Italiassa varovaista toiveikkuutta koronan keskellä, mutta katastrofi uhkaa ajaa koko Euroopan uuteen finanssikriisiin

Pääministeri Guiseppe Conte kiirehtii eurooppalaista ”Marshall-apua” talouden pelastamiseksi.
Eurooppa 30.3.2020 12:57
Asiakkaat jonottivat ruokakauppaan Messinassa Sisiliassa 10. maaliskuuta 2020. © Giovanni Isolino/AFP/Lehtikuva

Koronavirus on kohdellut Italiaa poikkeuksellisen julmasti. Tartunnan saaneita on lähes 100 000 ja viruksen aiheuttamaan convid-19-tautiin oli kuollut maanantaiaamun tietojen mukaan 10 779 ihmistä.

Virus on todennäköisesti kiertänyt Italiassa tammikuun puolivälistä lähtien, erityisesti talouselämän kannalta keskeisellä Lombardian alueella. Tartunnoilla on ollut yhteys Euroopan ensimmäiseen paikalliseen tartuntaan Münchenissä Saksassa.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan Italian terveydenhoitojärjestelmä on ollut yksi Euroopan parhaimmista. Nyt se on kuitenkin syvässä kriisissä, erityisesti Lombardiassa.

Italialaisten helpotukseksi viruksen aiheuttamien kuolemien määrä näyttäisi kääntyneen hienoiseen laskuun. Uusia kuolemia ilmoitettiin sunnuntaina 756, kun niitä oli vielä perjantaina 919. Myös tartunnan saaneiden päiväkohtaiset lukumäärät ovat olleet laskussa.

Tilanne on nostattanut varovaista toiveikkuutta. Samaan aikaan Italian talous on kuitenkin ajautumassa viruksen vuoksi erittäin syvään lamaan, joka horjuttaa tulevaisuudessa todennäköisesti koko euroaluetta.

 

Italia on euroalueen kolmanneksi suurin kansantalous. Se ei ole päässyt kunnolla jaloilleen eurokriisin jälkeen, pankkisektori on kuralla ja julkinen velka nousee 135 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Luku on EU-maiden toiseksi suurin Kreikan jälkeen.

Absoluuttisena lukuna Italian velkavuori on Kreikkaan verrattuna yli seitsemänkertainen. Velkaa on kaikkiaan noin 2 400 miljardia euroa. Italian on otettava vuosittain 400 miljardia euroa uutta velkaa hoitaakseen erääntyviä lainojaan.

Italian teollisuus seisoo. Kaikki tarpeeton tuotanto keskeytettiin hallituksen määräyksellä 25. maaliskuuta.

Bolognalainen taloustutkimuslaitos Prometeia ennustaa, että maan talous supistuu tänä vuonna 6,5 prosenttia koronaviruksen takia, mutta monet asiantuntijat pelkäävät jopa 10–15 prosentin romahdusta.

”Kaikki riippuu siitä, kuinka kauan talouden pysähdys kestää”, sanoo Milanon yliopiston taloustutkija Andrea Boitani.

”Jos kriisi kestää syyskuuhun, bruttokansantuote putoaa merkittävästi yli kymmenen prosenttia.”

Synkimmissä arvioissa koronakriisi kestää vuoden loppuun. Silloin Italia saattaisi menettää neljä miljoonaa työpaikkaa. Työttömien määrä kohoaisi seitsemään miljoonaan. Sellaista ei ole koettu kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen.

”Myrsky iski juuri, kun taloudella alkoi mennä vähän paremmin.”

Italian hallitus reagoi kriisiin alkuvaiheessa hitaasti. Se määräsi ulkonaliikkumiskiellon vasta ammattiliittojen ja aluepoliitikkojen voimakkaiden vetoomusten jälkeen.

Sen jälkeen pääministeri Giuseppe Conte on saanut toiminnastaan paljon kiitosta. Samalla hän on noussut maan suosituimmaksi poliitikoksi yli 60 prosentin kannatuksella.

Italia hallituksen ensimmäinen pelastuspaketti oli arvoltaan 25 miljardia dollaria eli 1,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Conte on sittemmin luvannut kaksinkertaistaa summan 50 miljardiin euroon.

Myös yritykset ja pankit on valjastettu pelastustalkoisiin. Ne ovat lahjoittaneet miljoonia euroja uusien tehohoitoyksiköiden ja kokonaisten sairaaloiden rakentamiseen.

Ylellisyystuotteita valmistava Prada-konserni on luvannut tuottaa 110 000 kasvosuojusta ja 80 000 suojapukua Toscanan aluehallinnon pyynnöstä. Alkoholijuomien valmistaja Ramazzotti on puolestaan aloittanut käsidesituotannon.

Italian teollisuusliitto Confindustria vaatii hallitusta perustamaan takuurahaston pienten ja keskisuurten yritysten pelastamiseksi. Koronaviruksen aikana syntyneille veloille pitäisi Confindustrian mukaan myöntää 30 vuoden maksuaika, jotta talous saataisiin kriisin jälkeen kunnolla jaloilleen.

