Taistelun saldo Kiovassa: ainakin 25 kuoli, yli tuhat haavoittui

Presidentti Janukovytš voitti Maidanin taistelun mutta on täysin riippuvainen Venäjästä.
Eurooppa 19.2.2014 12:07
Haavoittuneita mielenosoittajia Kiovan Itsenäisyyden aukiolla tiistai-iltana 18. helmikuuta 2014. © OLEKSANDR RATUSHNIAK / AFP PHOTO / LEHTIKUVA

Taistelu Ukrainan pääkaupungin Kiovan keskustan hallinnasta jatkui  keskiviikkoaamuna. Sisäministeriön alaiset Berkutin erikoisjoukot hyökkäsivät yhä syvenmmälle mielenosoittajien marraskuussa valtaamalle Itsenäisyyden aukiolle, ja viranomaiset  kehottivat mielenosoittajia laskemaan aseensa.

Suurin osa Maidanille pystytetyistä teltoista tuhoutui viime yön tulipaloissa. Myös Maidanin valtajien päämajanaan pitämä ammattiliittojen talo sytytettiin tuleen, ja ihmiset pakenivat palavasta rakennuksesta hyppimällä ulos ikkunoista.

”Maidan näyttää sotatantereelta”, kertoi kiovalainen konsultti Hanna Antonova aamulla Suomen Kuvalehdelle.

Antonova seurasi Itsenäisyyden aukiolla eli Maidanilla käytyä taistelua paikan päällä sekä eilisiltana että tänä aamuna. Aukiolla oli hänen mukaansa aamuyhdeksältä edelleen mielenosoittajia, pääasiassa miehiä, joille Kiovan asukkaat kantoivat ruokaa, lääkkeitä ja muita tarvikkeita.

”Ammattiliittojen talo on tulessa, se luultavasti romahtaa”, Antonova sanoi. ”Jalkakäytävät ovat hajonneet monin paikoin. Kaikki palava on heitetty tuleen, mutta räjähdyksiä ei enää kuulu.”

Tiistaina alkaneiden väkivaltaisuuksien aikana on kuollut epävirallisten tietojen mukaan ainakin 25 ihmistä ja yli tuhat on haavoittunut. Kuolleista yhdeksän oli poliiseja ja yksi oli tapahtumia seurannut toimittaja.

Tilanne oli aamulla edelleen erittäin jännittynyt, ja Antonova pelkää mielenosoittajien hävinneen taistelun.

”Maidanilla ei ole enää tarpeeksi ihmisiä estämään poliisin uutta hyökkäystä”, hän sanoi.

”Sairaalat ovat täynnä haavoittuneita, ja aseistautuneiden huligaanien kerrotaan ampuvan lähikaduilla ihmisiä, jotka näyttävät heidän mielestään mielenosoittajilta.”

 

Tilanne kärjistyi väkivaltaisiksi yhteenotoiksi tiistaina, kun tuhannet mielenosoittajat yrittivät marssia parlamenttitalolle vaatimaan paluuta vuoden 2004 perustuslakiin, joka kaventaisi tuntuvasti presidentin valtaoikeuksia. Mellakkapoliisi katkaisi heidän tiensä, jolloin osa mielenosoittajista ryhtyi heittelemään poliiseja kivillä ja polttopulloilla. Poliisi iski takaisin ampumalla kumiluoteja sekä kyynelkaasu- ja tainnutuskranaatteja. Osalla poliiseista oli kovat piipussa.

Mielenosoittajat heittelivät polttopulloja myös hallitsevan Alueiden puolueen päämajaan, ja osa rakennuksesta syttyi tuleen.

Antonova kertoo tulleensa ammattiliittojen talolle  puoli kahdeksalta illalla tuomaan mielenosoittajille ruokaa ja lääkkeitä. Tilanne oli vielä silloin melko rauhallinen.

”Yhtäkkiä kuulin kranaattien räjähdyksiä, ja teltat syttyivät tuleen. Maidanin esiintymislavalla olleet kansanedustajat alkoivat huutaa. He vaativat Berkutin joukkoja lopettamaan hyökkäyksen.”

Antonovan mukaan paikalla oli paljon naisia ja alaikäisiä lapsia. Mielenosoittajien omat turvallisuusjoukot, ”sataset” syöksyivät eturintamaan. Muut asettuivat jonoon ja ryhtyivät jakamaan heille kiviä aseiksi. Ihmiset kantoivat barrikadeille kaikkea mahdollista palavaa ja sytyttivät ne tulee luodakseen savuverhon suojakseen.

Antonovan mukaan myös joillakin mielenosoittajilla oli jonkinlaisia aseita.

”Näin miesjoukon kulkevan sotilaallisessa muodostelmassa kohti barrikadeja. Heillä oli polttopulloja ja jonkilaisia aseita. He näyttivät Maidanin turvajoukoilta ja huusivat, että antakaa meille oikeita aseita.”

