Yhdessä tekeminen takkuaa

Iso osa EU-maiden yhteisistä puolustushankkeista on viivästynyt, paljastaa vuodettu raportti.

ulkomaat
Teksti
Mika Horelli

Euroopan unioni on viime vuosina pyrkinyt tiivistämään jäsenmaidensa sotilaallista yhteistyötä. Vuonna 2017 käynnistyneessä pysyvässä rakenteellisessa yhteistyössä (PESCO) kehitetään yhteistä kalustoa ja koulutusyhteistyötä.

PESCO:n alku on kuitenkin ollut tahmea. Julkisuuteen vuotaneen raportin mukaan iso osa 46:sta yhteisprojekteista laahaa pahasti jälkijunassa.

Viidentoista jo aloitetun hankkeen on kerrottu myöhästyvän. Neljäntoista aloitusta on siirretty epämääräisesti tulevaisuuteen. Kuuden hankkeen viivästymisen syyksi on kerrottu koronapandemia.

”Kyllä tässä eteenpäin mennään, vaikka viiveitä onkin ollut”, sanoo kenraalimajuri Mikko Heiskanen. Hän toimii Suomen sotilasedustajana EU:ssa ja Natossa.

Heiskasen mukaan viiveiden keskeinen syy on se, että PESCO on uusi ja iso yhteistyöohjelma, jossa kaikilla osapuolilla on opettelemista. Esimerkiksi Suomessa vain harvoilla suurimmilla puolustusteollisuusyrityksillä on kokemusta vaadittavasta paperityöstä.

”Eri EU-mailla on myös hyvin erilaiset tarpeet. Meidän on suhteellisen helppo pohtia yhteisiä suorituskykyvaatimuksia vaikkapa Ruotsin kanssa, Portugalin tarpeet ovat jo maasto- ja ilmastosyistä aivan toisenlaiset.”

Heiskanen myös muistuttaa, että kaikilla EU-mailla on perinteisesti oma teollisuuspolitiikkansa, joka vaikuttaa siihen, kuinka halukkaita ne ovat osallistumaan yhteisiin projekteihin.

”Pienemmät maat ovat yleensä avoimempia kuin suuret. Suomi on juuri sellainen maa, jolle tällaisesta yhteistyöstä on eniten hyötyä.”

 

Marraskuussa 2020 Suomi allekirjoitti yhdessä kahdeksan muun EU-maan kanssa aiesopimuksen tulevaisuuden panssaroitujen ajoneuvojen kehittämisestä.

Hankkeen takana olevaa konsortiota johtaa suomalainen Patria. Kesäkuussa EU:n komissio myönsi hankkeelle yhdeksän miljoonan euron rahoituksen.

EU-maiden sotilaallisen yhteistyön tiivistämiselle on selvät perusteet. Vielä vuonna 2017 neljä viidesosaa EU-maiden puolustushankinnoista ja yhdeksän kymmenesosaa tutkimuksesta tehtiin kansallisesti. EU:ssa on esimerkiksi käytössä 178 erilaista asejärjestelmää, kun vastaava luku Yhdysvalloissa on 30.

Tämä johtaa päällekkäisen työn tekemiseen useissa jäsenmaissa. Samalla syntyy myös yhteensopimattomia standardeja, joskus kansallisista syistä jopa tarkoituksella.

Suomessa EU:n puolustusyhteistyön puolesta on puhunut erityisesti presidentti Sauli Niinistö, joka on vaatinut myös suoraa keskustelua EU:n turvatakuista.