Kohuvideo johti diplomaattien karkotuksiin – Ukraina syyttää Unkaria Venäjän pussiin pelaamisesta

Unkari on uhannut jopa katkaista Ukrainan tien EU:hun, jos se ei paranna unkarilaisvähemmistön kohtelua.
Eurooppa 8.10.2018 07:30

Läntisen Ukrainan Berehoven kaupungin nimikyltti on laadittu sekä ukrainaksi että unkariksi. © Sergiy Gudak / AFP / Lehtikuva

”Sitoudun pitämään Unkaria kotimaanani. Lupaan olla uskollinen kansalainen ja puolustaa sekä palvella Unkaria. Jumala minua siinä auttakoon.”

Salaa kuvatulla videolla joukko Ukrainan unkarilaisvähemmistöön kuuluvia ihmisiä saa Unkarin passit vannottuaan ensin ääneen uskollisuuden valan Unkarille. Passeja juhlistetaan lasillisilla shampanjaa.

Sen jälkeen videolla kuuluu, kuinka uusien passien haltijoita neuvotaan salaamaan kaksoiskansalaisuutensa Ukrainan viranomaisilta. Ukrainan nykyinen lainsäädäntö ei hyväksy kaksoiskansalaisuutta.

Uutistoimisto Ukrinformin mukaan kohuvideo on kuvattu Unkarin konsulaatissa Berehovessa Länsi-Ukrainassa.

Video julkaistiin alun perin Youtubessa 19. syyskuuta 2018. Sieltä se levisi kulovalkean tavoin muualle sosiaaliseen mediaan ja kiristi lopulta Ukrainan ja Unkarin suhteet diplomaattiseksi selkkaukseksi.

Torstaina 4. lokakuuta Ukraina ilmoitti julistaneensa Unkarin Berehoven konsulin ”ei toivotuksi henkilöksi” ja vaati tätä poistumaan maasta kolmen vuorokauden kuluessa. Vastatoimena Unkari ilmoitti karkottavansa ukrainalaisen diplomaatin Budapestista.


Unkarin ja Ukrainan välit ovat olleet kireät syyskuusta 2017 asti. Tuolloin Ukrainassa tuli voimaan uusi koululaki. Se määrää, että neljännen luokan jälkeen julkisten koulujen opetuskielenä voidaan käyttää vain ukrainaa.

Uudistus koskee kaikkiaan 735 vähemmistökielistä koulua, joissa on noin 400 000 oppilasta. Siirtyminen ukrainankieliseen opetukseen tapahtuu asteittain vuoteen 2023 mennessä.

Unkarin mukaan laki polkee unkarilaisvähemmistön oikeuksia. Ukraina taas sanoo lain olevan ukrainan kielen suojakilpi nimenomaan venäjän valta-asemaa vastaan. Venäjän kielellä on ollut vahva asema Ukrainassa neuvostoaikojen perintönä.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán on uhannut, että Unkari saattaa jopa katkaista Ukrainan EU- ja Nato-tien, ellei Ukraina kumoa lakia ja paranna unkarilaisvähemmistön kohtelua.

 

Länsiukrainalainen Berehove (venäjäksi Beregovo, unkariksi Beregszász) on niin sanotun Taka-Karpatian unkarilaisten kulttuurinen keskus.

Taka-Karpatian noin miljoonasta asukkaasta 10–15 prosenttia on etnisiä unkarilaisia. Alueella asuu myös muita vähemmistöjä, esimerkiksi romanialaisia, bulgaareja, tataareja ja ruteeneja.

Ukraina syyttää nyt Unkaria Venäjän pussiin pelaamisesta ja maan vakauden horjuttamisesta myös länsirajalla. Idässä Ukraina käy sotaa Venäjän johtamia separatisteja vastaan jo viidettä vuotta.

Unkari on yrittänyt estää jo useamman kerran Ukrainan edustajien osallistumisen Nato-kokouksiin. Orbán ärsytti Ukrainan johtoa heinäkuussa 2018 kuvaamalla maan länsi-integraation mahdollisuuksia ”nollaksi”.

Kiovassa katsotaan, että Orbán on ottanut mallia Venäjän presidentistä Vladimir Putinista Ukrainan painostamisessa, ja että Orbán on tosiasiassa kiinnostunut enemmän Putinin mielistelystä kuin unkarin kielen säilymisestä Taka-Karpatiassa.

Pääministeri Orbánin vuonna 2010 alkaneella valtakaudella rajojen takaiset unkarilaiset ovat olleet maanmiehiä siinä missä Unkarissakin asuvat.

Ukrainan lisäksi isoja unkarilaisvähemmistöjä elää muun muassa Romaniassa, Slovakiassa ja Serbiassa. Heitä on eri arvioiden mukaan yhteensä yli kaksi miljoonaa.

 

Ensimmäisen maailmansodan tilinteossa, vuonna 1920 solmitussa Trianonin rauhassa Unkari menetti kaksi kolmasosaa alueestaan ja yli puolet väestöstään.

Rauhansopimus on Unkarissa yhä kansallinen trauma. Monen mielestä se oli ”häpeärauha”, jota Orbán on vuodesta 2011 lähtien lääkinnyt avokätisellä passipolitiikalla sekä tukemalla vähemmistöjen kulttuurin ja kielen säilymistä naapureissaan.

