperiaatteesta noussut riita uhkaa halvaannuttaa neuvottelut EU:n monivuotisesta budjetista. Jäsenmaiden erimielisyyksien lisäksi tilannetta mutkistaa tiukkaa linjaa vaativa Euroopan parlamentti.
EU-maiden johtajat pääsivät heinäkuun 2020 huippukokouksessaan jo kertaalleen yksimielisyyteen yhteensä 1 820 miljardin euron rahoituspaketista. Summassa ovat mukana sekä 1 070 miljardin euron budjettikehys vuosille 2021–2027 että 750 miljardin euron kertaluonteinen avustus- ja lainapaketti koronapandemiasta toipumiseen.
Samalla sovittiin, että EU-rahoitus sidotaan jatkossa siihen, että jäsenmaat noudattavat oikeusvaltioperiaatetta.
Heti heinäkuussa tuli selväksi, että Unkari ja Puola tulkitsivat päätöstä eri tavoin kuin EU-maiden enemmistö.
Nykysääntöjen eli Lissabonin sopimuksen seitsemännen artiklan mukaan EU:n jäsenmaan oikeusvaltioloukkauksiin voidaan puuttua vain, jos kaikki muut jäsenmaat ovat asiasta yksimielisiä. Koska Puola ja Unkari tukevat toisiaan, pykälä on ollut käytännössä merkityksetön.
