Isis on piilottanut satoja taistelijoita länsimaihin

Terrori Euroopassa kiihtyy, kun Isisiä häädetään Lähi-idässä.
Eurooppa 27.11.2015 07:30

Ranskan poliisin erikoisjoukkoja Saint-Denisissä Pariisissa 18. marraskuuta 2015. © Francis Pellier / Ranskan sisäministeriö / AP / Lehtikuva

Isis-terroristi tunnistettiin sormenpäistä. Ne säilyivät sen verran ehjinä, että Pariisin murhaiskujen pääsuunnittelijaksi nimetty belgialainen Abdelhamid Abaaoud, 27, voitiin todeta kuolleeksi.

Abaaoudin ruumin palaset löydettiin Rue de Corbillonin kolmannen kerroksen huoneistosta Pariisin Saint-Denisin kaupunginosasta 18. marraskuuta.

Kun häntä jäljittäneet toistasataa poliisia ja sotilasta lopulta tunkeutuivat asuntoon seitsemän tunnin piirityksen jälkeen, kahden miehen ja yhden naisen ruumiit olivat murskana betonin seassa.

Koko talo vaappui sortumaisillaan yli 5 000 käsiaseen laukauksen, kranaattien ja pommivyön räjähdysten jälkeen. Yhtä kiivasta tulitaistelua Ranskan pääkaupungissa ei ole käyty sen jälkeen, kun natsi-Saksan miehitysjoukot häädettiin sieltä elokuussa 1944.

Marraskuun 13. päivän Pariisin iskujen jälkeen varotoimet, hälytystilat ja niiden ruokkima hysteria sekä muukalaisviha ovat takertuneet Eurooppaan sitkeän liiman lailla. Terroritekojen pelossa yleisötapahtumia on kielletty, lentokenttiä suljettu ja lentoja peruttu.

Se on Isisin tarkoitus. Järjestö toivoo, että Pariisin iskut lietsovat sekasortoa ja vastakkainasettelua sekä kostoiskujen sarjan Euroopan muslimeja kohtaan.

Pariisin iskujen toteuttajat olivat osa Isisin iskujoukkoa, jota järjestö rakentaa ja ruokkii tukialueiltaan. He toteuttavat uutta strategiaa siirtää verenvuodatus Syyriasta ja Irakista ”ristiretkeläisten ja uskottomien maille”.

Isis vihaa kaikkia muita kuin äärivanhoillisia jyrkän linjan sunnimuslimeja.

Terrorijärjestön uusi tapa käydä sotaa on eurooppalaisesta näkökulmasta pelottavampi kuin kaikki paha, mitä Isis on saanut aikaan Lähi-idässä. EU-maiden poliisiviranomaisten yhteiselintä Europolia johtavan Rob Wainwrightin mukaan kyseessä on pahin terroristiuhka Euroopassa vuosikymmeneen.

Isis on kuukauden sisällä surmannut joukoittain siviilejä kaukana tukialueiltaan: Ankarassa, Beirutissa ja Siinailla, jossa se räjäytti venäläisen matkustajakoneen. Pariisin uhrit mukaan lukien iskuissa on kuollut yli 500 ja loukkaantunut yli 1 000 ihmistä.

 

Kansainväliset ponnistelut Isisiä vastaan ovat Pariisin iskujen jälkeen kiihtyneet. Niillä on pyritty rajaamaan järjestön sotilaallista kykyä Syyriassa ja Irakissa ja häätämään sitä valtaamiltaan alueilta.

Viimeistään nyt yhtä tärkeiksi kohteiksi nousevat Isisin Eurooppaan ja muuallekin rakentamat niin sanotut viides kolonna -ryhmät, jotka toimivat salaa valtion sisällä vihollisen hyväksi.

Isis-johtaja Abu Bakr al-Baghdadi määritti pari vuotta sitten tavoitteen, että länsimaat, joita ei kyetä valtamaan sotilaallisesti, on vallattava sisältä päin.