”Myrsky iski juuri, kun taloudella alkoi mennä vähän paremmin”, Confindustrian pääekonomisti Stefano Manzocchi sanoo saksalaisen Handelsblatt -lehden haastattelussa.

”Meillä meni erittäin hyvin tammikuuhun asti. Viime vuoden tavaravienti kohosi 550 miljardiin euroon, ja investoinnit olivat kasvussa. Nyt tase näyttää erittäin negatiiviselta, etenkin toisella vuosineljänneksellä.”

 

Pääministeri Conte kiirehtii koko Euroopan kattavaa jälleenrakennussuunnitelmaa. Muussa tapauksessa tulevat sukupolvet joutuvat hänen mukaansa vastaamaan ”tuhoutuneen talouden valtavista kustannuksista”.

Conte vertaa tilannetta toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan, jolloin Yhdysvallat tuki Marshall-avulla läntisen Euroopan jälleenrakennusta. Nyt apua ei ole tulossa Yhdysvalloista. Sen sijaan Euroopan tulisi voisi ottaa käyttöön yhteisvastuulliset joukkovelkakirjat, ”koronabondit”, tilanteen rauhoittamiseksi.

Koronabondit tarkoittaisivat käytännössä sitä, että Saksa takaisi viime kädessä Italian velat. Hanketta ovat kannattaneet muun muassa Espanja, Irlanti ja Ranska. Italian pettymykseksi Saksa, Itävalta, Hollanti ja myös Suomi torjuivat ajatuksen EU-johtajien videokonferenssissa viime viikolla.

Valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk) mukaan Suomi ei kannata yhteisvastuullisen velan lisäämistä kriisien varjolla. Saksan liittokansleri Angela Merkel pitää parhaana vaihtoehtona eurokriisin jälkimainingeissä rakennettua kriisirahastoa eli Euroopan vakausmekanismia EVM:ää, vaikka myös se nojaa yhteisvastuuseen ja Saksan talousmahtiin.

Suomi on sitoutunut maksamaan 500 miljardin euron rahastoon 12,5 miljardia euroa. Summasta on tilitetty tähän mennessä 1,44 miljardia euroa.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel vakuutti viime viikon videokokouksen jälkeen järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että EU on edelleen valmis tekemään kaikkensa kriisin selvittämiseksi.

EU:n komissio on kumonnut koronakriisin vuoksi velkarajoitukset toistaiseksi. Lisäksi Euroopan keskuspankki on luvannut ostaa 750 miljardin euron arvosta valtionlainoja ja yrityslainoja, mikä tulee kasvattamaan Italian velkataakan todennäköisesti ainakin 150 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

 

Italia on ollut erittäin pettynyt EU:n linjaan. Saksa on lennättänyt sairaaloihinsa joitakin potilaita Italiasta ja Ranskasta, mutta muuten yhteistyö on ollut vähäistä.

EU:n hidastelu on jättänyt kentän vapaaksi Kiinan ja Venäjän avustustoimille. Suuri osa niiden toimittamista tarvikkeista on kuitenkin osoittautunut käyttökelvottomiksi.

Venäjän armeija lennätti Italiaan viikko sitten toistasataa asiantuntijaa Italiaan avustamaan koronaepidemian hoidossa. Venäläisten sotilaiden läsnäolo on huolestuttanut italialaisia.

Conte on saanut tukivaatimuksilleen tukea Euroopan keskuspankin edelliseltä pääjohtajalta, italialaiselta Mario Draghilta. Hän varoitti viime viikolla brittiläisessä talouslehdessä Financial Timesissa, että kysymys on poikkeuksellisen vakavasta yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta kriisistä. Koronavirus surmaa ihmisiä ja uhkaa romahduttaa samalla yhteiskunnat ja kansantaloudet.

Draghin mielestä valtioiden on puututtava tilanteeseen kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla. Pankkien on annettava yrityksille korotonta lainaa, jonka hallitukset takaavat. Myös valtioiden pitää olla valmiita ottamaan lisää velkaa.

Vuonna 2012 Draghi onnistui rauhoittamaan markkinat eurokriisin synkimmässä vaiheessa lupaamalla tehdä ”kaiken tarvittavan” euron pelastamiseksi. Paniikki hellitti, ja kriisimaiden korot kääntyivät laskuun.

Nyt ollaan vielä vakavammassa tilanteessa, polttopisteessä ei ole kuitenkaan Kreikka vaan Italia.

 

Italia on siivonnut pankkisektorin riskejä merkittävästi eurokriisin jälkeen. Roskalainojen määrä on puolitettu viiden viime vuoden aikana 165 miljardiin euroon. Roskalainojen lisäksi pankkien taseissa muhii kuitenkin 380 miljardia euroa Italian valtionvelkaa, jonka jälleenrahoitus vaarantuu, kun korot alkavat nousta.

Valtaosa Italian valtionlainoista on Italian omien pankkien hallussa. Mutta myös monilla muilla eurooppalaisilla pankeilla on taseissaan satoja miljardeja Italian valtionlainoja ja muita velkakirjoja.

Haavoittuvimmassa asemassa ovat ranskalaispankit BNP Paribas ja Credit Agricole sekä saksalainen Deutsche Bank.