Korona paljasti Itä-Euroopan terveydenhuollon karun tilan – Lääkärit ilman tukea etulinjaan: ”emme ole valmiita, emmekä selviä”

Liikkumista valvotaan jopa selfieiden avulla, mutta viruksen varjolla käydään myös valtapeliä Puolassa ja Unkarissa.
Eurooppa 26.3.2020 07:28
Koronapotilaiden hoitoa varten pystytettyjä telttoja sairaalaan pihalla Puolan pääkaupungissa Varsovassa 9. maaliskuuta.
Koronapotilaiden hoitoa varten pystytettyjä telttoja sairaalaan pihalla Puolan pääkaupungissa Varsovassa 9. maaliskuuta. © Wojtek Radwanski / AFP / LEHTIKUVA

Koronakaranteeniin joutuneilla on puolalaisilla kaksi vaihtoehtoa: varautua siihen, että poliisi yllättäen koputtaa ovelle – tai lähettää selfie eli kuva itsestä viranomaisille.

Puolan viranomaiset valvovat älypuhelimelle ladattavan kotikaranteeni-sovelluksen avulla, että karanteeniin määrätyt, esimerkiksi ulkomailta palaavat puolalaiset todella pysyvät kodeissaan pakolliset kaksi viikkoa. Puola kotiuttaa parhaillaan kymmeniä tuhansia ihmisiä eri puolilta maailmaa.

Uusi sovellus otettiin käyttöön 20. maaliskuuta. Se hyödyntää paikannusta ja kasvojen tunnistusta. Se pyytää käyttäjiä lähettämään selfieitä satunnaisin väliajoin. Jos käyttäjä ei vastaa 20 minuutissa, tieto tästä lähtee poliisille.

Puola kuten myös monet muut itäisen Keski-Euroopan sekä Balkanin maat käyttävät poikkeuksellisia keinoja valvoessaan koronaviruksesta johtuvia liikkumisrajoituksia.

Ulkonaliikkumiskielto on voimassa useassa maassa, muun muassa Serbiassa, jossa armeija on komennettu suojaamaan tärkeitä kohteita, esimerkiksi sairaaloita ja pitämään silmällä, että kadut pysyvät tyhjinä.

Kreikassa ulkonaliikkumiskiellosta voi poiketa vain lupalapulla, jonka saa lähettämällä henkilötiedot ja ulos menon syyn valtion tätä tarkoitusta varten kehittämälle tekstiviestialustalle. Montenegrossa on jopa julkaistu tartunnan saaneiden nimiä.

Poikkeuksellisten keinojen taustalla on pelko, etteivät maiden terveydenhuoltojärjestelmät selviydy koronaepidemian huipusta.

Todellinen taistelu koronaa vastaan on vasta alkamassa. Esimerkiksi Puolassa koronahuipun odotetaan iskevän huhtikuun puolivälissä.

Puolan toiseksi suurimmassa kaupungissa Krakovassa lääkärit ja hoitohenkilökunta ovat vedonneet yleisön apuun saadakseen sairaaloissa kipeästi tarvittavia välineitä ja tarvikkeita.

 

Martin McKee on Keski- ja Itä-Euroopan maiden sekä Venäjän terveysjärjestelmiin perehtynyt kansanterveystieteen professori. Balkan Insight –sivuston haastattelussa hän listaa syitä, miksi siirtyminen moderniin terveydenhuoltoon ja varsinkaan tartuntatauteihin varautuminen ei ole vielä kunnolla onnistunut vaikkapa Puolassa ja Unkarissa.

Sosialismin kaatumisesta on jo yli 30 vuotta, mutta esimerkiksi Unkarissa jotkut sairaalat ovat romahtamaisillaan, ja puutteellisen hygienian vuoksi ihmisiä kuolee sairaalainfektioihin.

”Se on seurausta alan historiallisen matalasta palkkatasosta, ammattilaisten laajasta maasta muutosta ja ennen kaikkea terveysinvestointien pitkäaikaisesta laiminlyönnistä”, McKee sanoo.

