Kaikkien aikojen parhaat vaalit

Venäjän valtapuolue voittaa sunnuntain parlamenttivaalit. Harva kuitenkaan uskoo niiden rehellisyyteen.
Solomennojen kylä sijaitsee Äänisjärven rannalla vajaan kymmenen kilometrin päässä Petroskoista.

Kaikkien aikojen parhaat vaalit

Venäjän valtapuolue voittaa sunnuntain parlamenttivaalit. Harva kuitenkaan uskoo niiden rehellisyyteen.
Eurooppa
16.9.2016 10:54

Punalippu liehuu puutalon salossa Leninin valtakadun kulmassa Petroskoissa Venäjän Karjalassa. Näkymä muistuttaa 25 vuotta sitten kuopatusta Neuvostoliitosta, mutta lippu harmittaa silti kommunistipuolueen puoluesihteeriä Valeri Šottujevia.

”Lippu ei ole meidän vaan toisen kommunistipuolueen. Viranomaiset perustivat sen syömään meidän kannatustamme”, hän sanoo.

Šottujev istuu puoluetoverinsa Mihail Asessorovin kanssa viereisen rakennuksen kolmannessa kerroksessa pohtimassa ensi sunnuntaina syyskuun 18. päivänä järjestettäviä vaaleja. Leninin ja Stalinin kuvat koristavat puoluetoimiston seiniä. Paikalle on kutsuttu myös puolueosaston vanhin jäsen, 92-vuotias Alperi Reginä. Hän on sukutaustaltaan suomalainen ja puhuu suomea.

Miesten mukaan valtapuolue Yhtenäinen Venäjä pelkää vaalitappiota ja pyrkii sen vuoksi hajottamaan kommunistien rivit kepulikonsteilla. Kommunistien kannattajien on vaikea tietää, ketä pitäisi äänestää, kun listalla on kaksi lähes samannimistä puoluetta.

Kommunistit saivat edellisissä duuman vaaleissa toiseksi eniten ääniä Yhtenäisen Venäjän jälkeen. Karjalassa kannatus jäi silloin 18 prosenttiin. Šottujev uskoo, että saalis nousee nyt 25 prosenttiin talouskriisin vuoksi.

”Kansalaiset ovat pettyneitä”, hän sanoo. ”Tehtaita ja kouluja on suljettu. Monet ovat menettäneet työpaikkansa.”

Karjalan teollisuustuotanto kasvoi 2000-luvun alussa parhaimmillaan 35 prosenttia vuodessa, mutta nyt teollisuus tekee kuolemaa. Traktoreiden tuotanto Petroskoissa on lopetettu, ja Kontupohjan paperitehdas on konkurssissa.

Petroskoin kadut ovat kuoppaisia ja monet vanhat arvotalot on päästetty ränsistymään. Suojärvellä 70 prosenttia rakennuksista on luokiteltu asuinkelvottomiksi.

Šottujev syyttää ongelmista Karjalan tasavallan päämiestä Aleksandr Hudilaista, joka edustaa Yhtenäistä Venäjää. Presidentti Vladimir Putin nimitti hänet neljä vuotta sitten Karjalan johtoon, kun edellinen kuvernööri Andrei Nelidov sai potkut. Nelidov istuu nyt vankilassa syytettynä lahjusten vastaanottamisesta.

Hudilainen lupasi hankkia Suomesta suuria investointeja, jotka toisivat työtä ja toimeentuloa. Hän vieraili pariin otteeseen Suomessa, mutta sittemmin kiinnostus on hiipunut. Kuvernööri on sukujuuriltaan inkerinsuomalainen ja puhuu suomea.

”Hudilainen on jakanut kaupungin työt pietarilaisille liikemiesystävilleen, ja Karjalan omat yritykset kuolevat”, Šottujev sanoo.

Petroskoi-48

Puoluesihteeri Valeri Šottujev (vas.) ja Karjalan marilaisten puheenjohtaja Mihail Asessorov kaatavat kahvia Venäjän kommunistisen puolueen Karjalan osaston päämajassa Petroskoissa.

