Pakolaiskriisi: EU-johtajat kokoontuvat Brysseliin sekasortoisissa tunnelmissa

Alustava sopimus Turkin kanssa todettiin laittomaksi, Kypros vastustaa tiukasti Turkin vaatimuksia.
Eurooppa 17.3.2016 07:30
Afganistanilaisia turvapaikanhakijoita saapui kumiveneellä kreikkalaiselle Lesboksen saarelle 6. maaliskuuta 2016. © Jari Lindholm

EU-maiden ja Turkin johtajat kokoontuvat tänään torstaina Brysseliin kaksipäiväiseen huippukokoukseen, jossa on tarkoitus ratkaista viime viikolla solmittuun alustavaan pakolaissopimukseen liittyvät epäselvyydet ja ongelmat.

Turkki on neuvotteluissa vahvoilla, sillä EU:lla on kiire löytää jonkinlainen ratkaisu sekasortoiseen pakolaiskriisiin.

EU ja Turkki sopivat runsas viikko sitten, että Turkki ottaa jatkossa vastaan kaikki Kreikan saarille Turkin kautta tulevat turvapaikanhakijat. EU lupasi vastaavasti kattaa pakolaisten palauttamisesta aiheutuvat kustannukset ja nopeuttaa neuvotteluja Turkin viisumivapaudesta sekä mahdollisesta EU-jäsenyydestä.

EU-johtajat ylistivät sopimusta läpimurroksi, mutta tarkempi tarkastelu osoitti, että suunnitelmaan liittyi pahoja ongelmakohtia. Esimerkiksi YK:n pakolaisjärjestön ja Euroopan neuvoston johtajat pitivät sopimusta laittomana.

”Olen syvästi huolissani mistä tahansa sopimuksesta, jolla ihmisiä ryhdytään palauttamaan toisiin maihin antamatta heille kansainvälisen lain turvaamaa pakolaissuojaa”, UNHCR:n johtaja Filippo Grandi sanoi Euroopan parlamentissa.

Myös ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin apulaisjohtaja Judith Sunderland oli sitä mieltä, että sopimus rikkoisi kansainvälisiä pakolais- ja ihmisoikeussopimuksia, koska EU tavallaan auttaa Turkki estämään ihmisten lähtöä pakolaisiksi. Hänen mukaansa

Jokainen Kreikan vesiltä pelastettu turvapaikanhakija pitäisi viedä sopimusten mukaisesti Kreikkaan, sanoo Sunderland.

Geneven pakolaissopimuksen mukaan pakolaisia ei pidä palauttaa maihin, jotka eivät pysty takaamaan heidän oikeuksiaan. Monet ihmisoikeusjärjestöt katsovat, ettei Turkki täytä näitä vaatimuksia.

 

EU on kuitenkin pakkoraossa.

Pakolaistulva Turkin kautta Kreikkaan jatkuu lähes parin tuhannen ihmisen päivävauhtia, joten Brysselissä on saatava aikaan päätös.

Alustavan sopimuksen ongelmiin on etsitty kuumeisesti ratkaisua komission puheenjohtajan Donald Tuskin johdolla. Hän on neuvotellut muun muassa YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kanssa.

Tiistaina Tusk piipahti Ankarassa tapaamassa Turkin pääministeriä Ahmet Davutoğlua. Tuloksena oli ”luettelo” aiheista, joista EU ja Turkki pyrkivät nyt sopimaan.

”Tehtävä ei ole helppo”, Tusk sanoi lehdistötilaisuudessa Ankarassa. ”On selvää, että meillä on vielä paljon työtä tehtävänä.”

Sopimuksen tarkoituksena on tuhota Eurooppaan suuntautuva turvapaikanhakijoiden salakuljetusbisnes, jonka arvo nousee vuositasolla miljardeihin euroihin. Se on helpommin sanottu kuin tehty.

Salakuljetusverkostoihin kuuluu jopa 30 000 ihmistä, jotka löytävät helposti uusia reittejä, jos Turkin väylä menee tukkoon.

Salakuljetus Turkin kautta yritetään tehdä kannattamattomaksi väliaikaisella järjestelyllä, jossa Turkki lupaa ottaa vastaan kaikki Kreikkaan laittomasti tulevat turvapaikanhakijat.

EU-maat lupaavat vastaavasti ottaa vastaan yhden syyrialaisen Turkin pakolaisleiriltä jokaista palautettua syyrialaista kohden.

