Itä-Ukraina rauhoittui väliaikaisesti – ”Kapinallisilla on hurmos päällä”

Hyökkäys Mariupoliin pakottaisi länsimaat antamaan Ukrainalle suoraa aseapua, arvioivat suomalaistutkijat.
Eurooppa 26.2.2015 18:00
Pappi kumartaa separatistitaistelijoille Jelenovkassa lähellä Donetskia 26. helmikuuta 2015. © Vadim Ghirda / AP / Lehtikuva

Itä-Ukrainan taistelut ovat laantuneet, ja tilanne näyttää rauhallisemmalta kuin aikoihin.

Ukrainan armeija ilmoitti torstaina, että se aloittaa raskaan aseistuksen vetämisen Itä-Ukrainaan sovitulta puskurivyöhykkeeltä Minskin sopimuksen mukaisesti. Venäjän tukemat separatistit tekivät saman päätöksen jo viikonloppuna.

Venäjä näytti torstaina perääntyvän myös Ukrainan kanssa käymässään kaasukiistassa. Tilanne ajautui kriisiin, kun Ukraina lopetti kaasutoimitukset separatistijoukkojen hallitsemille alueille maan itäosassa.

Venäjä alkoi toimittaa kapinallisalueille kaasua viime viikolla ja vaati, että toimitukset maksetaan Ukrainan ennakkomaksuista. Gazprom varoitti samalla, että myös muualle Eurooppaan suuntautuvat toimitukset saattavat vaarantua, jos Venäjä ei saa Ukrainalta kaikkia maksujaan.

Tilanne laukesi ainakin osittain torstaina. Gazpromin viestintäjohtaja Sergei Kuprianov lupasi, ettei kapinallisalueiden kaasuntoimituksia lasketa mukaan Ukrainan kaasuyhtiön Naftogazin kiintiöön. Hänen mukaansa yhtiö ryhtyy keskustelemaan toimituksista suoraan kapinallisten kanssa.

 

Torstaina iltapäivällä Donetskin kaupungin lähistöltä kuultiin kuitenkin jälleen räjähdyksiä ja tulitusta. Ukrainan armeijan mukaan yksittäisiä tulitaukorikkomuksia on ollut myös muualla.

Ukrainan tilannetta seuraavat suomalaistutkijat pelkäävät, että kriisin rauhoittumisessa on kysymys vain väliaikaisesta suvantovaiheesta, sillä Venäjä ja sen tukemat kapinalliset eivät ole saavuttaneet vielä kaikkia tavoitteitaan. Venäjä haluaa myös osoittaa EU:lle ja Yhdysvalloille, että se on suurvalta, jonka näkemyksiä on kunnioitettava.

”Neuvotteluratkaisu on valitettavan kaukana. Itä-Ukrainan tilanne jatkuu varsin epävakaana”, Maanpuolustuskorkeakoulun majuri Tommi Lappalainen arvioi torstaina Helsingin yliopistossa järjestetyssä seminaarissa.

Minskissä 12. helmikuuta solmittu tulitaukosopimus näytti kaatuvan jo viime viikolla, kun kapinalliset valtasivat Debaltseven strategisesti tärkeän rautatiekaupungin Venäjän erikoisjoukkojen tuella. Ukrainan hallitus pelkää, että kapinalliset yrittävät vallata seuraavaksi eteläisen Mariupolin satamakaupungin, jonka kautta voitaisiin rakentaa maayhteys Krimin niemimaalle.

”Kapinallisilla on hurmos päällä ja he haluavat laajentaa aluettaan”, Lappalainen sanoi. ”Heillä on siihen myös kykyä, koska Venäjä tukee heitä sotilaallisesti.”

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Sinikukka Saari arveli, etteivät länsimaat pystyisi katsomaan Mariupolin valtausta läpi sormiensa samalla tavoin kuin Debaltseven kaupungin valloitusta viime viikolla. ”Jos separatistit hyökkäävät Mariupoliin, Minskin sopimus kuolee”, Saari sanoi.

Hänen mukaansa länsimaat hyväksyivät hiljaisesti Debaltseven valloituksen, koska kaupungin asemaa koskeneet riidat jäivät ratkaisematta Minskin neuvotteluissa 12. helmikuuta.

Saaren tietojen mukaan presidentti Vladimir Putin yritti pitkittää tulitauon alkamista kymmenellä päivällä, jotta kapinalliset olisivat ehtineet vallata kaupungin ennen sopimuksen voimaantuloa. Se ei kuitenkaan onnistunut, joten kapinalliset hyökkäsivät venäläisjoukkojen tuella tulitauon voimaantulon jälkeen.