Myös korruptio rampauttaa terveydenhuoltoa, ja se on ongelma erityisesti Balkanilla.

Serbiassa uusi terveydenhuoltoa koskeva laki sallii 20–462 euron eli jopa maan keskipalkan suuruiset ”kiitollisuuden osoitukset” lääkäreille. Unkarissa kirjekuoressa lääkärille sujautettava ”kiitollisuusraha” on lainvastaista mutta maan tapa jo sosialismin ajoilta.

Puolalaiset lääkärit ja hoitajat ovat jo vuosia yrittäneet kiinnittää hallituksensa huomiota terveydenhuollon surkeaan tilaan. He ovat lakkoilleet ja vaatineet paitsi parempia palkkoja myös lisää henkilökuntaa sairaaloihin sekä parempia työoloja. Puolassa lääkäreiden ja hoitajien määrä väestöön suhteutettuna on yksi alhaisimpia OECD-maissa.

Syksyllä 2017 noin 200 terveysalan työntekijää, lähinnä nuoria lääkäreitä oli lähes kuukauden nälkälakossa.

Nälkälakolla oli konkreettinen tavoite ja puolalaisten vahva tuki: nostaa terveysmenojen osuus silloisesta 6,4 prosentista 6,8 prosenttiin seuraavien kolmen vuoden aikana. Tavoitteeseen ei ole päästy, vaikka Puolan talous on kasvut ripeästi koko EU-jäsenyyden ajan vuodesta 2004 lähtien.

Maailmanpankin tilaston mukaan Puola käyttää terveydenhuoltoon 6,5 prosenttia bkt:stä, kun EU-maiden keskiarvo on 9,9 prosenttia.

Eniten terveydenhuoltoon satsaavat Ranska (11,4 prosenttia), Saksa (11,1 prosenttia) ja Ruotsi (11 prosenttia). Suomen terveysmenot bkt:stä ovat hieman EU:n keskiarvon alapuolella, 9,5 prosenttia.

 

Puolaan on julistettu ”epidemiologinen hätätila”, mutta ei vielä varsinaista hätätilaa, sillä maan konservatiivinen hallitus haluaa järjestää presidentinvaalit alkuperäisessä aikataulussa toukokuussa koronaepidemiasta huolimatta.

Hätätilaluokituksen korottaminen siirtäisi vaalit hamaan tulevaisuuteen, sillä mitään vaaleja ei voida pitää 90 vuorokauteen vielä sen päättymisen jälkeenkään.

Koronvirus on nostanut istuvan presidentin Andrzej Dudan kannatusta, sillä hän on ollut paljon julkisuudessa ja kiertänyt työpaikoilla, vaikka varsinainen kampanjointi keskeytettiin koronan takia.

Laki ja oikeus -puolueen (PiS) asema vahvistuisi, jos oma sen oma mies kirisi voittoon jo ensimmäisellä kierroksella.

Lääkärit ja terveysalan asiantuntijat puolestaan hätäilevät, riittävätkö tehohoidossa tarvittavat laitteet Puolassa.

”Pula on erityisesti hengityskoneista ja henkilökunnasta, joka osaa niitä käyttää”, sanoo professori Martin McKee.

Mutta pula näyttää olevan kaikesta muustakin, muun muassa hoitohenkilökunnan suojavarusteista, kuten eräs lääkäri kirjoitti Facebook-postauksessaan 11. maaliskuuta. Tuolloin Puolassa oli vahvistettu vasta 31 tartuntaa. Kaksi viikko myöhemmin tartuntoja oli lähes tuhat ja toistakymmentä ihmistä oli menehtynyt koronan takia.

”Meillä ei ole tarpeeksi maskeja, laseja, käsineitä, suojapukuja, eikä meitä ole koulutettu, miten ne riisutaan, jotta emme tartuttaisi toisiamme.”

