”Putin on kuin epäonnistunut tsaari – pelottava ja epäluotettava”

Venäjällä on kehittymässä uusi vallankumous, ennustaa professori Robert Service.
Eurooppa 11.11.2014 18:00
Venäjän presidentti puhuu kansalle joulukuussa 2012.
Venäjän presidentti puhuu kansalle joulukuussa 2012. © Alexander Zemlianichenko / AP / Lehtikuva

Venäjällä on totuttu ylistämään Pietari Suurta (1672–1725) loistavaksi tsaariksi, joka länsimaisti hallintoa ja rakensi Venäjästä eurooppalaista suurvaltaa. Hänen aikanaan Venäjää pelättiin ja kunnioitettiin. Silti Pietari Suuri ei kuulu presidentti Vladimir Putinin esikuviin.

Putin sanoo ihailevansa Pjotr Stolypinia, joka toimi tsaari Nikolai II:n pääministerinä vuosina 1906–1911. Stolypin oli monarkisti ja nationalisti. Hän kohteli kovin ottein vallankumouksellisia ja aloitti varovaisen uudistuspolitiikan, jonka saavutukset tosin murenivat ensimmäiseen maailmansotaan ja bolševikkivallankumoukseen.

Oxfordin yliopiston Venäjän historian professori Robert Service on tullut siihen tulokseen, että Putin muistuttaa eniten 1800-luvun alkupuoliskolla hallinnutta tsaari Nikolai I:stä (1825–1855). Hänen mukaansa Nikolai oli ylimielinen diktaattori, joka kiinnitti kaiken huomionsa asevoimiin ja torjui yhteiskunnalliset uudistukset, joilla Venäjän imperiumista olisi rakennettu kehittynyt eurooppalainen valtio.

Nikolai ajautui sotilaalliseen konfliktiin Englannin ja Ranskan kanssa ja kärsi kirvelevän tappion Krimin sodassa vuosina 1853–56. Hän kuoli maaliskuussa 1855 keuhkokuumeeseen Krimin sodan ollessa vielä kesken. Huhupuheiden mukaan hän olisi tehnyt itsemurhan.

”Putin on kuin epäonnistunut tsaari”, Service sanoo Suomen Kuvalehdelle. ”Hän on pelottava ja asettaa omat etunsa kansakunnan edun yläpuolelle.”

Service korostaa, että Venäjä tarvitsisi ennen kaikkea taloudellisia uudistuksia ja poliittista demokratiaa. Hallitseva eliitti keskittyy kuitenkin Putinin johdolla lypsämään itselleen lyhytnäköisiä voittoja.

”He ovat rosvoja. Lyhyellä aikavälillä se kartuttaa hyvin heidän pankkitilejään, mutta se on hyvin vahingollista Venäjän tulevaisuuden kannalta.”

 

Service on kirjoittanut Vladimir Leninin, Josif Stalinin ja Lev Trotskin elämäkerrat ja tutkinut paljon myös tsaarinajan historiaa. Hän korostaa, että Pietari Suuri loi itse oman menestyksensä, mutta Putinin tähänastinen menestys johtuu pelkästään öljyn ja kaasun maailmanmarkkinahintojen kehityksestä.

”Putin on ollut  kuin ilmatyynyalus, joka leijuu eteenpäin öljytulojen voimalla”, Service sanoo. ”Kuka tahansa Venäjän hallitsijoista olisi menestynyt samassa tilanteessa. Jos Boris Jeltsin ei olisi ollut juoppo ja hänen terveytensä olisi kestänyt, hän olisi ottanut oligarkkien ryöstämän omaisuuden takaisin valtiolle samalla tavalla kuin Putin. Mutta hän ei olisi tuhonnut mediaa ja yhteiskuntaa kuten Putin.”

Service löytää yhtäläisyyksiä myös Putinin ja Josif Stalinin välillä. Putin ei ole luonut Venäjälle samanlaista vankileirien saaristoa kuin Stalin, mutta hän  hyväksyy monet Stalinin teot eikä halua, että Venäjällä käytäisiin tämän kaudesta rehellistä keskustelua.

Service muistuttaa, että Putin on arvostellut julkisesti Stalinin terroria, kun se on palvellut hänen tarkoitusperiään. Vuonna 2010 hän kävi katusmusmatkalla Katynissa, jossa Stalin murhautti aikoinaan lähes 22 000 puolalaista upseeria, aliupseeria ja virkamiestä.