Viime aikoina Isis on neuvonut uusia länsimaisia uskonsotureita, jihadisteja, taistelemaan kotimaissaan ja vanhoja taistelijoitaan soluttautumaan niihin takaisin.

Irakin tiedustelupalvelu on vahvistanut ranskalaisviranomaisille, että Pariisin iskut suunniteltiin ja tekijöitä koulutettiin Isisin ”pääkaupungissa” Raqqassa Syyriassa. Pariisissa heitä auttoi maanalainen solu; irakilaislähteiden mukaan iskuun osallistui yhteensä 19 hyökkäjää ja viisi avustajaa.

Lännessä ei yleensä luoteta Irakin tiedustelupalveluun, jonne Isis on soluttautunut. Irakilaiset jakavat tietojaan myös Venäjän, Iranin ja Syyrian hallituksille. Soluttautumisesta on kuitenkin saatu lisätietoa läntisiltä tiedusteluelimiltä.

Lisäksi Abu Khaled -salanimellä esiintyvä Isis-loikkari väittää kouluttaneensa Syyriassa terroristeja toimimaan ”vihollisten linjojen takana”.

Khaledin mukaan Isis luo paraikaa aktiivisesti piileviä soluja joka puolelle maailmaa. Niitä saattaa olla jo satoja.

 

Pariisin iskujen pääsuunnittelijasta oli jälkiä rikosrekisterissä jo ennen hänen radikalisoitumistaan. Abaaoud oli pikkukonna kotikulmillaan Brysselin Molenbeekissa.

Isis pyrkii nyt luomaan ”puhtaita” soluttautujia. Heitä ujutetaan Troijan hevosiksi tulevaa käyttöä varten.

Samaan tapaan toimivat esimerkiksi vakoiluorganisaatiot, joiden vakoojat ovat tärkeissä kohdemaissa naamioitu tavallisiksi kansalaisiksi. Vuosien hiljaiselon jälkeen solut voidaan tarvittaessa aktivoida.

Isisin väitetään ruokkineen aktiivisesti Euroopan nykyistä pakolaisaaltoa ja soluttavan aktiivejaan pakolaisleireille ja -laivoihin. Miksi tilanne muuten olisi ryöpsähtänyt juuri nyt, kun Syyrian sotaa on käyty 4,5 vuotta, Irakissa sekasorto jatkunut 12 vuotta ja Afganistanissa 14 vuotta?

”En usko salaliittoteorioihin”, sanoo pakolaistilanteen hyvin tunteva syyrialainen Omar Abdulaziz Hallaj. ”Sen sijaan uskon täysin siihen, että Isis hyödyntää tilannetta, kun sellainen aukeaa.”

Hallaj on arkkitehti, joka johtaa Syria Initiative -kansalaisjärjestöä. Se tukee rauhanaktivisteja ja -välittäjiä.

Marraskuussa 2014 julkaistu mielipidetutkimus syyrialaispakolaisten leireillä Turkissa, Libanonissa ja Jordaniassa kertoi, että 13 prosenttia heistä suhtautui myönteisesti Isisiin ja sen tavoitteisiin.

Isis pääsee helposti naapurimaiden pakolaisleireille.

Viime keväänä Irakin kurdialueilla tapaamani salakuljettajat kuvailivat laveasti, miten Isis-soturit ja -värvärit liikkuvat lähes vapaasti rajan yli Turkkiin. Kävin Syyrian kurdialueilla pakolaisleirissä, ja siellä huoli Isisin vierailuista oli jatkuva.

 

Troijan hevosten rakentaminen on kallista. Pariisin kaltaisen iskun kustannukset ovat satoja tuhansia euroja. Valmisteluun tarvitaan kuukausien ajan useita asuntoja, autoja, puhelimia, tietokoneita, lentolippuja, lahjuksia ja kymmenien henkilöiden ylläpitoa.

Kaikki elektroniikka on kertakäyttötavaraa: kiinnijäämisen välttämiseksi ja jälkien peittämiseksi puhelimet ja tietokoneet on tuhottava uusien alta. Toisaalta tarvittava summa on vähemmän kuin Isisin yhden päivän arvioidut öljytulot, jotka ovat lähes 1,5 miljoonaa euroa.

