Moskovalaiset käärmeissään: 5 000 kerrostaloa nurin – 1,6 miljoonaa ihmistä asutetaan uudelleen

”Meillä on edessä kova ja tiukka vastakkainasettelu”, sanoo purkamista vastustava mielenosoittaja.
Eurooppa 18.5.2017 11:22

Mielenosoittajat vastustivat kerrostalojen purkamista Moskovassa Venäjällä 14. toukokuuta 2017. © Alexander Nemenov / AFP / Lehtikuva

Moskova haluaa purkaa ainakin 5 000 vanhaa viisikerroksista taloa. Vanhojen talojen tilalle aiotaan pystyttää 22-kerroksisia pilvenpiirtäjiä.

Kaikki huonokuntoiset, suoranaisesti raunioitumassa olevat ja lähes asumiskelvottomat kohteet eivät kuitenkaan ole mukana. Purkaminen alkaa alueilta, missä tontit ovat kalliita.

Näin tiivistää kansalaisaktivisti Juri Zujev, 43-vuotias matematiikanopettaja, syitä, miksi Venäjän pääkaupungissa on syntynyt protestiliike suunnitelmasta, joka koskee 1,6 miljoonaa asukasta. Arvioiden mukaan purkuohjelmaan kuuluu jopa 10 prosenttia moskovalaisasunnoista.

Kyse on suurimmasta ihmisten uudelleenasuttamisesta Venäjällä 50 vuoteen.

”Valtaa pitävät laskivat, että he antavat lahjan kansalaisille ja samalla suosio nousee. Ehkä näin olisi käynyt, jos projektia olisi järkevästi muutettu ja kunnioitettu kansalaisia. Valitettavasti nyt suurimmat hyötyjät ovat sellaisia, jotka saavat oikeudet uudisrakentamiseen.”

Zujev oli mukana 14. toukokuuta pidetyn hanketta vastustavan mielenosoituksen järjestelyissä. Hän tietää, että monet uskovat ohjelman lupauksiin uudesta asunnosta entisen asuinkorttelin alueella.

”Useat lupauksiin luottavat pitävät presidentti Vladimir Putinia omanaan. Hän onkin todella suosittu tietyissä yhteiskuntaryhmissä. Niissä katsotaan, ettei oma poika voi pettää”, Zujev sanoo.

Kuvaavaa hänen mukaansa on se, että ihmiset luottavat enemmän kaupunginjohtaja Sergei Sobjaninin puheisiin tv-haastattelussa ja kaupungin nimissä jaettuihin esitteisiin kuin purkamislain tekstiin.

Esimerkkinä Zujev kertoo, miten osa talojen asukkaista on suorastaan suuttunut kehotuksesta lukea purkulakia.

”Nyt kyse on omistusasunnoista.”

Vastustajat ovat kuitenkin onnistuneet poistamaan tuhottavien talojen listalta esimerkiksi kokonaisia kortteleita, jotka edustavat arkkitehtuuriltaan Moskovan konstruktivismia.

”Viisikerroksiset talot ovat hyvin erilaisia. Nyt laki on muotoiltu niin, että purettavaksi joutuu täysin hyväkuntoisia taloja, myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaita.”

Lakia on markkinoitu vetoamalla neuvostojohtaja Nikita Hruštšovin aikana (1953–1964) kiireesti rakennettujen ja johtajan nimilyhenteellä tunnettujen talojen korvaamiseen ajanmukaisilla.

Zujev muistuttaa, että talojen asukkaita on asutettu muualle jo 20 vuoden ajan ja muuttajat ovat olleet tyytyväisiä. Nyt kuitenkin asetelma on toinen kuin tapauksissa, joissa ihmiset ovat olleet vuokralaisina.

”Nyt kyse on omistusasunnoista, myös tonttien omistamisesta samoin kuin oikeudesta valita.”

Zujev viittaa siihen, miten mielenosoitukseen tultiin kylttien kera. Niihin oli yhdistetty kuva kotitalosta ja kysymys: Mitä parempaa voitte meille tarjota?

”Ihmiset ovat valinneet tietoisesti asumisen matalammissa kerrostaloissa ja ovat tällä hetkellä suuttuneita. Lakiin tehdyt myönnytykset eivät koske näitä asioita. Meillä on edessä kova ja tiukka vastakkainasettelu”, Zujev ennakoi.

Hän uskoo, että joillakin Moskovan alueilla, kuten Tšeremuškissa ja Kuzminkissa, asukkaiden ja rakentajien edut ovat yhteiset.

”Näillä alueilla monet muuttavat uusiin asuntoihin ilolla tai toiset protestoimatta.”

Jotkut pelkäävät, että joutuvat muuttamaan keskustasta kauaksi Moskovan ulkopuolelle.