Levottomuudet levisivät nopeasti myös muualle Ukrainaan. Läntisessä Lvivin kaupungissa tuhannet asukkaat valtasivat sisäministeriön rakennuksen. Ternopilissa mielenosoittajat sytyttivät poliisiaseman palamaan ja valtasivat syyttäjänviraston. Hallintorakennuksia vallattiin myös Ivano-Frankivskissa.

Oppositiojohtaja Vitali Klitško neuvotteli yöllä presidentti Viktor Janukovytšin kanssa, mutta keskustelut päättyivät tuloksettomina. Klitškon mukaan Janukovytš vaati  mielenosoittajia poistumaan Maidanilta, mutta ei suostunut vetämään Berkutin joukkoja pois alueelta.

Hanna Antonova pelkää, että hallitus aloittaa laajat kostotoimet sen jälkeen kun Maidan on tyhjennetty.

“Pelkään, että opposition kannattajia aletaan pidättää ja asettaa syytteeseen ikään kuin he olisivat syyllisiä kaikkeen tapahtuneeseen.”

 

Janukovytš näyttää voittaneen Maidanin taistelun, mutta hänen hallintonsa tulevaisuus on täysin Venäjän tuen varassa. Venäjä tukee Janukovytšia, koska se haluaa pitää Ukrainan omassa valtapiirissään.

Venäjä on syyttänyt länsimaita Ukrainan väkivaltaisuuksien lietsomisesta ja maan sysäämisestä kohti sisällissotaa. Ulkoministeri Sergei Lavrovin mukaan EU on yrittänyt painostaa Ukrainaa valitsemaan puolensa lännen ja Venäjän välillä. Duuman ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Aleksei Puškov puolestaan kuvaaa Kiovan väkivaltaisuuksia yritykseksi kaapata valta kaaoksen ja laittomuuden avulla.

Venäjä ei aio päästää Ukrainaa käsistään. Presidentti Vladimir Putin rakentaa uutta imperiumia Euraasian unioniksi kutsutun talousalueen avulla, eikä hanke olisi uskottava ilman Ukrainaa, sillä se on suurin 1990-luvun alussa itsenäistyneistä neuvostotasavalloista.

Tunnettu moskovalainen politiikan tutkija Lilia Ševtsova ei kuitenkaan usko, että Venäjä olisi valmis lähettämään Ukrainaan miehitysjoukkoja kuten Tšekkoslovakiaan vuonna 1968 ja Afganistaniin 1979.

”Venäjällä on nyt muita keinoja”, Ševtsova sanoo Suomen Kuvalehdelle. ”Se pystyy kiristämään Ukrainaa rahalla, koska länsi halvaantunut eikä pysty antamaan riittävää tukea.”

Venäjän pelasti Ukrainan väliaikaisesti konkurssilta joulukuussa 11 miljardin euron lainalla, josta vapautettiin uusi 1,5 miljardin euron erä pari päivää sitten.

Venäjä on myös alentanut merkittävästi Ukrainalle myytävän maakaasun hintaa. Alennus on kuitenkin väliaikainen, ja jatko riippuu Ukrainan omista ratkaisuista.

Venäjän johtavana ulkopoliitiikan asiantuntijana pidetty Fjodor Lukjanov pelkää, että Ukrainan yhteiskunta romahtaa, jos kriisi jatkuu vielä pitkään. Länsi-Ukraina vastustaa Venäjän pyrkimyksiä henkeen ja vereen, eikä EU:lta heru riittävästi apua.

”Ukrainan yhteiskunta on hajoamisen partaalla”, Lukjanov sanoo. ”Yhdeksän vuotta sitten oranssin vallankumouksen aikana kaikki halusivat pitää maan yhtenäisenä. Mutta nyt tilanne on toinen. Hajoamisesta käydään jo keskustelua sekä Ukrainassa, Euroopassa että Venäjällä.”

Lukjanov on ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskittyvän Russia in Global Affairs -lehden päätoimittaja ja Venäjän ulko- ja puolustuspoliittisen neuvoston puheenjohtaja. Neuvosto on riippumaton elin, johon kuuluu korkeita poliittisia johtajia ja virkemiehiä ja se toimii Kremlin epävirallisena neuvonantajana ulkopoliittisissa kysymyksissä.

 

Ukrainan oppositio toivoo EU:n painostavan Janukovytšia talouspakotteilla. Janukovytš edustaa itäukrainalaista Donetskin klaania, jonka johtajan, suurliikemies Rinat Ahmetovin yritykset ovat erittäin riippuvaisia länsiviennistä.

Opposition mukaan EU voisi vaikuttaa Janukovytšiin rahanpesua koskevien direktiiviensä avulla ja  jäädyttää Janukovytšia tukevien ukrainalaisyritysten tilejä länsimaisissa pankeissa.