Oppositiojohtaja varoittaa: Valko-Venäjän presidentti joutuu myymään maansa Venäjälle

Vladimir Nekljajevia pidettiin KGB:n vankilassa kaksi kuukautta.
Eurooppa 25.9.2015 13:00
Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka (vas.) ja Venäjän presidentti Vladimir Putin Kremlissä Moskovassa maaliskuussa 2015. © Sergei Karpukhin / Reuters / Lehtikuva

Viidettä presidenttikauttaan varmisteleva Aljaksandr Lukašenka on hallinnut Valko-Venäjää lujalla kädellä jo 21 vuotta. Hänen valtansa perustuu turvallisuuspoliisin ja armeijan tukeen, ja hänen vastustajiaan on vuosien mittaan pahoinpidelty, vangittu ja murhattu.

Syksyllä 2010 Lukašenka näytti kääntyvän kohti Eurooppaa. Hän hellitti opposition vainoa ja hyväksyi presidentinvaaleihin haastajakseen myös riippumattomia ehdokkaita.

Tilanne muuttui dramaattisesti heti vaalien jälkeen. Mellakkapoliisit iskivät Minskin keskustassa vaaliväärennystä vastaan mieltään osoittaneiden ihmisten kimppuun. Osa Lukašenkan vastaehdokkaista hakattiin ja pidätettiin.

EU-maat ja Yhdysvallat määräsivät väkivaltaisuuksien jälkeen Lukašenkalle ja hänen hallinnolleen kansainvälisiä pakotteita, jotka ovat pääosin edelleen voimassa. EU:n pakotelistalla on yli 200 henkilöä, joille ei myönnetä viisumia. Myös heidän varallisuutensa EU-maissa on jäädytetty.

 

Valko-Venäjä itsenäistyi Ukrainan tavoin Neuvostoliiton hajotessa 1991. Se on onnistunut toistaiseksi säilyttämään muodollisen itsenäisyytensä. Käytännössä Venäjä pitää sitä kuitenkin alusmaanaan, ja Ukrainan kriisi on tehnyt Lukašenkan aseman tukalaksi.

Lukašenka ratsastaa neuvostonostal-gialla ja vakuuttelee tämän tästä ystävyyttään Venäjän kanssa. On kuvaavaa, että Valko-Venäjän pahamaineista turvallisuuspoliisia kutsutaan yhä KGB:ksi, vaikka nimi vaihdettiin Venäjällä FSB:ksi jo 1990-luvulla.

Viime aikoina Lukašenka on pyrkinyt jälleen lähentymään EU:ta. Hän on arvostellut varovaisesti Venäjän toimintaa Ukrainassa ja jatkanut yhteistyötään presidentti Petro Porošenkon hallituksen kanssa Venäjän painostuksesta huolimatta.

Lukašenka on toiminut isäntänä Minskin neuvotteluissa, joissa Saksa ja Ranska ovat yrittäneet taivuttaa Venäjää ja sen tukemia kapinallisia rauhaan. Hän vastustaa Venäjän Ukrainaan ajamaa liittovaltiomallia, joka antaisi Kremlille määräysvallan maan itäisissä osavaltioissa.

Elokuun alussa 2015 Lukašenka herätti huomiota haastattelulausunnollaan, jonka mukaan Valko-Venäjä ”taistelee jokaisesta maapalasta”, jos sen kimppuun hyökätään. Hän ei kuitenkaan maininnut Venäjää nimeltä.

Toistaiseksi selkein viesti EU:lle saatiin elokuun lopulla, kun Lukašenka vapautti yllättäen kuusi poliittista vankia. Hän tapasi seuraavana päivänä Minskissä EU:n edustuston johtajan Maira Moran ja kiitteli tätä suhteiden parantumisesta.

Pian sen jälkeen Latvian ulkoministeri Edgars Rinkevics ehdotti, että EU luopuisi Valko-Venäjään kohdistetuista pakotteista.

 

Valkovenäläinen kirjailija-poliitikko Vladimir Nekljajev varoittaa EU-maita luottamasta Lukašenkaan. Hänen mukaansa hallitus pyrkii parantamaan suhteitaan länteen vain siksi, että maa uhkaa ajautua konkurssiin.