Vuoden 2011 vaalit johtivat vaalivilppisyytöksiin ja laajaan protestiaaltoon, joka uhkasi vakavasti valtapuolue Yhtenäisen Venäjän ja presidentti Putinin asemaa. Kremlin valtakoneisto on tehnyt sen jälkeen kaikkensa varmistaakseen, ettei tilanne pääse toistumaan. Oppositiojohtajia on tuomittu vankeuteen ja turvallisuuspalvelulle on myönnetty oikeus käyttää aseita väkijoukkoja vastaan.

Suuriin mielenosoituksiin varautuminen on tällä kertaa turhaa, vaikka talouskriisi suututtaa kansalaisia. Yhtenäistä Venäjää arvostellaan, mutta Putinin suosio on korkealla. Hän on onnistunut kääntämään Kremlin vastaisen kapinan kansallismieliseksi uhoksi valtion valvomien tiedotusvälineiden avulla.

”Krimin miehitys oli Putinilta nerokas keksintö, se hajotti opposition”, petroskoilainen politiikan tutkija ja toimittaja Gleb Jarovoja sanoo.

”Monet entiset vastustajatkin tukevat nyt Putinia. Koko Venäjä on aivopesty.”

Oikeudenmukaisen Venäjän työntekijä jakaa vaalimainoksia Leninin valtakadulla Petroskoissa.

Yhtenäisen Venäjän Karjalan-päämaja sijaitsee Dzeržinskin kadulla, joka on nimetty pahamaineisen KGB:n perustajan Feliks Dzeržinskin mukaan. Puoluesihteeri peruu lupaamansa haastattelun ja kieltää valokuvaamisen toimistotiloissa. Tiedotussihteeri Vladimir Polysalov suostuu kuitenkin lyhyeen keskusteluun läheisessä kahvilassa.

Polysalov puhuu sujuvaa englantia, hän toimii tiedotustehtäviensä ohella myös matkaoppaana. Hän uskoo vakaasti Yhtenäisen Venäjän vaalivoittoon Hudilaiseen kohdistuvasta kritiikistä huolimatta.

”Meillä on erinomainen ohjelma. Pääehdokkaamme Valentina Pivnenko on kokenut poliitikko, joka tuntee asiat yksityiskohtaisesti”, hän sanoo.

Yhtenäinen Venäjä voitti edelliset duuman vaalit 49 prosentin ääniosuudella. Vaalit todettiin silloin vilpillisiksi, mutta Polysalov vakuuttaa, että tällä kertaa kaikki on toisin.

”Venäjän johto yrittää tehdä näistä kaikkien aikojen parhaat vaalit”, hän sanoo. ”Mutta tietysti jonkinlaista vilppiä voi esiintyä, sillä ihmiset ovat vain ihmisiä.”

Venäjän hallitus yritti vaientaa vilppisyytteet jo etukäteen nimittämällä valtakunnallisen keskusvaalilautakunnan puheenjohtajaksi Venäjän ihmisoikeusvaltuutettuna toimineen Ella Pamfilovan, jota myös oppositio arvostaa. Hän on lisännyt vaalityöntekijöiden koulutusta ja avannut puhelinpalvelun, johon kansalaiset voivat soittaa havaitessaan vilppiä.

Kaikkia ilmoituksia ei kuitenkaan ehditä tutkia kunnolla, sillä niitä tuli jo elokuun puoliväliin mennessä lähes tuhat. Samaan aikaan Kreml on rajoittanut toimittajien ja kansalaisjärjestöjen pääsyä äänestyspaikoille. Vaalitarkkailua harjoittava riippumaton Golos-järjestö on tuomittu ”ulkomaiseksi agentiksi”, mikä vaikeuttaa sen toimintaa.

Aleksandr ja Jelena Korsakov puutarhassaan Solomennojessa.

Aleksandr ja Jelena Korsakov puutarhassaan Solomennojessa.

Aika tuntuu pysähtyneen Solomennojessa Äänisjärven lahden rannalla. Ruosteisen ponttoonisillan takaa löytyvä pittoreski kylä muistuttaa 1900-luvun alun karjalaista maalaismaisemaa, vaikka Petroskoin keskustaan on matkaa alle kymmenen kilometriä.

Jelena ja Aleksandr Korsakov asuvat ortodoksikirkon takana pienessä kaksikerroksisessa omakotitalossa. He viljelevät tontillaan perunoita, porkkanoita, kaalia, omenoita ja marjoja. Lisäksi Aleksandr pyytää Äänisestä ahventa ja siikaa, joten valtaosa elintarvikkeista saadaan omasta takaa.