Komissio tähdentää, että kaikissa palautuksissa on noudatettava kansainvälisiä pakolaissopimuksia ja EU:n sääntöjä. Kreikkaan tulevien turvapaikanhakijoiden anomukset käsitellään yksitellen Kreikassa, jonne EU-maat perustavat uusia toimistoja käsittelyn nopeuttamiseksi.

Turvapaikanhakijoiden olisi kuitenkin palattava Turkkiin odottamaan päätöstä, koska Turkki katsotaan turvalliseksi maaksi.

Turkissa turvapaikanhakijat pannaan jonoon, josta Eurooppaan hyväksytään laillisesti pakolaisia yhteistyössä UNHCR:n kanssa. Tämän uskotaan vähentävän turvapaikanhakijoiden halukkuutta lähteä salakuljettajien kauppaamalle riskialttiille merimatkalle kohti Eurooppaa.

Sotilasliitto Naton alukset toimivat operaatiossa Kreikan ja Turkin rannikkovartiostojen sekä EU:n rajaturvallisuusviraston Frontexin apuna.

Nato ei osallistu suoraan turvapaikanhakijoiden pysäyttämiseen, mutta se tarjoaa valvonta- ja tiedusteluosaamistaan ja toimii samalla välittäjänä Kreikan ja Turkin välisen yhteistyön helpottamiseksi.

 

Eurooppaan tuli Turkin kautta viime vuonna 856 000 turvapaikanhakijaa. Tämän vuoden alku on ollut vielä vilkkaampi.

UNHCR:n mukaan Turkin kautta on tullut Kreikkaan tähän mennessä jo yli 143 000 turvapaikanhakijaa. Tulijoista 40 prosenttia on miehiä, 22 prosenttia naisia ja 38 prosenttia lapsia. Välimerellä on hukkunut vuodenvaihteen jälkeen ainakin 445 ihmistä.

Tilanne on vaikea myös Turkin hallitukselle. Turkki on ottanut vastaan 2,7 miljoonaa syyrialaista pakolaista eli enemmän kuin mikään muu maa. Lisäksi Turkissa on lähes 300 000 irakilaista, iranilaista ja afganistanilaista pakolaista.

Noin kymmenen prosenttia pakolaisista asuu leireillä, joita on rakennettu vuosien mittaan rajan tuntumaan. Loput ovat yrittäneet löytää katon päänsä päälle kaupungeista eri puolilta maata.

Turkin EU-ministeri Volkan Bozkır korostaa, ettei sopimus koske Kreikassa jo olevia pakolaisia. Heidät yritetään ilmeisesti sijoittaa muihin EU-maihin ennen sopimuksen voimaantuloa. Tämä tuottaa todennäköisesti suuria vaikeuksia.

EU-johtajat sopivat syyskuussa 160 000:n Italiassa ja Kreikassa olevan pakolaisen sijoittamisesta, mutta käytännössä sijoitettuja on alle tuhat.

Bozkirin mukaan palautuksissa on kyse korkeintaan tuhansista tai kymmenistä tuhansista pakolaisista, ei sadoista tuhansista tai miljoonista. Hän korostaa, ettei EU voi valita leireiltä vastaanotettavia pakolaisia haluamallaan tavalla, vaan valinta suoritetaan UNHCR:n johdolla.

”Te ette voi valita kymmentä insinööriä ja seitsemää lääkäriä”, hän sanoi.

 

Turkki haluaa EU:lta myös lisää rahaa. Se pitää EU:n aikaisemmin lupaamaa kolmen miljardin euron tukipakettia liian pienenä ja vaatii, että summa kaksinkertaistetaan kuuteen miljardiin.

EU ei antanut kuitenkaan vielä viime viikolla sitovia lupauksia lisärahoituksesta.

Turkkilaiset muistuttavat, että maan hallitus on käyttänyt tähän mennessä kymmenen miljardia euroa pelkästään pakolaisleirien ylläpitämiseen.

Turkkia ärsyttää myös se, että ensimmäiset hankkeet on saatu käyntiin vasta nyt.

EU rahoittaa syyrialaislasten koulunkäyntiä 55 miljoonalla eurolla. Lisäksi Maailman elintarvikeohjelman kautta kanavoidaan humanitaarista apua 40 miljoonalla eurolla.

