Romanialaiskaupunki uhkaa tappaa 450 koiraa – tarha saanut hyväntekeväisyysrahaa Suomesta

Adoptoimatta jääneet koirat piti lopettaa jo kaksi viikkoa sitten. Tapaus kuohuttaa myös Euroopan parlamentissa.
Eurooppa 29.1.2018 15:40
Tuukka Tuomasjukka

Romanialaiselle koiratarhalle on lopettamispäätöksen jälkeen asennettu paneelit, jotka estävät näkemästä tarhaan sisään. © Iulian Puican

Sadat koirat ovat lopettamisuhan alla kunnallisella koiratarhalla Romaniassa.

Paikallisen Save Vâlcea’s Dogs -järjestön mukaan Râmnicu-Vâlcean kaupunki olisi lopettamassa ne koirat, jotka ovat olleet tarhassa yli 14 päivää. Tarhassa oli viranomaisten mukaan alun perin noin 470 koiraa.

”Alle kaksi viikkoa tarhassa olleita koiria on vain vähän. Yli 450 koiraa lopetettaisiin”, yhdistyksen aktiivi Florentina Cioacă sanoo.

Romaniassa hyväksyttiin vuonna 2013 kiistelty tappolaki, jonka mukaan kunnilla on oikeus lopettaa tarhatut kulkukoirat 14 päivän jälkeen, jos niitä ei ole ehditty adoptoida.

Maailman terveysjärjestö WHO on kritisoinut kulkukoirakannan hallintaa eläimiä tappamalla ja kehottanut suosimaan sterilointia.

Järjestön tietojen mukaan koirien lopettaminen piti aloittaa jo 15. tammikuuta. Useat eri eläinsuojelujärjestöt ovat keränneet reilussa parissa viikossa yli 155 000 allekirjoitusta päätöstä vastustaviin verkkoadresseihin. 

Kaupungin pormestari Mircia Gutău on sanonut romanialaismediassa, että tarhan terveet koirat steriloidaan ja sairaat tapetaan. Kommentista ei kuitenkaan selviä, lopettaisiko kaupunki kahden viikon jälkeen myös steriloidut koirat, kuten laki mahdollistaa.

”Olen luvannut poistaa koiraongelman ja teemme sen, mutta noudatamme lakia”, Gutău sanoi Râmnicu-Vălcea Week -lehdelle.

 

Kyseessä ei olisi ensimmäinen kerta, kun Râmnicu-Vâlceassa lopetetaan suuri määrä tarhakoiria.

Suomen Kuvalehden haltuunsa saaman dokumentin mukaan tarhaan saapui vuoden 2009 jälkimmäisen puoliskon aikana 2 344 koiraa, joista lopetettiin kaikki adoptoimatta ja hakematta jääneet yksilöt eli yhteensä 2 299 koiraa.

Eläinsuojelujärjestöjen vanhojen adressien perusteella koiria olisi lopetettu myös vuosina 2012 ja 2013, kaupungin edellisen pormestarin aikaan.

Nykyinen pormestari Gutău on tuomittu korruptiosta vankeuteen vuosina 2010 ja 2014.

Hän toimi pormestarina ensin vuosina 2004–2010, kunnes joutui jättämään tehtävänsä tuomion takia. Kuukausi ensimmäisen tuomion jälkeen Gutăulle myönnettiin Râmnicu-Vâlcean kunniakansalaisuus.

Myöhemmin oikeusistuin totesi jälkimmäisen tuomion rikokset vanhentuneiksi. Gutău valittiin pormestariksi uudestaan vuonna 2016.

SK tavoitti kunnallisen koiratarhan johtaja Gheorghe Mihain. Hän kieltäytyi kommentoimasta asiaa.

”Tilanne tarhalla on nyt OK. Ääni on pormestarilla”.

SK ei tavoittanut Mircia Gutăuta kommentoimaan asiaa.

Romanialaismediassa hän on kuitenkin paheksunut sitä, että tarhan edellinen, vuodenvaihteeseen asti palvellut eläinlääkäri oli lopettanut vain kaksi koiraa ja antanut osan koirista olla tarhassa yli viisi vuotta. Gutău on myös rinnastanut koiriin käytettävät rahat paikallisten lasten ahdinkoon.

 

Râmnicu-Vâlcean kaupungintalon tiedottajan Daniel Ionescun mukaan kaupungilta vaaditaan oikeudessa miljoonakorvauksia kahdessa tapauksessa, joissa koirat ovat hyökänneet iäkkäiden asukkaiden kimppuun.

”Meitä on syytetty siitä, että emme olisi tehneet kaikkia välttämättömiä toimia. Tarhassa ei myöskään ole tilaa, sen kapasiteetti on 500 koiraa”.

Ionescu korostaa haastattelupuhelun aikana kolmeen eri otteeseen, että tarhan toimintaa toteutetaan paikallisen lainsäädännön mukaan.

”Meillä on velvollisuus ottaa koirat kiinni ja steriloida ne. Neljäntoista päivän jälkeen tarha voi päättää, kuinka se toimii koirien kanssa.”