”Hallitus ja paikalliset poliitikot ovat vakuuttaneet, että meillä on tarpeeksi hengityskoneita, että olemme tehokkaita ja valmistautuneita, ja että selviämme”, kirjoitti epätoivoinen lääkäri.

”Mutta me emme ole valmiita, emmekä selviä.”

 

Unkarin pääministeri Viktor Orbán lisäsi Facebook-sivulleen 24. maaliskuuta videon, jossa kiinalainen rahtikone laskeutuu Budapestiin.

”Viimeisin lähetys saapui juuri: yli kolme miljoonaa hengityssuojainta, 100 000 koronatestiä ja 86 hengityskonetta Kiinasta”, Orbán kirjoitti.

Kiina on tukenut avokätisesti myös Unkarin naapuria Serbiaa. Kiinasta on tullut Serbiaan sairaalatarvikkeiden lisäksi myös asiantuntija-apua, esimerkiksi Kiinan koronasairaaloissa työskennelleitä lääkäreitä sen jälkeen, kun EU kielsi sairaalatarvikkeiden viennin unionin ulkopuolelle.

Unkarin lääkärit ja hoitajat eivät kuitenkaan ole vakuuttuneita siitä, selviävätkö he ja kestääkö maan terveydenhuoltojärjestelmä koronaviruksesta aiheutuvan lisärasituksen. Toistaiseksi Unkarissa on vahvistettu runsaat kaksi sataa koronatartuntaa ja kymmenkunta ihmistä on kuollut.

Unkari käyttää terveydenhuoltoon selvästi alle EU:n keskiarvon eli 7,5 prosenttia bkt:stä. Sen sijaan urheiluun ja vapaa-ajan toimintoihin rahaa on riittänyt enemmän kuin missään muussa EU-maassa: 2,5 prosenttia bkt:stä, kun EU:n keskiarvo on 0,7 prosenttia.

Medicalonline.hu-sivuston haastattelussa anestesialääkäri Tamás Svéd toteaa, että Unkarin terveysjärjestelmä on kroonisesti alirahoitettu, ajastaan jäljessä ja tarvitsi pikaisesti uudistamista, tosin joitakin sairaaloita on viime vuosina peruskorjattu.

Ongelmat alkavat jo perustasolla eli perhelääkäreiden vastaanotoilla ja sairaaloiden päivystyksissä, joissa mahdollisesti koronatartunnan saaneita tutkitaan ilman suojavälineitä.

Unkarissakin on suljettu rajat ja siirretty lapset etäopetukseen sekä rajoitettu kauppojen ja ravintoloiden aukioloaikoja. Isoimpien kaupunkien kaduilla on sotilaita ja tankkeja. Vahvistettuja tartuntoja on pari sataa, koska testejä tehdään vähän. Kuolleita on kuitenkin jo kymmenkunta.

 

Tamás Svéd on myös Unkarin lääkäriliiton sihteeri. Hänen mielestään Unkarin hallitus ja viranomaiset eivät ole täysin ymmärtäneet tilanteen vakavuutta, ja siksi he käyttäytyvät kuin kaikki olisi kunnossa ja kaikkeen olisi valmistauduttu.

Hän pelkää myös, että lääkärit paiskataan koronasodassa eturintamaan ilman selustatukea.

”Kyllä lääkäreistä voi kouluttaa vaikka kamikaze-lentäjiä, mutta kertoisivat edes, miksi.”

Unkarin oppositio ja esimerkiksi ihmisoikeusjärjestöt puolestaan ovat huolissaan siitä, että Orbán yrittää kaapata vallan Unkarissa koronan varjolla.

Unkarin parlamentti äänestää 31. maaliskuuta laista, joka hyväksytyksi tultuaan antaa hallitukselle oikeuden jatkaa koronaviruksen johdosta julistettua hätätilaa periaatteessa miten pitkälle tahansa. Orbánin johtamalla Fideszillä on lain läpimenoon tarvittava enemmistö.