Italia jäi yksin: Solidaarisuus unionissa koetuksella, kun suojavarusteita haalitaan

On ironista, että juuri ennen oman koronaepidemian puhkeamista Italia lähetti hätäapua Kiinaan.
Eurooppa 9.3.2020 14:11
Suusuojaa käyttävä nainen istui penkillä Italiassa Milanon keskustassa 9. maaliskuuta 2020. © Miguel Medina/Lehtikuva/AFP

Euroopan unionin mielellään julkilausuma keskinäinen solidaarisuus törmäsi kylmiin faktoihin torstaina 5. maaliskuuta 2020. Italia pyysi muita unionimaita lähettämään sille muun muassa kasvosuojuksia ja muita suojaustarvikkeita koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi.

Kaksikymmentä unionimaata käynnisti julkisen tarjouskilpailun tarvikkeiden hankkimiseksi, mutta yksikään EU-maa ei maanantaihin 9. maaliskuuta mennessä ollut ilmoittautunut apuun.

Avun lähettämisen sijaan Ranska, Saksa, Tšekki ja Liettua määräsivät muun muassa kasvosuojukset vientikieltoon maidensa rajojen ulkopuolelle.

Tilanne kuvastaa hyvin sitä, kuinka nopeasti poliittinen ilmasto voi muuttua. Vielä maanantaina 2. maaliskuuta Saksa yhdessä Ranskan ja Britannian kanssa ilmoittivat lähettävänsä hätäapuna lääketieteellistä välineistöä Iraniin viiden miljoonan euron edestä.

On ironista, että juuri ennen koronaepidemian puhkeamista omassa maassa Italia lähetti yhdessä neljän EU-maan kanssa 30,5 tonnia suojavarusteita Kiinaan.

Italian, Ranskan, Saksan, Latvian ja Viron toimittamien varusteiden kuljetuskustannuksista vastasi Euroopan unioni.

Viimeisimpien tietojen mukaan Italiassa koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on sairastunut 7 375  ja kuollut 366 ihmistä.

 

Suojatarvikkeiden vientiä rajoittaneet Saksa ja Ranska perustelivat maidensa päätöstä sillä, että ne haluavat varusteiden menevän niille, jotka niitä eniten tarvitsevat eikä niille, joilla on varaa niistä eniten maksaa.

Saksan terveysministeri Jens Spahnin mukaan Saksa toivoisi, että EU:n komissio tekisi yhteisen päätöksen kieltää kasvosuojien ja muiden tarvikkeiden viennin unionin ulkopuolelle.

Niin kauan kun se ei ole tällaista päätöstä tehnyt, Saksan on toimittava oman etunsa nimissä, Spahn selitti.

Tšekin terveysministeri Adam Vojtěch puolestaan sanoi EU:n terveysministerien tapaamisessa Brysselissä perjantaina 6. maaliskuuta, että maalla ei ole riittävästi kasvosuojuksia edes omaan tarpeeseen.

Terveysministereiden kokouksessa ei sovittu muusta kuin tiiviistä tietojenvaihdosta. Kokouksen jälkeen Suomen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) kertoi suomalaistoimittajille, että Suomi on monia muita EU-maita paremmin varustautunut pandemian torjuntaan.

Kiurun mukaan Euroopan tasolla ongelma on kuitenkin se, että terveysasiat ovat kunkin jäsenmaan kansallisella vastuulla ja EU:lla ei itsellään ole käytännössä minkäänlaisia materiaalisia resursseja auttaa yksittäisiä jäsenmaita. Keskitettyjä hätätilavarastoja ei ole olemassa.

Alankomaiden terveysministeri Bruno Bruins vaati kokouksessa EU:ta lisäämään lääke- ja terveystuotteiden omavaraisuutta unionissa.

Belgian terveysministeri Maggie de Block puolestaan totesi, että aputarvikkeiden maastaviennin kieltäminen ei ole EU:n hengen mukaista. Belgia on yksi niistä unionimaista, joiden tiedetään olevan erityisen huonosti varustautunut koronaviruksen tapaisiin epidemioihin.

Euroopan komissio ilmoitti perjantaina 6. maaliskuuta ohjaavansa kiireellisesti 37,5 miljoonaa euroa koronavirusdiagnoosien ja hoidon rahoittamiseen sekä rokotetutkimukseen.

Samana päivänä Euroopan unionin Amsterdamissa sijaitseva lääkevirasto EMA kertoi yrittävänsä selvittää valmiiksi olemassa olevien suojatarvikkeiden määrät eri EU-maissa. Viraston mukaan EU:n tulisi kuitenkin pikaisesti aloittaa laajempi sisäinen keskustelu siitä, kuinka se voisi paremmin varautua koronaviruksen kaltaisiin yhteisiin terveysuhkiin.

EU:n kyproslainen terveyskomissaari Stella Kyriakides varoitti perjantaina EU-maita itsekkyydestä. Maat, jotka nyt kieltäytyvät jakamasta apua, saattavat kohta olla itse avun tarpeessa.