Turkissa asuu yli 700 000 kouluikäistä pakolaislasta, joista vain 300 000 käy koulua. Turkissa on syntynyt sodan aikana yli 150 000 syyrialaista lasta.

Turkki pitää tärkeänä viisumivapautta ja vaatii, että asiaa koskeva sopimus hyväksyttäisiin jo kesäkuussa. EU on ollut tähän asti sitä mieltä, että sopimus on mahdollinen aikaisintaan 2018.

EU:n mukaan Turkki on kuitenkin edistynyt viisumikysymyksessä. Kesäkuun aikataulu on kuitenkin mahdoton toteuttaa, sillä Turkilla on täytettävänään vielä 37 kaikkiaan 72 vaatimuksesta.

Sen on muun muassa ryhdyttävä myöntämään EU:n normien mukaisia passeja, joissa on passin haltijan sormenjäljet.

 

EU on luvannut myös vauhdittaa neuvotteluja Turkin mahdollisesta EU-jäsenyydestä.

Asiasta on puhuttu siitä lähtien, kun Turkki haki silloisen EEC:n jäsenyyttä 1959. Sotilasvallankaappaukset panivat hankkeen jäihin vuosikymmeniksi. Turkki hyväksyttiin lopulta jäsenehdokkaaksi vuonna 1999. Neuvottelut aloitettiin 2005, mutta käytännössä ne ovat olleet jumissa jo vuosia.

Monissa EU-maissa pelätään, että 79 miljoonan asukkaan Turkin jäsenyys sekoittaisi työmarkkinat ja toisi mukanaan rikollisuutta.

Sitä paitsi maan yhteiskunnallinen kehitys on menossa EU:n mielestä aivan väärään suuntaan Kaakkois-Turkin kurdisodan, sananvapausrikkomusten ja presidentti Recep Tayyip Erdoğanin yksinvaltaisten pyrkimysten vuoksi.

EU:n huippukokouksella on myös vaikeita sisäisiä ristiriitoja. Unkarin pääministeri Viktor Orbán vastustaa EU:n pakolaiskiintiöitä ja luonnehtii Turkin kanssa solmittavaa sopimusta pelkäksi ”illuusioksi”.

Kyproksen presidentti Nikos Anastasiades ilmoitti puolestaan, ettei maa hyväksy uusien lukujen avaamista Turkin jäsenyysneuvotteluissa. Hänen mukaansa Turkin on ensin tunnustettava Kyproksen hallitus ja avattava lentokenttänsä ja satamansa Kyproksesta tulevalle liikenteelle.

Kypros jakaantui kahtia 1974, kun Turkki miehitti saaren pohjoisosan Kreikan sotilashallituksen tukeman vallankaappausyrityksen jälkeen. Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta perustettiin 1983, ja vain Turkki on tunnustanut sen itsenäisyyden.

 

Turkki ei tee asiaa muutenkaan helpoksi EU:lle.

Hallitus otti pari viikkoa haltuunsa maan suurimman sanomalehden Zamanin, joka on suhtautunut kriittisesti Erdoğanin politiikkaan. Poliisi tunkeutui lehden toimitukseen ja hääti kyynelkaasulla lehteä puolustaneet mielenosoittajat.

Zamanilla on kiinteä yhteys Yhdysvalloissa maanpaossa asuvaan muslimijohtajaan Fethullah Güleniin ja tämän Hizmet-liikkeeseen, jota Erdoğan pitää kurdien ohella pahimpana vihollisenaan.

Turkki on jo pitkään ollut sananvapauden kannalta ongelmamaa. Toimittajia on tuomittu terrorismi- ja korruptiosyytteiden nojalla vankeuteen. Monet Erdoğanin vastustajat pelkäävät nyt, että EU myy periaatteensa pakolaissopimuksella.

EU:n sääntöjen mukaan mikä tahansa eurooppalainen maa voi hakea unionin jäsenyyttä. Sen tulee kuitenkin täyttää niin sanotut Kööpenhaminan kriteerit, joiden mukaan valtion tulee kunnioittaa ihmisoikeuksia sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteita.

Ranskan presidentti François Hollande vakuutti 12. maaliskuussa Pariisissa, ettei EU tingi näistä vaatimuksista.

”Me emme tee myönnytyksiä ihmisoikeuksiin ja viisumivapauden ehtoihin liittyvissä kysymyksissä.”