Isis on alusta asti halunnut vallata alueita, joilta se saa haltuunsa öljyä, aseita ja omaisuutta. Sen tärkein öljyalue Deir Ez-Zor Syyrian itäosissa tuottaa 34 000–40 000 tynnyriä päivässä. Irakissa se pumppaa Qayyaran kentältä lähellä Mosulia noin 8 000 tynnyriä.

Pariisin iskuihin asti niiden tuhoamiseksi tehtiin kuitenkin hyvin vähän. Yhdysvaltain johtaman liittouman elokuussa 2014 asti tekemistä noin 11 000 ilmaiskusta alle 200 kohdistui öljylähteisiin, jalostamoihin, jakelupisteisiin ja säiliöautosaattueisiin.

Liittouma on kaihtanut iskuja, koska niiden on laskettu tuottavan suurta haittaa Syyrian ja Irakin kriisien osapuolille, joiden asemaa liittouma pyrkii kohentamaan.

Energiajakelun tuhoutumisen takia suurin osa Irakin ja Syyrian sähkönkäytöstä on dieselgeneraattorien varassa. Jos paikalliset eivät saa Isisin öljyä ja dieseliä, eivät ambulanssit tai bussit liiku, leipomot leivo tai sairaalat ja kodit lämpiä.

Myös Isisin vastainen taistelu pysähtyy, sillä myös sitä vastaan sotivat muut kapinallisjärjestöt ostavat öljyä Isisin tuotantoalueilta.

Pommit tappaisivat paljon muita kuin Isisin jäseniä, sillä järjestö on ulkoistanut öljykauppansa. Se myy valtaosan raakaöljystään suoraan itsenäisille kauppiaille. He kuljettavat lastin säiliöautoissaan edelleen vähittäiskauppiaille tai jalostamoihin, joita pyörittävät niin ikään paikalliset yrittäjät.

Lähes kaikki öljy jää Irakiin ja Syyriaan. Turkki on tiukentanut rajavalvontaansa ja salakuljetuskeinot sinne olivat aiemminkin alkeellisia: kanistereita kannettiin aasin selässä ja jalkaisin yli vuorten tai uitettiin köyttä myöten rajajokien yli.

Liittouman tavoitteena on myös saada öljyalueet aikanaan haltuunsa siinä kunnossa, että tuotanto voi käynnistyä nopeasti.

 

Venäjällä ei ole samanlaisia estoja, Se on moukaroinut Deir ez-Zorin öljyalueita rajusti siitä lähtien, kun Isis ilmoitti tuhonneensa lomalennolla olleen venäläiskoneen matkustajineen Siinain yllä 31. lokakuuta.

Jo ennen Venäjän iskuja Isisin nettoansiot öljynmyynnistä olivat laskeneet selvästi. Tuotanto on pienentynyt huollon puutteessa, tekniikka on vanhentunutta ja ammattitaitoinen työvoima vähentynyt.

Myös Isisin toinen keskeinen tulonlähde, muinaismuistojen kauppa, on vaikeuksissa. Syyrian kurdien vallattua takaisin Kobanen ja muut alueensa Isis menetti salakaupalleen ratkaisevan tärkeän pitkän yhtenäisen kaistaleen Turkin rajalla.

Panttivangit ovat Isisille enemmän propaganda-aseita kuin tulonlähteitä: neuvottelut vievät aikaa ja yhteydenotot sisältävät suuria paikantamisriskejä.

Isis saa myös verotuloja yrityksiltä ja yksityisiltä, koska se pyrkii hallitsemaan alueitaan kuin valtiota. Ne eivät kuitenkaan oleellisesti rikastuta järjestöä.

Veroilla Isis maksaa palkat ja luontaisedut sotilaille ja avaintyöntekijöille sekä yhteiskunnan peruspalvelut, kuten kaikille ilmaisen terveydenhoidon.

