Kauhujen vuosi 2020 murskasi Kreikan hauraan kasvun – Nyt pääministeri uskoo massiivisen EU-tuen vievän maan kohti parempaa

Kreikka on yksi EU:n elvytysrahaston suurimmista hyötyjistä. Maa aikoo käyttää rahat esimerkiksi energiantuotantonsa mullistamiseen.

elvytys
Teksti
Tuula Koponen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kun amerikkalainen Time-aikakausilehti joulukuussa julisti vuoden 2020 ”huonoimmaksi vuodeksi koskaan”, kreikkalaisten oli helppo olla samaa mieltä.

Yhteiskunta oli tiukasti kiinni jo toista kertaa koronapandemian takia. Viruksen toisesta aallosta Kreikka ei enää selvinnyt yhtä hyvin kuin keväällä ensimmäisestä. Koronaan oli kuollut jo yli 4 000 ihmistä, ja terveydenhuolto oli käynyt kestokykynsä rajoilla. Taloudella oli edessään varma konkurssien aalto.

Lisäksi maata oli koetellut kaksi muutakin kriisiä, jotka molemmat tulivat idästä: Turkin yhä paheneva uhittelu Egeanmerellä ja pakolaiset, joita Turkin itsevaltainen presidentti Recep Tayyip Erdoğan käytti pelinappuloina Kreikkaa ja samalla koko EU: ta vastaan.

Vuosi 2020 alkoi Kreikassa toiveikkaissa tunnelmissa, sillä maa oli juuri pääsemässä jaloilleen yli kymmenen vuotta kestäneestä velkakriisistä.

Korona kuitenkin syöksi hennon talouskasvun pahasti miinukselle. Talouden ennustetaan supistuvan vuonna 2020 yli 10 prosenttia – eniten koko EU:ssa – ja velka-asteen nousevan huimaan 205 prosenttiin bkt:stä.

Synkästä vuodesta huolimatta kreikkalaisilla on lukuisia syitä uskoa valoisampaan tulevaisuuteen. Tätä mieltä on ainakin pääministeri Kyriákos Mitsotákis, joka päätti, että vuosi myös päättyy optimismiin.

Hän näytti esimerkkiä kriisien väsyttämille kreikkalaisille ja otti koronarokotuksen ensimmäisten joukossa 27. joulukuuta. Tutkimuksen mukaan alle puolet väestöstä on valmis ottamaan rokotteen.

 

Keskusta-oikeistolaista Uusi demokratia -puoluetta edustava Mitsotákis on johtanut Kreikkaa heinäkuusta 2019. Hän vakuuttaa tulevansa ”kriisistä ulos voittajana”. Siihen hänellä on hyvät pelikortit.

Kreikka on yksi EU:n koronaelvytysrahaston suurimmista hyötyjistä. Maan osuus 750 miljardin euron paketista on yli 32 miljardia euroa. Summasta 19,4 miljardia on suoraa tukea ja 12,7 miljardia halpoja lainoja.

Elvytysraha on Kreikalle todellinen jättipotti, sillä se vastaa noin 16 prosenttia maan bkt:stä.

Kreikan tärkein elinkeino on matkailu, jonka osuus maan bkt:stä oli 21,2 prosenttia vuonna 2019. Maan keskuspankin mukaan korona lohkaisi Kreikan matkailutuloista 78 prosenttia yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana vuonna 2020.

”Elvytysraha on ainutlaatuinen ja historiallinen mahdollisuus Kreikalle”, totesi apulaisvaltiovarainministeri Theodore Skylakakis esitellessään elvytyssuunnitelmaa.

 

Mitsotákisin hallituksen suunnitelmissa on tehdä elvytysrahan avulla kunnianhimoinen käännös esimerkiksi maan energiapolitiikassa.