 

Lappalainen ja Saari ennustavat, että hyökkäys Mariupoliin pakottaisi länsimaat antamaan Ukrainalle suoraa aseapua. Britannia on jo päättänyt lähettää 75 sotilasta kouluttamaan Ukrainan armeijan joukkoja. Koulutusjakson jälkeen myös suora aseapu on pääministeri David Cameronin mukaan mahdollista.

Myös Puola on tarjonnut Ukrainan armeijalle koulutusta, ja Yhdysvalloissa keskustellaan parhaillaan aseavusta. Länsimaissa on kuitenkin asiasta hyvin erilaisia käsityksiä.

”Sotilaallisen tuen antaminen olisi uhkapeliä”, Lappalainen sanoi. ”Se olisi hyppy tuntemattomaan, ja siihen liittyisi paljon epävarmuutta ja riskejä. Konflikti saattaisi laajentua alueellisesti, ja sen intensiteetti saattaisi kiihtyä.”

Lappalainen ei usko, että Yhdysvallat olisi valmis sitoutumaan aseelliseen taisteluun Ukrainan puolesta, sillä sen ulkopolitiikan painopiste on siirtynyt Euroopasta Tyynenmeren alueelle. Hänen mukaansa Yhdysvallat haluaisi päinvastoin siirtää vastuuta Euroopan puolustamisesta Naton eurooppalaisille liittolaismaille.

Lappalaisen mielestä länsimaiden aseapu ei välttämättä riittäisi kääntämään taistelutilannetta pysyvästi Ukrainan hyväksi. Se ei muuttaisi myöskään Venäjän suhtautumista kriisiin.

”Tätä kriisiä ei ratkaista taistelukentällä”, Lappalainen sanoi. ”Länsi haluaa välttää viimeiseen asti sotilaallisen konfliktin Venäjän kanssa. Ukrainan kysymys ei ole niin tärkeä lännelle.”

 

Sinikukka Saari muistutti, että Venäjän alkuperäisenä suunnitelmana oli luoda Krimin valloituksen jälkeen Itä-Ukrainaan ”Novorossijan” eli Uuden Venäjän liittovaltion, joka  ulottuisi Harkovasta Odessaan.

Suunnitelma kaatui, koska sen toimeenpanijoiksi Harkovassa ja Odessassa viime keväänä haalitut Venäjän-mieliset kansankiihottajat eivät saaneet paikallisen väestön tukea.

Saari arveli, että Ukrainan kriisi muuttuu ennen pitkää niin sanotuksi jäätyneeksi konfliktisi, jollaisia Venäjä on järjestänyt aikaisemmin Moldovasta irtautuneeseen Trasnistriaan sekä Georgiasta lyhyen sodan jälkeen irrotettuihin Abhasiaan ja Etelä-Ossetiaan.

”Venäjä ei salli sitä, että kapinallisten alueet liitettäisiin takaisin Ukrainaan”, hän sanoi.

Saaren mukaan Venäjä varmisti asian tavallaan jo Minskin sopimuksessa. Hän muistutti, että Venäjän vastaisen rajan palauttaminen Ukrainan valvontaan Donetskissa ja Luhanskissa sidottiin sopimuksessa alueiden itsemääräämisoikeuteen.

”Jos asiasta ei synny yhteisymmärrystä, raja ei siirry Ukrainan hallintaan”, hän sanoi. ”Silloin konflikti jäätyy.”

 

Naton entinen pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen on varoittanut, että Venäjän pyrkii toimillaan hajottamaan Naton yhtenäisyyttä ja vahvistamaan asemiaan Itä-Euroopassa.

Hän pitää todennäköisenä, että Venäjä yrittää horjuttaa seuraavaksi Baltian maita koetellakseen Naton viidettä artiklaa, jonka mukaan aseellinen hyökkäys jotakin jäsenvaltiota vastaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia vastaan.

”Tässä ei ole kyse Ukrainasta. Putin haluaa palauttaa Venäjälle sen entisen suurvalta-aseman”, hän sanoi hiljattain brittiläisen The Telegraph –lehden haastattelussa.

Majuri Lappalainen korosti torstaina, että Nato joutuu kokonaan uuteen tilanteeseen, jos Venäjä yrittää käyttää Baltian maiden venäjänkielistä väestöä hyväkseen samalla tavoin kuin Ukrainassa. Naton viidennessä artiklassa puhutaan aseellisesta hyökkäyksestä, mutta siinä ei oteta minkäänlaista kantaa ulkoapäin lietsottuihin sisäisiin konflikteihin.

”En kuitenkaan usko, että tämä olisi ongelma. Luulen, että Naton vastaus olisi selvä.”