”Me vetoamme” – Ruotsin koronastrategiaa hämmästellään sekä kotona että maailmalla

Mediahuomio on keskittynyt valtionepidemiologi Anders Tegnelliin. 
Asiakkaat nauttivat illallista tukholmalaisessa ravintolassa 27. maaliskuuta keskellä koronaepidemiaa. © Jonathan Nackstrand/Lehtikuva/AFP

Samaan aikaan kun Suomen hallitus päätti sulkea Uudenmaan maakunnan, Ruotsin pääministeri Stefan Löfven ilmoitti vappumarssien perumisesta.

Ruotsi on valinnut koronavirustilanteessa varsin erilaisen taktiikan kuin muu Eurooppa. Sen toistaiseksi tiukin toimi on ollut yli 50 henkilön kokoontumisten kieltäminen.

Maa uskoo vapaaehtoisuuteen. Ihmisiä suositellaan pysymään kotona ja tekemään etätöitä, mutta ravintolat ja kahvilat pysyvät avoinna. Matkustus Ruotsiin on kielletty Euroopan talousalueen ulkopuolelta.

Sosiaalihallitus on nyt vedonnut ruotsalaisiin, jotta he jättäisivät matkustamatta pääsiäislomalla. 

”Monet haluavat ohjausta tai kehotuksen, mutta me emme toimi sillä tavalla. Me vetoamme”, sanoi sosiaalihallituksen kriisivalmiusjohtaja Taha Alexandersson tiedotustilaisuudessa 30. maaliskuuta.

Ruotsissa on yli 4 000 varmistettua koronavirustartuntaa. Maaliskuun 30. päivänä päivitetyn tilaston mukaan tehohoitoa saa tai on saanut yhteensä 311 potilasta ja koronavirukseen aiheuttamaan tautiin on kuollut 146 henkilöä.  

Suomessa on todettu yli 1 300 tartuntaa, tehohoidossa on 49 potilasta ja 13 henkilöä on kuollut koronaviruksen aiheuttaman taudin vuoksi.

 

Ruotsissa suurinta julkista vastuuta kantaa Löfvenin hallituksen sijaan kansanterveysviranomainen Folkhälsomyndigheten, joka järjestää päivittäisiä tiedotustilaisuuksia viruksen leviämisestä ja toimien tarpeesta. 

Mediassa huomio on keskittynyt erityisesti valtionepidemiologi Anders Tegnelliin

Tegnell, 63, on infektiolääkäri, joka on työskennellyt Ruotsin valtionepidemiologina vuodesta 2013. Vaikka viranomaislaitoksen pääjohtaja on Johan Carlson, on vastuu tiedottamisesta langennut Tegnellille.

Koko kriisin ajan Tegnell on ollut lausunnoissaan optimistinen ja puolustanut Ruotsin strategiaa.

”Kolmena, neljänä viime päivänä meillä on ollut suunnilleen yhtä monta tapausta päivässä. Se on positiivista kehitystä”, hän sanoi uutistoimisto TT:lle sunnuntaina.

Rauhallisuus ei miellytä kaikkia Ruotsissa. Sanomalehti Svenska Dagbladet on esimerkiksi kirjoittanut valtionepidemiologista, joka ”jakaa Ruotsia”. Lehden mukaan Tegnelliä syytetään jatkuvasti vääristä ennustuksista ja puheidensa korjaamisesta.

”Ruotsista ei ehkä löydy ketään, kuka olisi kovemman paineen alla kuin Anders Tegnell”, lehti kirjoittaa.

 

Kansanterveysviranomaisen vastuulla on tehdä suosituksia, joiden perusteella hallitus voi halutessaan tehdä päätöksiä. Käytännössä siis julkinen paine kohdistuu poliitikkojen sijaan viranomaisiin.

Muu maailma on hämmentynyt taktiikasta, mikä on huomattu myös Ruotsissa. 

Norjalaiset asiantuntijat ovat kritisoineet Ruotsia kovin sanoin. Esimerkiksi norjalainen professori ja tartuntatautilääkäri Bjørg Marit Andersen viittasi Aftonbladetin haastattelussa pohjoismaalaisten kykyyn suojautua taudeilta eristämisen ja karanteenin avulla.

”On todella merkillistä, että ruotsalaiset toimivat nyt vastoin tätä osaamista.”

”Niin kauan kuin lapset juoksevat ympäriinsä ja saavat tartunnan koulussa, tauti leviää yhteiskunnassa”, Andersen sanoi 26. maaliskuuta. 

Myös Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen sanoi Ylen A-studiossa 25. maaliskuuta olevansa huolissaan ruotsalaisten puolesta.

Norjalainen Verdens Gang -lehti kysyi Anders Tegnelliltä, ovatko ruotsalaiset koekaniineja.

”Sanoisin, että Norja tässä on koekaniini – ainakin yhtä paljon kuin Ruotsi. Te teette asioita, joita ei ole koskaan aiemmin tehty. Me teemme myös asioita, joita ei ole koskaan tehty, mutta te teette niitä enemmän”, Tegnell vastasi.

Samaa viestiä toisti kansanterveysviranomaisen pääjohtaja Johan Carlson SVT:n Agenda-ajankohtaisohjelmassa.

”Koko väestön lukitseminen sisälle 4-5 kuukaudeksi on todella, todella tukala kokeilu.”

Carlsonin mukaan hänen kollegansa muualla Euroopassa ovat huolissaan tällaisista toimista.

 

Useat ruotsalaistutkijat ovat arvostelleet maan strategiaa jo viikkoja. Esimerkiksi Uumajan yliopiston virologian professori Fredrik Elgh on sanonut olevansa syvästi huolissaan kehityksestä.

Maaliskuun 19. päivänä SVT uutisoi sähköpostikeskustelusta, jossa alan tunnetut asiantuntijat ja tutkijat arvostelevat viranomaisen toimien vähyyttä ja Anders Tegnelliä. 

Mukana keskustelussa oli Elghin lisäksi Uumajan yliopiston epidemiologian professori Joackim Rocklöv. Hän kyseenalaisti viesteissä valtion prioriteetteja.

”Kuinka monta ihmishenkeä he ovat valmiita uhraamaan, jotta maata ei suljeta ja yhteiskunnan taloutta ei riskeerata?”

Tegnell vastasi kritiikkiin sanomalla, ettei kansanterveysviranomainen ollut ottanut taloutta erityisesti huomioon ja että kyseessä on 500 henkilön virasto, jossa hän ei tee päätöksiä yksin.

 

Erityisesti Tukholman alueen viranomaiset ja poliitikot puhuvat mediassa muita synkemmin sävyin. Alueella koronatilanne on Ruotsin pahin.

”Myrsky on täällä”, sanoi Tukholman alueen terveyden- ja sairaanhoidon johtaja Björn Eriksson tiedotustilaisuudessa 26. maaliskuuta. 

Tukholmassa on kirjattu koronaviruksen vuoksi tehohoitoon 151 potilasta.  Terveysviranomaisen arvion mukaan pahimman tautihuipun aikana 250 potilasta tarvitsisi tehohoitoa yhtä aikaa kaupungissa.

Koronakuolemista reilusti yli puolet on tapahtunut Tukholman alueella. 

Folkhälsomyndigheten ei arvioi, milloin epidemian huippu saavutetaan.