Joulukuussa 2017 juhlittiin jo miljoonatta emo-Unkarin kansalaisuuden saanutta.

Pääministeri Orbán osallistui itsekin Budapestissa pidettyyn seremoniaan, jossa miljoonannen passin sai serbialainen 36-vuotias maanviljelijä.

Passin saaneet ovat voineet rekisteröityä äänestäjiksi Unkarin vaaleissa ja äänestää postitse.

Huhtikuun 2018 parlamenttivaaleissa Orbánin kansallismielinen oikeisto sai äänivyöryn, joka oli ainakin osittain rajantakaisten unkarilaisten ansiota. Äänestäjiksi rekisteröityi lähes 350 000 rajantakaistaunkarilaista, ja heistä 95 prosenttia äänesti Orbánin johtamaa Fidesziä.

 

Slovakiassa, Romaniassa ja Serbiassa Orbán on saanut tasoiteltua rajantakaista kansallispolitiikkaansa diplomatian keinoin. Ukrainassa tilanne on hankalampi, ja yksi syy tähän on maiden täysin päinvastainen suhtautuminen Venäjään.

Nyky-Ukrainan johdolle Venäjä on vihollinen. Orbánin Unkarille se on strateginen kumppani, jonka merkitys on entisestään korostunut valtapuolueen eli Fideszin huhtikuisen murskavoiton jälkeen. Vaalien jälkeen Orbán on tavannut Putinin jo kahdesti.

”Unkari on epäilemättä tärkeimpiä kumppaneitamme Euroopassa. Suhteemme kehittyvät hyvin kaikkiin suuntiin”, Putin sanoi toivottaessaan Orbánin tervetulleeksi Kremliin syyskuussa 2018.

Venäjä rahoittaa Unkarin ainoan ydinvoimalan eli Paksin laajennuksen, ja se on tehnyt muitakin tulevaisuuteen tähtääviä isoja energiasopimuksia Orbánin kanssa.

Unkari puolestaan on ilmaissut tukensa Venäjän ja Turkin aikeelle elvyttää niin sanottu Turk Stream -kaasuputkihanke. Se kiertäisi Ukrainan kaukaa ja toisi venäläistä kaasua Eurooppaan Turkin ja Kreikan kautta.

”En sulje pois mahdollisuutta, etteikö Turk Stream voisi kulkea Unkarin kautta”, Putin sanoi englanninkielisen Kiev Post -lehden mukaan syyskuussa 2018.

 

Unkari ja Ukraina ovat yrittäneet ratkoa erimielisyyksiään useasti, viimeksi YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa syyskuussa 2018. Käytännössä kumpikin osapuoli on jämähtänyt poteroonsa.

Neuvottelujen ainoa konkreettinen tulos on ollut sarja kättelykuvia, joissa Unkarin ulkoministeri Péter Zijjártó ja hänen ukrainalainen kollegansa Pavlo Klimkin hymyilevät väkinäisesti.

Kieli- ja passikiistan lisäksi maiden välejä hiertää myös Ukrainan päätös sijoittaa tuhat sotilasta Unkarin rajan lähelle. Unkari pitää sotilaiden tuomista unkarilaisalueelle ”turvallisuusuhkana”.

”Ei ole Unkarin asia keskustella, minne Ukraina sijoittaa sotilaitaan”, vastasi presidentti Petro Porošenko ulkoministeri Zijjártón maaliskuussa 2018 esittämään huoleen.

Ukraina valmistautuu puolen vuoden päästä pidettäviin parlamentti- ja presidentinvaaleihin. Presidentti Porošenkon asema horjuu, ja pelkona on, että Ukraina palaa vaalien myötä Venäjän talutusnuoraan. Tosin tuoreimmissa mielipidekyselyissä Porošenko on ollut taas kolmen kärkiehdokkaan joukossa.

Unkari väittää, että kieli- ja passikiistan avulla Porošenko yrittää nostattaa unkarilaisvastaista mielialaa ja siten kerätä kansallismielisten ukrainalaisten ääniä.

Unkarin ulkoministeri Zijjártó sanoo uskovansa, että video on vaalikampanjaa varten kuvattu ”tilaustyö”.

Ukraina puolestaan pitää rajojensa sisällä tapahtuvaa Unkarin passien jakelua ja viranomaisten harhauttamiseksi annettuja neuvoja rikollisena, jopa maanpetokseen verrattavissa olevana toimintana.

 

Eri arvioiden mukaan jopa 100 000 Ukrainan kansalaista olisi saanut Unkarin passin, joka mahdollistaa työskentelyn EU:ssa ja matkustamisen Yhdysvaltoihin ilman viisumia.

Porošenko ehdotti kaksoiskansalaisuuden kieltävää lakia kiireellisenä jo maaliskuussa 2017, mutta asian käsittely ei ole edennyt.

Nykyinenkään laki ei hyväksy kaksoiskansalaisuutta, mutta käytännössä viranomaiset ovat katsoneet kahden passin haltijoita läpi sormiensa. Arviolta noin miljoonalla ukrainalaisella, esimerkiksi monilla kansanedustajilla on myös jonkin muun maan kuin Ukrainan passi.