”Perunoita, mansikoita ja mustikoita riittää myös myyntiin. Se antaa hyvän lisän eläkerahojen päälle”, Aleksandr Korsakov sanoo.

Pariskunta on ollut eläkkeellä jo muutaman vuoden. He saavat valtiolta kuukausieläkettä yhteensä 28 000 ruplaa eli noin 385 euroa. Jelenan mukaan se riittää normaalielämään ja jokakesäiseen lomaan Abhasiassa Mustanmeren rannalla.

Korsakovit ovat Yhtenäisen Venäjän kannattajia. He luottavat Putiniin ja tukevat valtapuoluetta vaalivilppisyytöksistä ja korruptiosta huolimatta.

”Venäjällä on aina ollut korruptiota, se on paha tauti, josta emme pääse varmaan koskaan eroon”, Korsakov hymähtää.

Hän vakuttaa olevansa tyytyväinen Venäjän kehitykseen. Tai tilanne on ainakin selvästi parempi kuin sekavalla 1990-luvulla, jolloin kansalaiset menettivät omaisuutensa talouskriiseissä.

”Vakaus on tärkeintä”, Korsakov sanoo.

”Me emme kaipaa muutosta, se saattaisi kääntää kehityksen huonompaan suuntaan. Putin on luvannut eläkkeisiin korotuksia, ja hän on pitänyt lupauksensa tähänkin asti.”

Yhtenäisen Venäjän äänestäjät ovat suurelta osin Korsakovien kaltaisia eläkeläisiä tai julkisen sektorin työntekijöitä, joiden toimeentulo riippuu hallituksesta. He takaavat sen, että vaalit päättyisivät todennäköisesti valtapuolueen voittoon, vaikka ne järjestettäisiin täysin rehellisesti.

Vuoden 2012 presidentinvaalien jälkeen palkkoja nostettiin yli kymmenen prosenttia, vaikka bruttokansantuote ei kasvanut käytännössä lainkaan.

Nyt vaalilahjuksiin ei olisi enää rahaa, sillä hyvinä vuosina kasvatetun valtion reservirahaston pohja häämöttää. Hallitus ilmoitti siitä huolimatta, että eläkeläiset saavat 5 000 ruplan eli noin 70 euron kertakorotuksen jälleen tammikuussa.

Katu on kuoppainen Petroskoin kaupungintalon edustalla.

Länsimielisillä liberaalipuolueilla, Parnasilla ja Jablokolla, ei ole valtakunnallisissa vaaleissa mitään mahdollisuuksia Venäjän nykyisessä ilmapiirissä.

Karjalassa Jabloko on kuitenkin perinteisesti vahva, ja vaalitaistelu on kärjistynyt sen ja Yhtenäisen Venäjän väliseksi kamppailuksi, jota käydään tuomioistuimissa.

Jablokon kansanedustajaehdokas Galina Širšina arvioi, että puolueen kannatus nousisi Petroskoissa 30 prosenttiin ja koko Karjalassa 15 prosenttiin, jos vaalit olisivat rehelliset. Viiden prosentin valtakunnallisen äänikynnyksen ylittäminen saattaa kuitenkin jäädä haaveeksi. Jos puolue ei koko maassa saa yli viiden prosentin kannatusta, se ei saa edustajia parlamenttiin.

”Kaikki on edelleen mahdollista”, Širšina sanoo. ”Saimme edellisissä vaaleissa Petroskoissa 11 prosenttia ja koko maassa 3,5 prosenttia äänistä.”

Tapaamme Širšinan neuvostotyylisessä Petrozavodsk-kahvilassa, jonka omistaja, Jablokon entinen paikallisjohtaja Vasili Popov joutui pakenemaan puolitoista vuotta sitten Venäjältä. Hän asuu nykyisin Joensuussa ja on hakenut poliittista turvapaikkaa Suomesta.

Popov on Karjalassa tunnettu liikemies. Häntä syytetään talousrikoksista, mutta Širšina pitää syytteitä puhtaasti poliittisina. Hän muistuttaa, että muitakin Jablokon jäseniä on pidätetty ja asetettu syytteeseen.

