
Metsäkansa
1500-luvun lopulla joukko savolaisia muutti Keski-Ruotsin metsiin. Nyt heidän jälkeläisensä etsivät, millaista on 2020-luvun metsäsuomalaisuus.
Autiot soratiet, tiheät havumetsät, tyynet järvet ja pellot, kivikasat, jotka muistuttavat ajasta, jolloin metsästä raivattiin viljelysmaata. Nämä maisemat ovat parhaimmillaan vuoden kylminä kuukausina.
1500-luvun lopulla ja 1600-luvulla Ruotsiin muutti Savosta nälkää, sotaa ja kurjuutta paenneita puolikiertolaisia.
Uudisviljelijät raivasivat metsää pelloiksi. Heitä kutsuttiin metsäsuomalaisiksi tai kaskisuomalaisiksi, olivathan he kaskiviljelyn asiantuntijoita.
Keski-Ruotsissa piisasi asumattomia metsäalueita, joita Ruotsin kuningashuone pyrki asuttamaan tarjoamalla verohelpotuksia.
Suomalaisasutus levisi laajalle, mutta eniten muuttoliike vaikutti läntisessä Keski-Ruotsissa sijaitsevaan Värmlannin maakuntaan.
1600-luvun jälkipuoliskolla täällä asui kuutisentuhatta metsäsuomalaista. Kulttuuri säilytti omaleimaisuutensa ja kasvoi. 1800-luvun alkupuolella metsäsuomalaisia arvioidaan olleen noin 40 000, joista 14 000 asui Värmlannissa.
Ruotsinsuomalaiset: ”Meillä ei ole enää mitään syytä hävetä täällä”
Näin ei pitänyt käydä: Lapin ikivanhaa metsää poltetaan lämmöksi – Ilmaston kannalta kestäviä jätevirtoja ei riitä kaikille
Sademetsä on niin märkä, ettei se voi syttyä palamaan – Silti eläimet palavat elävältä Amazoniassa
Villisika kylvää pelkoa itärajalla – Kuolleena vielä vaarallisempi kuin elävänä