Palkat terroristijärjestö maksaa yleensä dollareissa.

 

Isis siirtää taistelua Eurooppaan, koska se tietää ajautuvansa ahtaalle tukialueillaan.

Isisin vuodesta 2013 lähtien valtaama alue kattaa yli kolmasosan Irakista ja Syyriasta. Niistä se muodosti kesäkuussa 2014 ”islamilaisen valtion”, jossa asuu noin kuusi miljoonaa ihmistä.

Kalifaatin sydän on Isisin ensimmäisessä tukikohdassa, pienehkössä syyrialaiskaupungissa Raqqassa.

Irakissa sen tärkein keskus on miljoonakaupunki Mosul, jonka järjestö valtasi Irakin päätä pahkaa paenneelta armeijalta kesäkuussa 2014.

Alueiden puolustaminen tai laajentaminen on Isisille jatkuvasti vaikeampaa ja kalliimpaa.

Seurasin sotatilannetta Isisin-vastaisella eturintamalla viime toukokuussa Syyrian kurdijoukkojen asemista. Isis käytti jo silloin silmiinpistävän säästeliäästi aseistustaan. Sen on pakko.

Valtaosa Isisin kirjavasta asekalustosta on sotasaalista Irakin ja Syyrian armeijoilta sekä muilta kapinallisjoukoilta.

Osa varsinkin moderneimmasta amerikkalaisaseistuksesta on hyödytöntä, koska Isisillä ei ole taitoa käyttää sitä – niin kuin ei myöskään venäläisiä MiG-hävittäjiä, vaikka se on viime aikoina yrittänyt pakottaa vangitsemansa syyrialaislentäjät kouluttajikseen.

Ehdottomasti suurin saalis kertyi Mosulin valtauksesta. Sen jälkeen uutta aseistusta ei ole tullut oleellisesti lisää.

Vanhaa sen sijaa on kulunut ja tuhoutunut runsaasti taisteluissa ja liittouman pommituksissa, joissa järjestö on menettänyt myös joukon avaintaistelijoitaan ja -johtajiaan.

Isis ei näytä saavan merkittävästi ainakaan raskaampaa asekalustoa ulkomailta. Sen väitetään saaneen kalustoa yksityisten välikäsien kautta Saudi-Arabiasta ja Qatarista.

Mutta esimerkiksi saudialkuperää olevat kranaatinheittimet on alun perin toimitettu Vapaan Syyrian Armeija -kapinallisjoukolle, jolta Isis ne anasti.

Perinteisiä käsiaseita ja -ammuksia Isisille on salakuljetettu Turkin kautta – mutta ei niin paljon kuin järjestö tarvitsisi.

Merkki taistelukyvyn laskusta on, että Isis on joutunut turvautumaan sotilaallisten yhteenottojen sijaan entistä enemmän itsemurhaiskuihin.

 

Syyrian kurdit ovat vallanneet lähes kaikki Isisille menettämänsä alueet takaisin.

Irakin kurdien peshmerga-joukot valtasivat Pariisin iskujen alla takaisin strategisesti tärkeän Sinjarin kaupungin.

Saartorengas Isisille tärkeiden Ramadin ja Mosulin ympärillä kiristyy Irakissa. Niiden ja Raqqan valtausyritykset tuskin käynnistyvät toden teolla vaikeissa talvioloissa, mutta siihen asti liittouma ja Venäjä pehmittävät Isisin asemia ilmaiskuilla.

Maahyökkäystä viivyttää epätietoisuus kuka sen tekee ja kuka sitä johtaa.

Yhdysvallat ja EU-maat eivät tahdo käyttää siihen joukkojaan. Ne eivät myöskään poliittisista syistä halua tukea sotilaallisia ryhmiä, joilla on eniten kykyä Isisin nujertamiseen.

Irakissa šiiojen puolustusjoukot, nimeltään al-Hashd al-Shaabi, ovat vahvasti sidoksissa Iraniin, jonka asemaa ja läsnäoloa šiiajohtoinen voitto Isisistä vahvistaisi entisestään.