Viranomaiset estivät alle viikkoa ennen äänestyspäivää Jablokon osallistumisen duuman vaalien yhteydessä pidettäviin Petroskoin kaupunginvaltuuston vaaleihin ”ehdokaslistan puutteiden” vuoksi.

Širšina uskoo, että päätöksen takana oli Hudilainen. ”Hän tietää menettävänsä paikkansa, jos Yhtenäinen Venäjä häviää vaalit.”

petroskoi-65

Galina Širšinan ammatti kuuluu Venäjän vaarallisimpiin. Hän on oppositiopoliitikko.

Galina Širšina on koulutukseltaan psykologi. Hän valmistui 2000-luvun alussa Petroskoin yliopistosta ja työskenteli sen jälkeen yliopiston johtavana psykologina. Nykyisin hän toimii Jablokon puheenjohtajan Emilia Slabunovan avustajana Moskovassa.

Kolme vuotta sitten Širšinasta tuli valtakunnallinen julkkis, kun hänet valittiin Petroskoin kaupunginjohtajaksi yli 40 prosentin ääniosuudella. Valinta oli yllätys, ja se tulkittiin protestiksi asioiden huonolle hoidolle ja poliittiselle pelille.

Tilanne oli silloin Venäjän oloissa suorastaan vallankumouksellinen. Vanha valta iski kuitenkin nopeasti takaisin Hudilaisen johdolla, ja Petroskoin kaupunginvaltuusto antoi Širšinalle potkut viime joulukuussa.

Kaupunginjohtajan väitettiin laiminlyöneen tehtäviään. Konkreettisina esimerkkeinä mainittiin muun muassa katujen ja viemäriverkoston surkea kunto. Širšina ei hyväksy perusteluja, ja hän on haastanut kaupunginvaltuuston oikeuteen.

Hän myöntää, että monet asiat ovat Petroskoissa rempallaan. Se ei johdu kuitenkaan hänen päättämättömyydestään vaan siitä, etteivät Venäjän hallitus ja Hudilainen myöntäneet kaupungille varoja infrastruktuurin korjaamiseen.

”Hudilainen vaikeutti työtäni alusta alkaen”, Širšina sanoo. ”Petroskoilla on neljän miljardin ruplan budjetti. Viemäriverkoston kunnostaminen maksaa 7,5 miljardia ruplaa. Sitä ei voinut yksinkertaisesti toteuttaa budjettivaroilla.”

Širšina tietää, että oppositiopoliitikon työ kuuluu Venäjän vaarallisimpiin ammatteihin. Boris Nemtsov on murhattu ja Aleksei Navalnyi on tuomittu kolmen ja puolen vuoden ehdolliseen vankeuteen. Myös monia Jablokon jäseniä on uhkailtu oikeustoimilla.

”Pelolle ei saa antaa periksi”, hän sanoo. ”En pelkää omasta puolestani, mutta olen huolissani siitä, että läheisilleni tapahtuisi jotakin.

Drevljanka on Petroskoin suurin lähiö.

Petroskoi on Karjalan ainoa yliopistokaupunki ja merkittävin kulttuurikeskus. Kaupunki liitettiin jatkosodan alussa lähes kolmeksi vuodeksi Suomeen ja ristittiin Äänislinnaksi. Miehitysalueen kouluihin tuotiin suomalaisia opettajia ja lapsia ryhdyttiin kastamaan luterilaiseen uskoon. Sodan jälkeen Petroskoista tuli taas venäläinen Petrozavodsk, jonne virtasi väkeä eri puolilta Neuvostoliittoa.

Petroskoissa asuu nykyisin noin 270 000 ihmistä. Suurin osa suomalaisista on muuttanut 1990-luvulla alkaneessa muuttoaallossa Suomeen. Kaupungissa ilmestyy silti edelleen suomenkielinen sanomalehti Karjalan Sanomat, jonka levikki on noin 1 100 kappaletta.

Päätoimittaja Mikko Nesvitski puhuu virheetöntä suomea. Hänen sukujuurensa ovat Puolassa, mutta hän kävi 1970-luvulla suomenkielistä koulua ja opiskeli sen jälkeen kieltä yliopistossa.

