Oulu ja Turku haaveilevat EU:n lääkevirastosta – Jättivirasto panisi kaupungit kovalle koetukselle

Lontoon EU-virastojen uudelleensijoituksesta käydään armotonta kilpailua.

EMA
Teksti
Mika Horelli
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Bryssel, Belgia – Suomalaiskaupungit Oulu ja Turku ovat ilmoittaneet olevansa halukkaita kisaamaan brexitin vuoksi Lontoosta lähtevästä Euroopan lääkevirastosta EMA:sta.

Virasto on kuitenkin melkoinen kakku haukattavaksi, ja kilpailu uudelleen sijoitettavista virastoista on armotonta. Virastot tuovat tullessaan näkyvyyttä, poliittista painoarvoa ja bisnestä.

Suomalainen Euroopan parlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki (kesk) nosti juhannuksen alla esiin ajatuksen EU:n lääkeviraston siirrosta Ranskan Strasbourgiin sen vastineeksi, että Euroopan parlamentti lopettaisi kerran kuussa pidetyt istuntoviikkonsa kaupungissa.

Ajatus ei ole uusi ja sitä on sekä europarlamentaarikkojen että EU:n virkamiesten piirissä pidetty järkevänä vaihtoehtona, mutta ainakin toistaiseksi Ranska on halunnut pitää kiinni Strasbourgista EU-parlamentin toisena kokoontumispaikkana. 

Tähän mennessä kaksikymmentä EU-maata on ilmoittautunut halukkaaksi isännöimään noin 900 asiantuntijaa työllistävää lääkevirastoa.

Myös parinsadan hengen pankkivirasto EBA hakee uutta kotia, ja sitä on toistaiseksi tarjonnut kuusi jäsenmaata.

Lisäksi Theresa Mayn brittihallitus on aikaisemmin ilmoittanut, että se haluaisi osana brexit-neuvotteluja ylläpitää optiota, jonka mukaan virastot jatkaisivat Lontoon Canary Wharfissa senkin jälkeen, kun Britannia on eronnut unionista.

Tämä on kuitenkin lähinnä kotiyleisölle tarkoitettua retoriikkaa. Sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk että Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ovat tehneet selväksi, etteivät EU-virastot voi toimia unionin ulkopuolisissa maissa.

Virastojen muutto ei saa keskeyttää niiden toimintaa.

Sijaintipäätöksissä painaa se, että virastojen pitäisi sijaita riittävän mielenkiintoisissa ja keskeisissä kaupungeissa, jotta tulossa oleva pakkomuutto Lontoosta ei aiheuttaisi niissä toimivien asiantuntijoiden joukkopakoa. Ottajia näille huippuammattilaisille olisi yksityisellä puolella jonoksi asti.

Toisaalta yksi sijoituskriteeri on jo unionin vuoden 2004 itälaajentumisen yhteydessä annettu lupaus, jonka mukaan uudet EU-virastot pyritään jakamaan tasapuolisesti eri maihin. Tällä hetkellä virastoja ei ole lainkaan Bulgariassa, Romaniassa, Kroatiassa, Kyproksella eikä Slovakiassa.

Brysselin EU-käytävillä on tosin käyty keskustelua, jossa lupauksen on katsottu tarkoittaneen uusia virastoja, ei brexitin vuoksi maata vaihtavia vanhoja virastoja.

Omat paineensa aiheuttaa se, että virastojen muutto ei saa keskeyttää niiden toimintaa. Mihinkään ylimenokauteen ei ole mahdollisuuksia.

EMA:ssa vierailee vuosittain noin 36 000 tutkijaa ja päättäjää eri maista.

Lääkevirasto EMA on yksi Euroopan Unionin suurimmista virastoista, ja käytännössä sen koko tulee asettamaan merkittäviä reunaehtoja sille, mihin se voidaan sijoittaa.

Viraston myötä Lontoosta muuttaa myös iso joukko kansainvälisiä lääkealan yrityksiä, joiden on toiminnallisista syistä sijaittava viraston välittömässä läheisyydessä.

Yksin EMA tarvitsee paitsi riittävät suuret ja laadukkaat toimitilat, myös kodit 900 työntekijälleen. Lisäksi tarvitaan muun muassa kansainvälinen koulu, jossa pelkästään viraston työntekijöiden lapsia varten pitää olla noin 650 oppilaspaikkaa.

Vertailun vuoksi, Helsingin kansainvälisessä koulussa Ruoholahdessa on nykyisellään yhteensä noin 360 oppilaspaikkaa.

Lisäksi on huomioitava, että osana viraston normaalia lupakäsittelytoimintaa EMA:ssa vierailee vuosittain noin 36 000 tutkijaa ja päättäjää eri maista.

Lontoossa, jonne on voinut suhteellisen helposti poiketa Keski-Euroopasta päivämatkalle, vieraat ovat tarvinneet keskimäärin 30 000 hotelliyötä vuodessa.

Jos virasto sijoitetaan kaupunkiin, jonne yhteydet eivät ole yhtä aukottomat ja jossa ei ehdi käydä päiväseltään, majoituksen tarve kasvaa.

Esimerkiksi Oulussa ulkomailta tulleiden hotelliyöpymisten määrä oli viime vuonna yli satatuhatta, ja viraston muutto kaupunkiin todennäköisesti nostaisi tarvittavan kapasiteetin määrää merkittävästi.

 

Päätökset siirrettävien virastojen sijaintipaikoista edellyttävät EU:n jäsenmailta yksimielisyyttä.

Suomi ei ole vielä päättänyt, mitä kaupunkia lääkevirastolle tarjottaisiin. Lopulliset ilmoittautumisen kisaan on jätettävä heinäkuun loppuun mennessä.

Jos kaikki menee, kuten on suunniteltu, päätös uusista sijainneista tehdään viimeistään lokakuussa.