Syyrian kurdien YPG-joukot puolestaan toimivat tiiviissä yhteistyössä Turkin kurdien asejärjestön PKK:n kanssa. Yhdysvallat ja EU ovat Turkin toivomuksesta määritelleet PKK:n terroristijärjestöksi.

Irakin ja Syyrian omien armeijoiden rintamakelpoisten ja taistelutahtoisten sotilaiden määrä puolestaan on laskenut rajusti. Sitä paitsi sekä presidentti Bashar al-Assad Syyriassa että Irakin hallitus eivät halua päästää valiojoukkojaan pääkaupunkiensa puolustuksesta.

 

Isisin kalifaatin valtaukseen liittyy vain suuria uhkakuvia. Yksi niistä on se, että maajoukot ja valtaus saattaavat vain vahvistaa jihadistien viidensiä kolonnia länsimaissa.

Isis on pohjimmiltaan tulos kostonhalusta ja vihasta, joka herää kun ihmisiä kohdellaan väkivaltaisesti, ylimielisesti ja väärin. Kymmenet miljoonat irakilaiset, syyrialaiset ja arabimaahanmuuttajat Euroopassa ovat tunteneet sitä koko aikuiselämänsä.

Tunne ei häviä, vaikka Isis nujerrettaisiin. Yhdysvallat aloitti viisitoista vuotta sitten terrorisiminvastaisen sodan islamilaisia ääriliikkeitä vastaan. Ne ovat pikemmin vain vahvistuneet.

Isisin ytimen muodostivat aikanaan al-Qaida-soturit, joiden oli mentävä maan alle Irakissa. Jos Isis joutuu tekemään samoin, palasista syntyy taas uuden niminen ja muotoinen järjestö.

Sillä vain ei ole enää maaperää, jota hävittäjät voisivat tulittaa – ei Lähi-idässä eikä Euroopan lähiöissä.

 

Isis lyhyesti

Mikä on Isis?

  • Äärivanhoillisten sunnimuslimien terroristijärjestö syntyi Irakin sodan jälkimainingeissa al-Qaidan tukijärjestöksi.

Mitä Isis haluaa?

  • Kitkeä kaiken, mikä estää ”puhtaan”, Koraanin jyrkimpiin tulkintoihin perustuvan islamilaisen valtion perustamisen.

Mistä se saa rahaa?

  • Valtaamalla kohteita, joissa vastus on heikko mutta omaisuutta runsaasti. Se ansaitsee öljyn ja muinaisaarteiden kaupalla sekä verotuksella arviolta lähes miljardi euroa vuodessa. Jonkin verran rahoitusta tulee samanmielisiltä tukijoilta Persianlahden arabimaista.

Mistä se saa aseita?

  • Sotasaaliina Irakin ja Syyrian armeijoilta sekä muilta kapinallisjoukoilta.

Kuka ostaa sen öljyn?

  • Isisin hyväksymät kauppiaat kuljettavat ja myyvät sen eri puolille Syyriaa ja Irakia. Pieni osa salakuljetaan Turkkiin.

Riittääkö maahyökkäys tuhoamaan Isisin?

  • Ei. Kalifaatin alue voidaan toki vallata. Mutta Isis ei kuihdu, ellei Syyriaan ja Irakiin saada rauhaa ja hallitusta, jonka valtaosa yhteiskunnasta hyväksyy.

Jos Isis tuhotaan, mitä sen kannattajat tekevät?

  • Suuri osa taistelijoista menee maan alle ja jatkaa terroritekoja, myös länsimaissa. Jihadistijärjestöt eri puolilla maailmaa saattavat jatkaa yhteistyötä, mutta jos Isis heikkenee oleellisesti, järjestöt etsivät uuden johtotähden ja siirtyvät esimerkiksi takaisin al-Qaidan tukijoiksi.

 

Juttu julkaistu 27.11. klo 7.30, juttua muokattu klo 11.10 ja 11.51: linkkejä lisätty.