Nesvitski asettuu Širšinan ja Hudilaisen välisessä taistelussa Hudilaisen kannalle. Hänen mukaansa Širšina oli epäpätevä johtaja, joka ei pystynyt yhteistyöhön kaupungin virkamiesten kanssa.

”Širšina oli kiinnostunut enemmän politikoinnista kuin arkipäiväisistä käytännön asioista”, hän sanoo. ”Kaupunkilaiset kyllästyivät hänen toimettomuuteensa.”

Nesvitski korostaa, että Karjalan Sanomat on valtion kustantama lehti, joten se ei voi tukea oppositiota. Lehti saa viranomaisilta vuosittain listan aiheista, joita sen on käsiteltävä kirjoituksissaan.

Sama koskee suomenkielistä kulttuurilehteä Careliaa, jonka päätoimittaja Armas Mašin tunnustautuu avoimesti Putinin kannattajaksi.

Hänen mukaansa 1990-luku oli toivotonta aikaa koko Venäjällä. Kehitys oli hidasta myös 2000-luvun alkuvuosina, mutta vuodesta 2012, Putinin kolmannella kaudella, on menty vauhdilla eteenpäin. Venäjä tuntee arvonsa, ja maa on taas alkanut kehittää myös omaa teollisuutta.

”Enemmistö kansalaisista on tyytyväisiä”, Mašin sanoo. ”Minun mielestäni suomalainen media kuvaa Venäjän kehitystä virheellisesti.”

Mašinin mukaan sunnuntain vaalit ovat Karjalassa luottamuslauseäänestys Hudilaisen asemasta. ”En halua ennustaa lopputulosta, mutta luulen, että kamppailusta tulee kireä.”

Mašin ei halua ottaa kantaa vaalien rehellisyyteen. Hänen mukaansa ne heijastavat venäläisten näkemyksiä, vaikka pientä vilppiä esiintyisikin.

Petroskoi-30

Kansanedustaja Irina Peteljaevan vaalitilaisuus Kontupohjassa.

Kello lähestyy viittä iltapäivällä. Kontupohjan nuorison kulttuurikeskuksen juhlasaliin on kokoontunut nelisenkymmentä ihmistä. He ovat tulleet tapaamaan Oikeudenmukaisen Venäjän kansanedustajaa Irina Peteljaevaa, joka on vaalikiertueella Karjalassa.

Kymmenen vuotta sitten perustettu Oikeudenmukainen Venäjä sanoo edustavansa sosiaalidemokratiaa. Sitä pidetään kuitenkin Kremlin käsikassarana, jonka tehtävänä on viedä kommunisteilta ääniä ja kanavoida vasemmiston tukea Putinin politiikalle.

Viime vuosina puolue on muuttunut itsenäisemmäksi, ja se uskaltaa esittää kritiikkiä, tosin vain paikallispolitiikassa. Peteljaeva puhuu kulttuurikeskuksessa avoimesti korruptiosta, myöhässä olevista palkoista ja muista epäkohdista.

”Älkää äänestäkö Yhtenäistä Venäjää”, hän sanoo suoraan.

”Jos Yhtenäinen Venäjä säilyttää valta-asemansa duumassa, kaikkien eläkeikä nousee.”

Petelejaeva tietää kuitenkin rajansa. Duumaa ja paikallisia päättäjiä voi kritisoida virheistä, mutta presidentti Putin on arvostelun yläpuolella.

”Muistakaa, että Putin ja Yhtenäinen Venäjä ovat eri asioita”, hän korostaa.

Peteljaevan jälkeen puheenvuoro annetaan Kontupohjan valtuustoon pyrkivälle Aleksandr Tjutrjumoville. Myös hän antaa valtapuolueen kuulla kunniansa. Hän pitää kansainvälisten vaalitarkkailijoiden kutsumista erittäin tärkeänä, muuten viranomaiset väärentävät tuloksen mieleisekseen.

”Hallinnollinen resurssi on käytössä. Vaalien tulos on päätetty jo etukäteen”, hän sanoo.

Artikkeli on julkaistu 16.9. klo 10.54 ja päivitetty 16.9. klo 11.49: kuvernööri Andrei Nelidov istuu vankilassa vasta syytettynä lahjusten vastaanottamisesta, ei tuomittuna.