Viime viikolla hän puhui kuitenkin myönteiseen sävyyn Neuvostoliiton ja natsi-Saksan toisen maailmansodan alla solmimasta Molotovin-Ribbentropin sopimuksesta, jonka salainen lisäpöytäkirja määritteli Suomen ja Baltian maat Neuvostoliiton etupiiriin ja sinetöi Puolan jaon.

”Putin on ristiriitainen hahmo. Hän puhuu yhtenä päivänä toista ja tekee toisena päivänä päinvastoin. Omalla tavallaan hän on älykäs, mutta erittäin epäluotettava.”

 

Servicen mielestä Putinin ulkopolitiikka on ”pelottavan typerää”. Venäjän yhteiskunta pitäisi modernisoida, ja siihen tarvittaisiin kumppaneita ja luottamuksellisia suhteita, mutta Putin toimii päinvastoin. Hän valloitti Krimin niemimaan ja yrittää nyt samaa Itä-Ukrainassa. Se karkottaa länsimaat, jotka olisivat voineet auttaa häntä.

Servicen mukaan Krimillä ja Itä-Ukrainalla ei ole Venäjän kannalta minkäänlaista strategista merkitystä. Lenin liitti 1920-luvulla Donetskin ja Harkovan teollisuusalueet maatalousvaltaiseen Ukrainaan, koska hän halusi luoda siitä mallitasavallan. Hruštšov puolestaan liitti Krimin Ukrainaan 1954 hyvitelläkseen ukrainalaisia.

”Nyt Putin yrittää hajottaa Ukrainan ja tehdä siitä elinkelvottoman”, Service sanoo. ”Sen vuoksi Venäjän vastaiset talouspakotteet ovat tärkeitä. Putin joutuu maksamaan toiminnastaan kovan hinnan.”

Service muistuttaa, että Putin yritti päästä Yhdysvaltojen suosioon 2000-luvun alussa, kun hänet oli valittu presidentiksi. Hän soitti presidentti George W. Bushille syyskuussa 2001 New Yorkin ja Washingtonin terrori-iskujen jälkeen ja salli amerikkalaisten sotilaskuljetukset Afganistaniin entisten neuvostotasavaltojen kautta.

”Putin teki joitakin myönnytyksiä ja toivoi, että amerikkalaiset olisivat tukeneet häntä vastaavasti Tšetšeniassa, mutta he eivät vastanneet hänen toiveisiinsa”, Service sanoo. ”Gorbatšov tuli hyvin toimeen länsimaiden kanssa, mutta Putiniin ei luotettu samalla tavalla, sillä hän halusi parantaa suhteita omilla ehdoillaan. Hän ei ole valmis kompromisseihin.”

Servicen mukaan se johtuu Putinin luonteesta. Hän muistelee Putinin korostaneen ensimmäisissä presidenttinä antamissaan haastatteluissa, ettei hän kuulunut koskaan kommunistipuolueen nuorisoliittoon Komsomoliin, koska hän oli nuorena huligaani.

”Hän on ylpeä menneisyydestään ja käyttää edelleenkin erittäin karkeaa kieltä. Putinin aggressiivisuus on vahvistunut entisestään viime vuosina.”

 

Service uskoo, että Putin kaatuu lopulta omaan politiikkaansa, kuten Nikolai I 1800-luvulla. Öljyn hinta ja länsimaiden pakotteet kurittavat jo nyt pahasti Venäjän taloutta. Myös kansalaiset kääntyvät ennen pitkää häntä vastaan, jos eläkkeet ja valtion palkat jäävät maksamatta kuten 1990-luvulla.

”Vallankumouksellisia tilanteita syntyy, kun vallanpitäjät menettävät yhteyden kansalaismielipiteeseen”, Service sanoo. ”Venäjällä kävi näin vuosina 1905, 1917, 1921, 1953, 1962 ja 1989, ja se tuli aina täytenä yllätyksenä vallanpitäjille.”

Service ennustaa, että vastaavanlainen kehitys on aluillaan myös nyt. Julkinen kritiikki on vaiennettu, eikä kansalaisten tyytymättömyys ei pääse purkautumaan luonnollisesti.

”Voi olla, että Venäjällä nähdään taas vallankumous. Venäläiset ovat kärsivällisiä, mutta tarvittaessa he pystyvät siihen.”