Angela Merkelin lähtölaskenta alkoi – ”Suuri osa parlamenttiryhmästä on tyytymätön kansleriin”

Radikaalioikeiston kannatus kasvaa, liittokanslerin luottamus mitataan joulukuun puoluekokouksessa.

AfD
Teksti
Teppo Tiilikainen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

BERLIINI – Saksa viettää yhdistymisensä 28. vuosijuhlaa keskiviikkona 3. lokakuuta syvän poliittisen hajaannuksen merkeissä. Liittokansleri Angela Merkel on menettänyt valtavan siivun auktoriteetistaan ja hänellä on suuria vaikeuksia pitää eripurainen hallituksensa koossa.

Merkelin neljäs hallitus syntyi viime maaliskuussa pihtisynnytyksellä lähes puoli vuotta kestäneiden hallitusneuvottelujen jälkeen. Sosiaalidemokraatit alistivat hallitussopimuksen vielä jäsenäänestykseen, jossa kolmasosa vastusti puolueen kannatusta syövää yhteistyötä kristillisdemokraattien kanssa.

Hallituksessa SPD on kuitenkin esiintynyt sopuisammin kuin Merkelin johtaman CDU:n baijerilainen sisarpuolue CSU, joka on kinastellut liittokanslerin kanssa ennen kaikkea maahanmuutosta.

Angela Merkel oli pitkään Saksan ylivoimaisesti suosituin poliitikko, mutta tuoreen kyselyn mukaan vain 17 prosenttia saksalaisista on tyytyväisiä hänen työhönsä. Monilla paikkakunnilla itäisessä Saksassa Merkeliä suorastaan vihataan, vaikka hän on itsekin taustaltaan itäsaksalainen.

Tyytymättömyys heijastuu myös hallituksen suosioon. Jos vaalit järjestettäisiin nyt, CDU:n, CSU:n ja SPD:n suuri koalitio ei saisi enää taakseen enemmistöä.

CDU ja CSU:n yhteinen kannatus on pudonnut 27 prosenttiin, mikä on kaikkien aikojen heikoin luku. Puolueiden suosio punnitaan seuraavan kerran lokakuun puolivälissä Baijerin ja kuun lopussa Hessenin osavaltiovaaleissa. Huono vaalitulos heikentäisi Merkelin asemaa entisestään.

SPD on vielä pahemmissa vaikeuksissa, puolue on pudonnut joissakin kyselyissä jo vihreiden taakse.

Monet sosiaalidemokraatit haluaisivat irtautua hallituksesta. Se johtaisi kuitenkin uusiin vaaleihin, todennäköiseen vaalitappioon ja oikeistopopulistisen AfD-puolueen voittoon.

AfD on nostanut kannatuksensa jo 16–17 prosenttiin. Itäisessä Saksassa se on kiilannut jo CDU:n ohi suurimmaksi puolueeksi noin 27 prosentin kannatuksella.

Viisi vuotta sitten perustettu AfD oli alkuun oikeistolaisten professorien eurokriittinen puolue. Professorit ovat sittemmin kaikonneet ja puolue on samalla radikalisoitunut maahanmuuttovastaiseksi liikkeeksi.

”Merkelin aurinko laskee jo.”

Liittokansleri Merkelin uran käännekohta oli elokuussa 2015.

Hän vakuutti pakolaiskriisin aikana, että Saksa on vauras maa, joka pystyy huolehtimaan maahantulijoista. Merkelin lauseesta ”Wir schaffen das” (me pystymme siihen) on tullut sittemmin koko pakolaiskriisin symboli.

Merkel on puolustanut sitkeästi pakolaispolitiikkaansa, mutta käytännössä hän on joutunut tiukentamaan linjaansa. Turvapaikan saantia on vaikeutettu, ja turvallisiksi katsotuista maista tulevia yritetään palauttaa takaisin aikaisempaa tehokkaammin.

Merkel on hallinnut Saksaa jo 13 vuotta. Hän vaikuttaa väsyneeltä ja tahdottomalta. Rasitus näkyy myös siinä, että hän tekee virheitä.

Tämä tuli hyvin esiin hiljattain Chemnitzin väkivaltaisten levottomuuksien synnyttämässä poliittisessa kriisissä.

Merkel arvosteli mielenosoituksiin osallistuneita äärioikeistolaisia maahanmuuttajiin kohdistuneesta ihmisjahdista. AfD arvosteli hänen puheitaan ja Saksan kotimaantiedustelun päällikkö Hans-Georg Maassen asetti ne kyseenalaiseksi.

Poliittinen paineen kasvaessa hallitus yritti laukaista tilanteen siirtämällä Maassenin sisäministeriöön kovapalkkaisesksi valtiosihteeriksi. Ratkaisu herätti kovaa kritiikkiä SPD:ssä, ja hallitus joutui pyörtämään päätöksensä anteeksipyyntöjen saattelemana.

Merkel koki toisen vakavan takaiskun, kun kristillisdemokraattien liittopäiväryhmä syrjäytti hänen pitkäaikaisen luottomiehensä Volker Kauderin puheenjohtajan paikalta, ja nosti hänen tilalleen suurelle yleisölle tuntemattoman Ralph Brinkhausin.

”Suuri osa parlamenttiryhmästä on tyytymätön kansleriin”, politiikantutkija Wolfgang Merkel sanoi Saksan yleisradion kakkoskanavan haastattelussa sunnuntaina 30. syyskuuta.

 

Oppositiopuolueet ovat riemuinneet liittokanslerin heikkoudesta. AfD:n,  yrittäjäpuolue FDP:n ja vasemmistopuolue Die Linken johtajat katsovat, että Merkelin lähtölaskenta on alkanut.

”Merkelin aurinko laskee jo”, AfD:n liittopäiväryhmän puheenjohtaja Alice Weidel sanoo.

Merkel taistelee kuitenkin asemastaan. Hän on johtanut kristillisdemokraatteja 18 vuotta ja aikoo hakea vielä kerran jatkokautta joulukuun alussa Hampurissa järjestettävässä puoluekokouksessa.

Uusi ryhmäjohtaja Brinkhaus tukee häntä, mutta puolueen sisällä kytee kapina terveysministeri Jens Spahnin johdolla. 38-vuotias Spahn edustaa puolueen konservatiivisiipeä ja monet toivovat hänestä Merkelin seuraajaa. Kapinalliset syyttävät Merkeliä puolueen sosiaalidemokratisoimisesta ja haluaisivat kääntää kurssia reippaasti oikealle.

Merkelin linja haastetaan myös paikallistasolla. Saksin osavaltion puoluejohtoon kuuluva Christian Hartmann ehdottaa, että kristillisdemokraatit voisivat muodostaa tulevaisuudessa yhteisen hallituksen AfD:n kanssa. Merkel pitää ajatusta mahdottomana.

Saksan elinkeinoelämä arvostelee hallitusta saamattomuudesta. Teollisuusliitto BDI:n mukaan hallituksen energia menee sisäiseen kiistelyyn, eivätkä Saksan taloudelle tärkeät verouudistukset etene.

Työnantajaliitto BDA pitää AfD:n nousua vahingollisena vientiteollisuuden maineelle. Sen mukaan esimerkiksi Saksin osavaltiossa toimivalle kelloteollisuudelle olisi tuhoisaa, jos made in germany tarkoittaisi ihmisten mielissä natsien valmistamaa tuotetta.

 

Puolueiden kannatus (29.9.2018)

CDU/CSU 27 %
AfD 17 %
SPD 16 %
vihreät 15 %
Die Linke 11 %
liberaalit 10 %

 

Lähde: Emnid