Kreikan talouden käyttövoima on perinteisesti ollut ruskohiili, jota löytyy sen omasta maaperästä. Osa vanhoista, kilpailukyvyttömistä ja saastuttavista hiilivoimaloista on tarkoitus sulkea jo vuonna 2023 ja korvata ne pääasiassa aurinko- ja tuulivoimalla.

Suunnitelman mukaan tukieuroista yli puolet eli 8,2 miljardia investoidaan uusiutuvan energian hankkeisiin. Uusiutuvat energialähteet kattavat tällä hetkellä Kreikan energian kulutuksesta 29 prosenttia, kun tavoite vuodelle 2030 on 61 prosenttia.

Rahaa on luvassa myös metsien istutuksiin. Kreikan tulevaisuuden uhkakuvia ovat kuivuus ja kuumuus. Lämpötilojen pelätään nousevan vuoteen 2050 mennessä Pohjois-Afrikan tasolle.

Elvytyseuroilla hallitus aikoo ratkoa myös maan jäteongelmia. Kreikassa on yhä haisevia, laittomia avokaatopaikkoja. Myös jätteiden kierrätys on yhä lapsenkengissä.

 

Jos Mitsotákisin hallituksen suunnitelmat toteutuvat, Kreikka muuttuu paitsi vihreämmäksi myös vientivetoisemmaksi. Ainakin alku näyttää lupaavalta.

Esimerkiksi amerikkalainen teknologiajätti Microsoft ja saksalainen autonvalmistaja Volkswagen ovat kertoneet investoivansa Kreikkaan. Myös maailmanlaajuinen lääkeyhtiö Pfizer on perustamassa peräti kaksi digitaalista asiantuntijakeskusta Thessalonikiin. Ne työllistävät jo alkuvaiheessa yli 600 ihmistä.

”Asenne Kreikassa on muuttunut. Tuntuu, että nyt olemme tervetulleita investoimaan”, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Albert Bourla kreikkalaislehdelle.

Paitsi asenteet myös fyysisen toimintaympäristö on Kreikassa remontin tarpeessa. Faksit raksuttavat yhä julkishallinnon toimistoissa ja nettiyhteydet pätkivät. Kreikan digitaalisuusaste on Euroopan alhaisimpia, ja EU-maista huonompi tilanne on vain Bulgariassa.

Kreikan yhteiskuntaa vaivaavat valuviat, esimerkiksi byrokratia, huono hallinto ja korruptio eivät ole kadonneet minnekään. Maassa on myös vahvoja etujärjestöjä, jotka halutessaan pystyvät torpedoimaan lähes minkä tahansa uudistuksen.

 

Kreikalla on kuitenkin yksi valtti, jota kriisitkään eivät ole kyenneet sammuttamaan: aurinko.

Nyt Kreikka houkuttelee koulutettua työvoimaa etätöihin lämmön avulla ja tarjoaa lisähoukuttimena 50 prosentin verohuojennuksen tuloveroon seitsemäksi vuodeksi. Erityisen tervetulleita ovat IT-osaajat ja rahoitusalan ammattilaiset.

Velkakriisi pakotti Kreikka kiristämään roimasti verotusta, mutta se johti samalla aivovuotoon. Arviolta 800 000 pääasiassa korkeasti koulutettua ammattiosaajaa muutti ulkomaille. Tällä hetkellä yli 40 000 euroa vuodessa ansaitsevan veroaste on 44 prosenttia.

”Digitaalinen maahanmuuttaja” saa käytännössä puolet palkastaan verottomana. Vuoden 2021 voimaan tullut etu koskee sekä kreikkalaisia että ulkomaalaisia, jotka eivät ole olleet kirjoilla Kreikassa seitsemään vuoteen.

Verohuojennusta tarjotaan maastamuuttoa suunnitteleville briteille eräänlaisena ”Brexit-bonuksena”.

”Haluamme osamme myös tästä kakusta”, pääministeri Mitsotákisin neuvonantaja Alex Patelis sanoo.