Kodittomuus kasvaa kaikkialla Euroopassa – paitsi Suomessa

Jopa Ruotsissa alaikäisten asunnottomien määrä on noussut 60 prosenttia vuosina 2011–2017.
Eurooppa 27.3.2018 07:30

Kodittomia Budapestin Keleti pályaudvarin rautatieaseman edustalla. Unkarissa tilastoitiin helmikuussa 2016 yhteensä 10.206 asunnotonta. © Mika Horelli

Suomesta on tullut ainoa EU-maa, jossa asunnottomuus vähenee.

Kodittomille apua antavien eurooppalaisten järjestöjen kattojärjestön Feantsan ja ranskalaisen Abbé Pierre -säätiön julkaiseman raportin mukaan asunnottomuus on kasvussa kaikissa muissa EU-maissa.

Erityisen suuria kärsijöitä tilanteessa ovat raportin mukaan olleet liian pientä palkkaa saavat työssäkäyvät köyhät, naiset ja lapset.

Raportin mukaan asunnottomuutta on kuitenkin vaikea verrata yhteismitallisesti eri maissa, koska laskentamenetelmät ja jopa itse asunnottomuuden määritteleminen vaihtelevat.

Kaiken saatavilla olevan tiedon mukaan on joka tapauksessa selvää, että asunnottomuus on paheneva ongelma Euroopassa ja poliittisten päättäjien olisi syytä ottaa se tosissaan.

 

Ruotsissa alaikäisten asunnottomien määrä on Feantsan mukaan noussut 60 prosenttia vuodesta 2011 vuoteen 2017. Britanniassa laskettiin 78 000 perhekunnan asuvan väliaikaismajoituksessa maaliskuussa 2017.

Raportin mukaan Suomessa asunnottomuus putosi vuosien 2013 ja 2016 välissä kymmenellä prosentilla.

Suomen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara vahvistaa, että asunnottomuus on vähentynyt vuoden 2017 loppuun mennessä kuudetta vuotta perätysten. Suomessa laskettiin vuoden 2017 lopussa olleen asunnottomia yhteensä 7 112 joista perheellisiä 497.

 

Suomessa asunnottomuutta on kyetty vähentämään muun muassa valtakunnallisilla ohjelmilla, joissa asuntoloita on muutettu pysyvän asumisen yksiköiksi.

Eurooppalaisessa vertailussa Suomessa ymmärrettiin myös ensimmäisten joukossa ottaa monissa tuetun asumisen yksiköissä käyttöön niin sanottu Housing First -käytäntö, joka ei edellytä asukkailta päihteettömyyttä. Käytäntö kehitettiin alun perin 1990-luvulla New Yorkissa.

Asiantuntijoiden mukaan oman asunnon saaminen on paljon tehokkaampi portti oman elämän hallintaan kuin päihteettömyyden vaatiminen ennen asunnon saamista. Kadulla on vaikeampi elää selvänä kuin kotona.

Vaikka asunnottomien kokonaismäärä on Suomessa laskussa jo kuudetta vuotta, huolenaiheena on kuitenkin nuorten, alle 25-vuotiaiden asunnottomuuden kasvu.

Se on lisääntynyt vuodesta 2016 vuoteen 2017 yhteensä 190 henkilöllä. Suomessa 84 prosenttia asunnottomista majailee tilapäisesti sukulaisten tai tuttavien luona, 10 prosenttia erilaisissa asuntoloissa tai laitoksissa ja loput kuusi prosenttia ulkona, porraskäytävissä ja ensisuojissa.

Lapsista on joissakin maissa kasvamassa suurin hätämajoituksen käyttäjien asiakasryhmä.

Yksi suurimpia kodittomuuteen liittyviä ongelmia Euroopassa on Euronews-verkkojulkaisun mukaan lasten kodittomuuden lisääntyminen.

Lehden mukaan lapsista on joissakin maissa kasvamassa suurin hätämajoituksen käyttäjien asiakasryhmä. Esimerkiksi Irlannissa raportoitiin marraskuussa 2017 olevan jo 3 333 asunnotonta lasta.

Feantsan raportin mukaan ainoat keinot torjua tehokkaasti asunnottomuutta ovat ensin tunnustaa ongelman olemassaolo ja sen jälkeen rakentaa riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja.

Eri asiantuntijoiden mukaan asunnottomaksi jättäminen on joka tapauksessa yhteiskunnalle kallein vaihtoehto; vaikkei edes laskettaisi hintalappua yhteiskuntarauhalle.

Tämä johtuu siitä, että asunnottomuus työllistää terveydenhoitoa ja sosiaalityöntekijöitä, lisää rikollisuutta, sitoo poliisien resursseja ja kuormittaa vankeinhoitoa.

Asunnottomuus on myös tappavaa. Suomessa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen 23. maaliskuuta 2018 julkaiseman seurantatutkimuksen mukaan suomalaisilla ensisuojissa yöpyvillä miehillä on viisinkertainen kuolemanriski väestön keskiarvoon verrattaessa.

Alle 50-vuotiailla asunnottomilla miehillä riski kuolla muihin syihin kuin tauteihin oli 20-kertainen.

 

Siinä, missä Suomessa on osattu tarttua muuta Eurooppaa aikaisemmin ja tehokkaammin asunnottomuuteen ja sen syihin, tilanne ei ole yhtä lohdullinen muualla.

Esimerkiksi Unkarissa parlamentti yritti vuonna 2013 kriminalisoida julkisilla paikoilla nukkumisen ja ruuan etsimisen roskalaatikoista. Syyllisiä piti rangaista sakoilla ja yhdyskuntapalvelulla.

Maan korkein oikeus totesi lain vuonna 2015 osin perustuslain vastaiseksi.

Hungary today -lehden mukaan Unkarissa oli talvella 2016–2017 yli 15 000 pysyvästi asunnotonta ihmistä joista noin 1 200–1 300 eli Budapestin kaduilla.

 

Oikaisu

Juttu on julkaistu 27.3. klo 7.30 ja sitä on päivitetty 28.3. klo 23.55: Korjattu Abbé Pierre -säätiön nimi oikeaan muotoon.