 

Mielenosoitusten järjestäjät kiinnittävät kuitenkin huomiota myös siihen, ketkä hyötyvät suurhankkeesta. Mediassa on epäilty, että rakentajiksi valikoituvat ovat maan eliitin suosimia oligarkkeja.

Zujev muistuttaa talonrakennusalan kannattavuuden olevan paljon heikompaa kuin 5–10 vuotta sitten.

”Jos aikaisemmin asunnot myytiin jo ennen töiden aloittamista, nyt monet kohteet ovat myymättömiä vuosikausia. Ehkä näitä rakentajia on päätetty auttaa Moskovan budjetin kautta.”

Lisäksi aktivisti varoittaa, että suunnitellut jättikerrostalojen korttelit voivat jäädä joko puolityhjiksi tai sitten Moskovaa uhkaa todellinen kriisi.

”Jos kaikkiin uusiin taloihin saadaan asukkaat, seuraa liikenteen täysi pysähtyminen ja ylipäänsä törmäys asumisen vaatimiin edellytyksiin. Moskovan infrastruktuuria ei ole rakennettu niin, että tänne voisi muuttaa vielä muutama miljoona ihmistä lisää.”

Zujev osallistui mielenilmauksen järjestämiseen osin henkilökohtaisista syistä, sillä hänen poikansa asuu erinomaisessa kunnossa olevassa 1956 rakennetussa purku-uhan alla olevassa talossa.

Oleellisempi tekijä olivat kuitenkin periaatteelliset näkemykset, sillä Zujev on protestoinut ennenkin.

”Yhdessä ilman lupaa pidetyssä tilaisuudessa minut pidätettiin. Toisessa poikani luokkatoveri pidätettiin 15 päiväksi. Miksen pelkää? Varmaan siksi, että jos alkaisin jänistää, menettäisin itsekunnioitukseni.”

Zujevin mukaan protestihenki ei ole näistä vastatoimista huolimatta liioin kadonnut kokonaan Moskovasta, sillä oppositio on pitänyt säännöllisesti kokoontumisia.

Moskovan kaduilla oli tuhansia mielenosoittajia 14. toukokuuta 2017.

Moskovan kaduilla oli tuhansia mielenosoittajia 14. toukokuuta 2017.  © PAVEL GOLOVKIN / AP / Lehtikuva


Mielenosoittajien
tai järjestäjien ei tällä kertaa ole tarvinnut pelätä vastatoimia, sillä mielenilmaisulle oli lupa.

Mukana oli uusia ryhmiä, nuoria ja keski-ikäisiä pariskuntia, kuten korruption vastaisessa voimannäytössä maaliskuun 2017 lopussa. Viranomaiset arvioivat mielenosoittajien määräksi 5 000, mutta järjestäjien mukaan Moskovan kaduilla oli ainakin 20 000 ihmistä.

”Monet ihmiset lukivat talojen purkamista koskevan lakiesityksen ja kauhistuivat. Yhteiskunnan aktiivisen osan, vuosikausia Putinia vastustaneen joukon näkökulmasta tapahtui lopultakin herääminen”, Zujev kuvaa asenteiden muutosta.

Hänestä Venäjän yhteiskunnasta puuttuu kunnioitus kansalaisia kohtaan, koska maassa ei ole tapahtunut aitoa demokraattista vallan siirtoa kertaakaan.

”Nyt kuitenkin kävi niin, että valta ylitti eräänlaisen viimeisen rajan. Muutos tapahtui vuosia jatkuneen vallan pitäjien nauttiman osin aidon, osin keinotekoisen hyväksymisen jälkeen.”

Mielenosoituksen erityispiirteenä järjestäjät korostivat sen olevan epäpoliittisen. Zujev selittää muotoilun liittyvän siihen, miten valtaa pitävien rinnalla myös liberaali tai demokraattinen oppositio on menettänyt arvonsa ihmisten silmissä.

”Monet tavalliset ihmiset syyttävät liberaaleja edelleen 1990-luvun elintason laskusta, Neuvostoliiton hajoamisesta ja häviöstä kylmässä sodassa. Toisaalta ihmisiä eivät liioin innosta kommunistitkaan. Monet myös kokevat politiikan likaisena”, matemaatikon koulutuksen saanut Zujev sanoo.

”Sen takia ilmoitimme, ettei mielenosoitus ole poliittinen, vaikka siitä syntyikin erimielisyyttä. Yhteiskuntaa leimaa tällä hetkellä voimakas vastakkainasettelu. Siinä kulminoituvat näkemykset häijyksi leimatusta 1990-luvusta ja nykyisestä vakauden ajasta.”

 

Haastattelu on tehty sähköpostilla.