Riita koronarokotteesta syvensi Britannian ja EU:n juopaa – Ei voi toimia kuin lihakaupassa, ärhentelee EU-komissaari

Britanniassa on iloittu siitä, että britit pääsivät rokotuslistalle ennen entisen unionikumppaninsa jäsenmaita.

Boris Johnson
Teksti
Mika Horelli
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Brittiläis-ruotsalaisen lääketehdas AstraZenecan koronarokotteen ympärille noussut riitely on nostanut pintaan syvenevän eripuran Britannian ja Euroopan unionin välillä.

AstraZeneca kertoi eri lähteiden mukaan perjantaina 22. tammikuuta EU:lle kykenevänsä toimittamaan unionimaihin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vain 31 miljoonaa rokoteannosta sovitun 80 miljoonan annoksen asemesta.

Yhteensä EU on tilannut AstraZenecalta 400 miljoonaa rokoteannosta. Samaan aikaan kun lääketehdas ilmoitti toimitusten viivästymisestä EU-maihin, se on vahvistanut Britannialle toimittavansa maahan kaksi miljoonaa rokoteannosta viikossa alkuperäisen sopimuksen mukaisesti.

Britannian hallituksen edustajat laajensivat kiistan Britannian ja EU:n väliseksi konfliktiksi ilmoittamalla, että AstraZeneca on vapaa viemään rokotteita tuotantolaitoksiltaan Oxfordista ja Staffordhiresta ulkomaille vasta sen jälkeen, kun se on toimittanut Britanniaan kaikki sovitut sata miljoonaa rokoteannosta.

Kuten Saksan liittokansleri Angela Merkel osuvasti totesi kesällä 2020 kesken EU:n ja Britannian kauppasopimusneuvottelujen: brexitin jälkeen Britannia ei ole enää liittolainen vaan kilpailija – kaikilla aloilla.

 

AstraZenecan pääjohtajan Pascal Soriotin mukaan EU:n ja lääketehtaan sopimus on niin kutsuttu best effort -aiesopimus, joka ei sido lääketehdasta täsmällisiin toimitusmääriin ja aikatauluihin. Se on vain lupaus siitä, että tehdään, mitä voidaan.

Toisin sanoen tehdas tekee parhaansa ja toimittaa rokotteet tilausjärjestyksessä sitä mukaa, kun niitä saadaan valmistettua. Vastaavat sopimukset ovat tyypillisiä silloin, kun käydään ennakkokauppaa muun muassa kehitteillä olevien lääkkeiden kaltaisista tuotteista, joita ei vielä ole saatavissa.

Soriotin mukaan keskeinen syy rokotuksen toimitusten viivästymiseen EU-maihin on se, että unioni teki tilauksensa myöhemmin kuin monet muut tilaajat. Lääkeyhtiön mukaan esimerkiksi Britannia teki ennakkotilauksensa rokotuksesta jo toukokuussa 2020, kolme kuukautta aikaisemmin kuin EU.

EU:n kyproslaisen terveyskomissaari Stella Kyriakidesin mukaan rokotetoimitusten leikkaaminen siten, että joitakin tilaajia suositaan toisten kustannuksella, on tehdyn sopimuksen vastaista.

Hänen mukaansa unionin on mahdotonta hyväksyä käytäntöä, jonka mukaan kansainvälisessä lääketieteellisessä kriisissä rokotetta jaettaisiin kuin tuotteita lihakaupassa: että ensimmäisenä tilauksensa tehneet saavat myös kaiken tilaamansa tavaran ensin muiden joutuessa odottamaan.

Erityisesti brexitiä kannattaneessa brittilehdistössä juhlittiin jo joulukuussa sitä, että britit pääsivät EU-eron ansiosta rokotuslistalle ennen unionimaita. Kesällä 2020 Euroopan unioni tarjosi Britannialle mahdollisuutta osallistua unionin rokotehankintaohjelmaan, mutta tällöin Lontoo kieltäytyi.

AstraZenecan mukaan se odottaa rokotteelleen Euroopan lääkevirasto EMA:n hyväksyntää minä päivänä hyvänsä. Sen jälkeen se voi toimittaa heti noin kolme miljoonaa ensimmäistä rokoteannosta EU-maihin.