Kiinalaisia vakoojia on Brysselissä jo enemmän kuin venäläisiä, mutta amerikkalaisten verkkovakoilu on ylivertaista

Vakoojat kerääntyvät Brysseliin, koska se on EU:n epävirallinen pääkaupunki ja siellä sijaitsee myös Naton päämaja.
Eurooppa 2.12.2019 07:36
Euroopan komission toimitilat Brysselissä.
Euroopan komission toimitilat Brysselissä. © THIERRY CHARLIER / AFP / LEHTIKUVA

Euroopan vakoilukeskuksena pidettiin kylmän sodan aikana Wieniä. Viime vuosina sen aseman on selvästi perinyt Euroopan unionin epävirallinen pääkaupunki Bryssel.

Vakoojia lähettävien maiden suuruusjärjestys on myös vaihtunut.

Kun aikaisemmin Neuvostoliitto ja sitä seurannut Venäjä loisti ykkösenä, nyt sen ohi ainakin Brysselissä on kiilannut Kiina.

 

Brysselissä työskenteli vuoden 2019 alussa vähintään 250 kiinalaista ja 200 venäläistä vakoilijaa. Näin käy ilmi EU:n ulkosuhdehallinnon EUH:n tiedoista.

Tutkija Bruno Hellendorffin mukaan kiinalaisten vakoilijoiden määrän Brysselissä odotetaan vain kasvavan. Hän työskentelee belgialaisessa Egmont Royal Institute for International Studies -tutkimuslaitoksessa.

Belgian liittovaltion turvallisuuspoliisi VSSE selittää Brysselin vetovoimaa. Keskeistä on luonnollisesti se, että kaupungissa sijaitsevat paitsi EU:n keskeiset toimielimet myös Pohjois-Atlantin liiton Naton päämaja.

Lisäksi Brysselissä sijaitsee 183 eri maan suurlähetystöä ja lukematon määrä kansainvälisten järjestöjen päämajoja ja toimistoja. Määrä on suurempi kuin missään muussa kaupungissa maailmassa.

 

EU:n ulkosuhdehallinnon mukaan useimmat vakoojista toimivat kaupungissa erilaisten diplomaattisten ja kaupallisten peitevirkojen suojissa. Vakoojien on helppo kadota suureen ihmisjoukkoon.

Brysselissä toimii myös paljon vakoojia, joiden keskeinen työ on raportoida oman maan kansalaisten muodostamista siirtolaisyhteisöistä ja varsinkin niiden poliittisista toisinajattelijoista.

Erityisesti Turkin ja Marokon tiedustelupalvelujen tiedetään vakoilevan kansalaisiaan yhä tiiviimmin Euroopassa. Brysselissä on paljon siirtolaisia, ja on siksi valtioille erityisen kiinnostava vakoilukohde.

 

Kokonaan oman lukunsa muodostaa Yhdysvaltain harjoittama massiivinen verkkovakoilu kaikkialla maailmassa.

Euroopan unionin tiedetään olevan yksi kansallisen turvallisuusvirasto NSA:n keskeisistä kiinnostuksen kohteista.

Tietovuotaja Edward Snowden paljasti jo vuonna 2013, että NSA oli asentanut salakuuntelulaitteita kaikkien Euroopan unionin toimielinten tiloihin Brysselissä. Amerikkalainen Snowden elää nykyisin maanpaossa Moskovassa Venäjällä.

Samaan aikaan kun Yhdysvaltain tiedetään vakoilevan Euroopan unionia, se varoittelee liittolaisiaan erityisesti kiinalaisten harjoittamasta vakoilusta.

 

Yhdysvaltain kauppaministeriö asetti kiinalaisen Huawein belgialaisen tytäryhtiön IMEC:n toukokuussa 2019 mustalle listalle.

Yhdysvallat on voimakkaasti vaatinut Belgiaa boikotoimaan Huawein 5G-verkkoteknologiaa.

Yhdysvaltain väitteiden mukaan kiinalaiset teknologiayhtiöt muodostavat Belgiassa poikkeuksellisen merkittävän turvallisuusuhan, koska Naton päämaja sijaitsee Brysselin koillispuolella Everessä.

Washingtonin mukaan kiinalainen verkkoteknologia on varustettu salaisilla takaporteilla, jotka vuotavat tietoa suoraan Kiinan hallitukselle.

Huawei on kiistänyt syytteet. Yhdysvallat ei ole ainakaan toistaiseksi kyennyt julkisesti todistamaan väitteitään.