”Olemme saaneet viime aikoina yli 500 yhteydenottoa eri puolilta maailmaa. Mutta me noudatamme Romanian lakia, emme muiden maiden lakeja”.

Râmnicu-Vâlcean kaupungin toiminta on herättänyt huolta myös Suomessa.

Oululainen eläinsuojeluyhdistys Kirputtajat ry on tukenut Fețeni-Vâlcean koiratarhaa kahden vuoden ajan rahoittamalla ruoan ja tarvikkeiden hankintaa sekä järjestämällä vuoden 2017 aikana useita sterilointitapahtumia sekä koiratarhassa että kaupungissa.

Puheenjohtaja Kaisa Aikion mukaan yhdistys on sijoittanut sterilointikustannuksiin yhteensä yli kymmenentuhatta euroa, jotka on kerätty muun muassa huutokaupoilla.

Yhdistys on myös suunnitellut seuraavan sterilointitapahtuman järjestämistä keväälle 2018.

”Kyllähän tämä harmittaa. Yhdistykset laittavat tähän isoja rahoja, mutta toinen pää yrittää sabotoida ne keinot, joilla voitaisiin ratkaista kulkukoiraongelma”, Aikio sanoo.

 

Suomalaiset aktiivit ovat seuranneet tilannetta aktiivisesti 800 jäsenen Facebook-ryhmässä. Aikion mukaan koirien tappaminen ei myöskään koske pelkästään Vâlceaa, vaan on yleinen toimintatapa suurimmassa osassa Romanian kunnista. 

”Jos koiria aletaan tappaa, steriloimme koiria vain tarhan ulkopuolella, harkitsemme investointeja uudelleen ja tuemme paikallisia vapaaehtoisia”.

Pormestariin on kohdistunut myös poliittista painetta.

Europarlamentaarikko ja EU-parlamentin eläinten hyvinvointiryhmän puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen on lähettänyt ryhmän puolesta pormestari Gutăulle kirjeen, jossa pyydetään vetäytymään koirien lopettamisesta, jatkamaan yhteistyötä koiria steriloivien järjestöjen kanssa ja korostamaan vastuullista koiranomistajuutta.

Pietikäisen avustajan Maari Alangon mukaan kirjeeseen ei ole tullut vastausta.

Pietikäinen on myös jättänyt EU-komissiolle kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyi komission reaktiota kaupungin päätökseen. Samalla Pietikäinen kysyi, onko komissio varmistanut, ettei kyseinen koiratarha saa EU-tukia ja noudattaako isojen kulkukoiramäärien tappaminen sopimusta EU:n toiminnasta. 

Komission pitää vastata kysymyksiin maaliskuun alkuun mennessä.

Aiemmin se on vastannut Pietikäiselle ja muille asiasta kysyneille europarlamentaarikoille, että kulkukoiraohjelmiin ei voida myöntää tukia eikä EU:n tiedossa ole tukien väärinkäyttöä eli ohjaamista koiratarhoihin.

 

Save Vâlcea’s Dogs -järjestön mukaan vapaaehtoisia ei päästetty Fețeni-Vâlcean tarhalle lähes kahteen viikkoon lopettamispäätöksen jälkeen.

Järjestön aktiivi Florentina Cioacă kertoo päässeensä tarhaan perjantaina. Tuolloin hän sai mukaansa kuusi koiraa, joiden adoptioista oli sovittu aiemmin. Näistä kaksi on tarkoitus tuoda Suomeen.

Cioacă ei tiedä, onko koiria vielä lopetettu. Hänen tietojensa mukaan tarhaan olisi myös tuotu 50 uutta koiraa viime viikkojen aikana. 

”Koiria ei näyttänyt puuttuvan”. 

Useat vapaaehtoiset kertovat, että koiratarha on kieltäytynyt järjestöjen avusta. Cioacăn mukaan tarhan johtaja kielsi heitä perjantaina tuomasta lääkkeitä ja ruokaa mukanaan tarhaan.

”Emme tiedä, mitä tapahtuu seuraavaksi. He ovat hiljaa ja uskovat, että ihmiset luovuttavat”.

Myöskään suomalainen Kirputtajat ry ei ole saanut yhteyttä koiratarhaan, jotta se voisi sopia kevään sterilointitapahtumasta. Yhdistys on jo kerännyt rahoituksen sterilointikulujen kattamiseksi. 

Puheenjohtaja Kaisa Aikion mukaan suomalaisten Facebook-ryhmästä on lähetetty kaupunkiin kymmeniä adoptiopyyntöjä, joihin ei myöskään ole tullut vastausta. 

”Olisi hyvä, jos saisimme aikaiseksi sellaisen sopimuksen, joka miellyttää jokaista osapuolta. Meillä ei kuitenkaan ole kovia odotuksia, koska emme saa viranomaisiin yhteyttä”.

Râmnicu-Vâlcean kaupungin tiedottaja Daniel Ionescu kuvasi tilannetta viime torstaina eri tavalla.

”Tarha oli kiinni kaksi päivää kuukausittaisen siivouksen ajan, mutta jatkamme yhteistyötä vapaaehtoisten kanssa.”