Jo Husmon tontilla on perinteinen savutupa ja savusauna.

Metsäkansa

1500-luvun lopulla joukko savolaisia muutti Keski-Ruotsin metsiin. Nyt heidän jälkeläisensä etsivät, millaista on 2020-luvun metsäsuomalaisuus.

Jo Husmon tontilla on perinteinen savutupa ja savusauna.
Eurooppa 14.02.2020 06:00
Teksti Maria Widehed Kuvat Aija Svensson

Autiot soratiet, tiheät havumetsät, tyynet järvet ja pellot, kivikasat, jotka muistuttavat ajasta, jolloin metsästä raivattiin viljelysmaata. Nämä maisemat ovat parhaimmillaan vuoden kylminä kuukausina.

1500-luvun lopulla ja 1600-luvulla Ruotsiin muutti Savosta nälkää, sotaa ja kurjuutta paenneita puolikiertolaisia.

Uudisviljelijät raivasivat metsää pelloiksi. Heitä kutsuttiin metsäsuomalaisiksi tai kaskisuomalaisiksi, olivathan he kaskiviljelyn asiantuntijoita.

Keski-Ruotsissa piisasi asumattomia metsäalueita, joita Ruotsin kuningashuone pyrki asuttamaan tarjoamalla verohelpotuksia.

Suomalaisasutus levisi laajalle, mutta eniten muuttoliike vaikutti läntisessä Keski-Ruotsissa sijaitsevaan Värmlannin maakuntaan.

1600-luvun jälkipuoliskolla täällä asui kuutisentuhatta metsäsuomalaista. Kulttuuri säilytti omaleimaisuutensa ja kasvoi. 1800-luvun alkupuolella metsäsuomalaisia arvioidaan olleen noin 40 000, joista 14 000 asui Värmlannissa.

Sisältö