”Valko-Venäjän tilanne on erittäin vaikea Ukrainan kriisin vuoksi”, Nekljajev sanoo puhelinhaastattelussa. ”Me tarvitsisimme nopeita talousuudistuksia. Mutta valitettavasti sellaisista ei näy merkkiäkään.”

Valko-Venäjän bruttokansantuote on supistunut tänä vuonna neljä prosenttia ja rupla menettänyt kolmanneksen arvostaan. Viennistä saatavat valuuttatulot ovat romahtaneet 25 prosenttia viime vuodesta.

Valko-Venäjä ei ole kuitenkaan suostunut täysin tahdottomaksi pelinappulaksi Venäjän ja EU-maiden välisessä kauppasodassa. Se on antanut länsimaisten elintarvikeyritysten kiertää Venäjän asettamia vastapakotteita naamioimalla tuotteitaan valkovenäläisiksi ja kuljettamalla niitä itään Valko-Venäjän kautta. Länsimaisia elintarvikkeita on viety Venäjälle myös Kazakstanin kautta.

Nekljajevin mielestä poliittisten van-kien vapauttaminen oli pelkkä propagandaele, jonka tarkoituksena on kalastella helpotuksia EU:n asettamiin pakotteisiin. Tosiasiassa Valko-Venäjän ihmisoikeustilanne ei ole parantunut millään tavoin. Edellisissä presidentinvaaleissa ehdokkaana ollut Ales Mihalevitš pidätettiin syyskuun alussa, kun hän oli palaamassa neljän vuoden maanpaosta junalla Minskiin.

”Paine kansalaisyhteiskuntaa kohtaan jatkuu entisellään”, Nekljajev sanoo.

”Minutkin pidätettiin puoli vuotta sitten vain siitä syystä, että puhuin julkisella paikalla valkovenäjää enkä venäjää. Poliisi on pidättänyt myös nuoria, jotka ovat kirjoittaneet seiniin Valko-Venäjän itsenäisyyttä tukevia iskulauseita.”

Oppositiojohtajat Anatoli Lebedko, Vladimir Nekljajev ja vankilasta vapautettu Mikola Statkevitš puhuivat kannattajilleen Minskissä 10. syyskuuta 2015.

Oppositiojohtajat Anatoli Lebedko, Vladimir Nekljajev ja vankilasta vapautettu Mikola Statkevitš puhuivat kannattajilleen Minskissä 10. syyskuuta 2015.

Vladimir Nekljajev (valkovenäjäksi Uladzimir Niaklajeu) oli 1970- ja 1980-luvuilla ikäpolvensa tunnetuimpia runoilijoita koko Neuvostoliitossa. Hän asui 2000-luvun alussa neljä vuotta Suomessa kirjailijoiden sananvapausjärjestön Penin turvapaikkakirjailijana ajauduttuaan kahnauksiin Lukašenkan hallinnon kanssa.

Nekljajev tuntee Lukašenkan hyvin. Hän oli tämän vastaehdokkaana vuoden 2010 presidentinvaaleissa, joissa Lukašenka sai virallisten tulosten mukaan 79,7 prosenttia äänistä.

Vaali-ilta päättyi Nekljajevin kannalta dramaattisesti. Hän oli matkalla Minskin Itsenäisyyden aukiolla järjestettyyn suurmielenosoitukseen, kun mellakkapoliisi hakkasi hänet sairaalakuntoon. Hänet pidätettiin ja häntä uhattiin 5–15 vuoden vankeustuomiolla ”joukkolevottomuuksien järjestämisestä”.

Nekljajevia pidettiin KGB:n vankilassa kaksi kuukautta. Sen jälkeen hänet vapautettiin yllättäen ja määrättiin kahdeksi vuodeksi tiukasti valvottuun kotiarestiin.

Nykyisin Nekljajev on vapaa mies, mutta hänen tilanteensa on toivoton. Hän ei hän saa julkaista tekstejään, eikä hänen nimeään saa mainita tiedotusvälineissä. Hänen kaikki kirjansa on poistettu kirjastoista. Myös hänen runojensa luottosäveltäjä Zmitšer Vajtsiuskevitš on pantu mustalle listalle.

Nekljajev elättää itsensä kirjoittamalla salanimellä tekstejä valkovenäläisille laulajille. Monet kielletyt runoilijat toimivat samalla tavoin aikoinaan Neuvostoliitossa.

