Korona sekoitti populistien rivit

Euroopan oikeistopopulistisilla puolueilla on vastakkaisia tavoitteita viruksen nujertamiseen. Yhdessä maassa vaaditaan kovia otteita, toisessa vastustetaan rajoituksia.

ulkomaat 20.05.2020 15:50
Teppo Tiilikainen
Perussuomalaisten Jussi Halla-aho on vaatinut hallitukselta tiukempia toimia kriisin tukahduttamiseksi.
Perussuomalaisten Jussi Halla-aho on vaatinut hallitukselta tiukempia toimia kriisin tukahduttamiseksi. © HEIKKI SAUKKOMAA/LK

Eurooppalainen radikaalioikeisto yritti yhdistää voimansa vuoden 2019 eurovaaleissa Italian silloisen sisäministerin Matteo Salvinin johdolla.

Äärioikeistolle ja oikeistopopulisteille povattiin jopa kolmasosaa parlamenttipaikoista, mutta suurvoitto jäi saavuttamatta.

Laitaoikeiston puolueilla on paljon yhteisiä päämääriä, jotka liittyvät maahanmuuton ja EU:n vastustamiseen. Koronakriisi on toteuttanut tavoitteita väliaikaisesti.

Rajoja on pantu kiinni ja EU on ajautunut sivuraiteelle, kun ratkaisuja on tehty kansallisvaltioiden tasolla.

Silti populistien kannatus on kääntynyt laskuun useissa Euroopan maissa.

Perussuomalaisten kannatus on laskenut tänä vuonna yli 24 prosentista alle 18:aan. Samalla puolue on pudonnut kolmanneksi Sdp:n ja kokoomuksen taakse.

Ruotsissa viime vuonna suurimmaksi puolueeksi kiilannut ruotsidemokraatit on menettänyt kannatustaan suurin piirtein saman verran.

Saksassa äärioikeistolaisen AfD:n valtakunnallinen kannatus oli vielä tammikuussa yli 13 prosenttia, nyt ollaan kymmenen prosentin tuntumassa. Myös Itävallan vapauspuolueen (FPÖ) kannatus on pudonnut.

Italiassa äärioikeistolaisen Legan johtaja Matteo Salvini on menettänyt suosituimman poliitikon aseman pääministeri Giuseppe Contelle. Myös Legan kannatus on laskusuunnassa, vaikka se on edelleen Italian suosituin puolue.

 

Radikaalioikeisto saa syyttää tilanteesta itseään.

Puolueet eivät ole kyenneet esittämään uskottavia vaihtoehtoja koronakriisin hoitoon.

Ongelmaa ei ole voinut panna tällä kertaa siirtolaisten ja pakolaisten syyksi, sillä Eurooppa on ollut koronan ydinaluetta, ja tartuntoja on paljon enemmän kuin esimerkiksi Afrikassa.

Eri maiden laitaoikeistolaiset puolueet ovat koronakriisissä myös keskenään eri linjoilla.

Suomessa perussuomalaisten kritiikki pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusta kohtaan on ollut koronakriisin aikana yllättävän laimeaa. Maaliskuussa puheenjohtaja Jussi Halla-aho tuki muiden eduskuntapuolueiden tavoin hallitusta, kun se ryhtyi rajoittamaan liikkumista ja kokoontumisia epidemian hillitsemiseksi.

Sittemmin Halla-aho on vaatinut hallitukselta tiukempia toimia kriisin tukahduttamiseksi. Hänen mielestään Uudenmaan eristystä ei olisi pitänyt purkaa eikä kouluja avata kevätlukukauden kahdeksi viimeiseksi viikoksi.

Radikaalioikeisto on vaatinut hallitukselta kovempia otteita myös Ruotsissa ja Hollannissa. Saksassa AfD on päinvastaisella kannalla.

Puolue on arvostellut voimakkaasti liittokansleri Angela Merkelin hallituksen toimeenpanemia rajoituksia ja kieltoja, jotka ovat hyvin samantapaisia kuin Suomessa.

Terveydenhuollon asiantuntijana AfD:ssä profiloitunut kansanedustaja Axel Gehrke väitti maaliskuun lopulla blogissaan, että koronavirus on jättiläismäinen valeuutinen ja ”todistetusti lievempi kuin influenssavirukset”.

Viime viikkoina AfD on vaatinut hallitusta avaamaan taloutta mahdollisimman nopeasti. Osa puolueen kärkipoliitikoista on vastustanut tiukasti sekä kokoontumisrajoituksia että joukkoliikenteessä ja kaupoissa pakollisiksi määrättyjä kasvosuojaimia.

AfD on tukenut verkostojensa kautta rajoituksia vastaan järjestettyjä tuhansien ihmisten mielenosoituksia yhdessä uuden protestiliikkeen Wiederstand2020 (Vastarinta2020) kanssa.

Espanjan ja Italian äärioikeistolaiset puolueet ovat samoilla linjoilla.

Ne ovat arvostelleet voimakkaasti hallitusten asettamia koronarajoituksia. Espanjalainen Vox-puolue on nimitellyt Pedro Sánchezin hallitusta ja johtavaa epidemiologia Fernando Simónia psykopaateiksi.

 

Radikaalioikeiston harmiksi koronakriisi on nostanut vakiintuneiden hallituspuolueiden kannatuksen nousuun useissa maissa. Esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa sosiaalidemokraatit ovat nousseet suurimmaksi puolueeksi kriisin aikana.

Saksassa liittokansleri Merkel on jälleen ylivoimaisesti suosituin poliitikko, ja päähallituspuolue kristillisdemokraattien kannatus lähentelee 40 prosenttia.

Itävallassa hallitusvastuussa oleva konservatiivinen kansanpuolue ÖVP nauttii 46 prosentin luottamusta.

Populistien alamäki saattaa jäädä kuitenkin väliaikaiseksi. Eurooppalaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskittyvän ECFR-ajatushautomon tutkija Majda Ruge ennustaa, että sekä oikeisto- että vasemmistopopulistit saavat uuden tilaisuuden siinä vaiheessa, kun talousongelmat alkavat toden teolla kärjistyä ja miljoonat ihmiset menettävät työpaikkansa.

”Tilanne johtaa epäilemättä protektionististen vaatimusten kasvuun”, Ruge arvioi talouslehti Forbesin haastattelussa.

”Se johtaa todennäköisesti siihen, että talousnationalismi yhdistyy EU:n vastustukseen.”

Tämä näkyy jo hyvin esimerkkejä esimerkiksi Italiassa, joka kokee muiden EU-maiden jättäneen sen yksin koronakriisin vakavimmassa vaiheessa.

Uusfasistisen Fratelli d’Italia -puolueen (Italian veljet) suosittu johtaja Giorgia Meloni väittää, että EU pyrkii hyötymään Italian talousongelmista ostamalla maan strategista omaisuutta.

Tosiasiassa Italialle on tarjolla tukea noin 340 miljardia euroa Euroopan investointipankin, EU:n budjetin ja vakausmekanismi EVM:n kautta.

Sisältö