Muutama vuosi sitten Nekljajev perusti Puhu totta -nimisen poliittiseen puolueen, joka ajoi rehellistä demokratiaa ja markkinataloutta. Puoluetta ei kuitenkaan hyväksytty puoluerekisteriin, joten se ei ole voinut toimia julkisesti. Varmuuden vuoksi KGB ryhtyi soluttamaan puolueen sisälle omia edustajiaan. Nekljajev sai tilanteesta tarpeekseen viime keväänä ja erosi puolueesta.

 

Valko-Venäjällä järjestetään jälleen presidentinvaalit kahden viikon kuluttua sunnuntaina 11. lokakuuta. Lukašenka on vakuuttanut, että vaaleista tulee ”poik- keuksellisen rehelliset ja perustuslain mukaiset”. Tosiasiassa vaalien tarkoituksena on ainoastaan varmistaa hänen valtansa jatkuminen.

Valko-Venäjän demokraattinen oppositio pohti viime kevään ja kesän aikana pitkään, kannattaako sen asettaa lainkaan ehdokkaita vaaleihin. Osa oppositiosta piti osallistumista tärkeänä. He uskoivat, että se olisi pakottanut Lukašenkan yhteistyöhön länsimaiden kanssa.

Toiset olivat alusta alkaen sitä mieltä, että osallistuminen olisi täysin turhaa tai suorastaan vahingollista, koska se saisi Lukašenkan valtajärjestelmän näyttämään hyväksyttävältä ulkomaiden silmissä.

Kaksi tunnettua oppositiopoliitikkoa Anatoli Lebedko ja Sergei Kaljakin päättivät jo elokuussa boikotoida vaaleja. Nekljajev on tullut samaan tulokseen.

Viranomaisten hyväksymällä ehdokaslistalla on nyt Lukašenkan lisäksi kolme ehdokasta.

Nekljajevin mukaan he ovat kuitenkin nykyjärjestelmän ”bulvaaneja”, jotka ovat asettuneet ehdolle vain siksi, että vaalit näyttäisivät demokraattisilta.

 

Presidentinvaalit eivät tällä kertaa nostata samanlaista mielenosoitusaaltoa kuin viisi vuotta sitten, Nekljajev arvelee. Ihmiset pelkäävät liikaa.

”He muistavat hyvin, kuinka tarkka-ampujat tulittivat mielenosoittajia Kiovassa helmikuussa 2014.”

Nekljajev kertoo jättäneensä toistaiseksi puoluepolitiikan, koska oppositio ei ole pystynyt yhdistämään voimiaan Lukašenkaa vastaan. Hän on kuitenkin perustanut uuden kansalaisliikkeen, joka taistelee Valko-Venäjän kansallisen itsenäisyyden puolesta.

Nekljajevin mukaan Lukašenka yrittää korvata valkovenäläisen identiteetin venäläisellä, koska hän saa huomattavaa tukea presidentti Vladimir Putinin hallinnolta. Valko-Venäjän talous on monin tavoin kytköksissä Venäjään, ja maat muodostavat muodollisen valtioliiton. Valko-Venäjä kuuluu myös Venäjän perustamaan Euraasian unioniin.

”Valtioliitto on toiminut toistaiseksi pelkästään paperilla. Mutta nyt Venäjä aikoo toteuttaa sen ja nielaisee Valko-Venäjän”, Nekljajev uskoo.

Tästä on jo joitakin merkkejä. Lukašenka tapasi viime viikolla Putinin Sotšissa ja vakuutti, ettei Valko-Venäjä suunnittele poliittista U-käännöstä vaan pysyy uskollisena Venäjälle.

Tapaamisen jälkeen Putin kertoi, että Venäjä perustaa Valko-Venäjälle lentotukikohdan, jonne sijoitetaan Su-27-hävittäjiä. Hanke hirvittää varsinkin Puolaa ja Baltian maita.

 

Presidentinvaalit

  • Vaalit pidetään 11. lokakuuta. Ehdokkaina ovat:

  • Aljaksandr Lukašenka

  • Nikolai Ulahovitš

  • Sergei Gaidukevitš

  • Tatjana Korotkevitš

  • Valko-Venäjän demokraattinen oppositio boikotoi vaaleja.