George Soros harvinaisella videolla: ”Orbán loi mafiavaltion, jossa sorretaan pahemmin kuin neuvostokaudella”

Miljardööri sanoi päättäneensä puhua, koska on ”erittäin huolestunut” Unkarin tilanteesta.

Euroopan unioni
Teksti
Tuula Koponen Pentti Väistö
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Budapest, Unkari – Hallituksen vihakampanjan kohteeksi joutunut miljardööri ja lahjoittaja George Soros arvostelee rajuin sanakääntein pääministeri Viktor Orbánia, jonka hän sanoo tehneen Unkarista mafiavaltion.

”Hän on luonut demokratian vastaisen järjestelmän, mafiavaltion, jonka johtajat käyttävät hyväkseen asemaansa, jotta pysyisivät vallassa ja rikastuisivat henkilökohtaisesti”, Soros sanoo unkarinkielisessä videosarjassa.

EU:n nykyistä arvopohjaa vieroksuva, itsevaltaisuudesta ja omiensa suosimisesta syytetty Orbán on johtanut Unkaria vuodesta 2010. Orbánin Fidesz-puolueen uskotaan voittavan myös huhtikuussa 2018 pidettävät parlamenttivaalit. Unkarin oppositio on voimaton ja hajallaan.

Sorosin, 87, mukaan Orbán, 54, on vaientanut vastustajansa.

”Käsitykseni on, että sorto on nyt pahempaa kuin neuvostomiehityksen aikana, jolloin avun toimittaminen ja tiedon jakaminen Unkarissa oli helpompaa”, Soros sanoo.

Video: George Soros Open Society Foundationsin videolla. Lähde: Kiss Aron / YouTube.

 

Soros antoi erillisen videohaastattelun myös kaupalliselle, hallituksesta riippumattomalle RTL Klub -kanavalle.

Hän sanoi päättäneensä puhua, koska on ”erittäin huolestunut” Unkarin tilanteesta ja haluavansa puolustaa kansalaisyhteiskunnan jäseniä, jotka ”ottavat suuria riskejä” toimiessaan Unkarissa.

Soros aikoo laajentaa kansalaistoiminnan tukemista Unkarissa perustamansa Open Society Foundations -säätiöverkon (OFS) kautta ja perustaa uusia aluetoimistoja muun muassa Debreceniin ja Pécsiin.

Sorosin näin laaja julkitulo median välityksellä Unkarissa on poikkeuksellista. Osia kolmiosaisesta videosarjasta ovat julkaisseet myös muutamat Unkarin hallituksen tiukassa valvonnassa olevat tiedotusvälineet, esimerkiksi uutistoimisto MTI.

 

George Soros on unkarilaissyntyinen, ja videoilla hän kertoo myös lapsuudestaan sekä säätiöidensä toiminnasta Unkarissa. Vuodesta 1984 lähtien Sorosin säätiöt ovat käyttäneet 400 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria Unkarin demokratiakehityksen tukemiseen.

Sorosin säätiöiden stipendeillä on opiskellut 3 200 unkarilaisnuorta. Yksi heistä on pääministeri Viktor Orbán, joka vuonna 1989 opiskeli Oxfordissa politiikkaa hegeliläisen filosofin Zbigniew Pełczyńskin johdolla.

Myös hallituksen tiedotuspäällikkö Zoltán Kovács on väitellyt tohtoriksi Sorosin ylläpitämästä Keski-Euroopan yliopistosta (CEU).

Soros tunnustaa, että Orbán oli yksi niistä poliitikoista, jotka viitoittivat Unkarin tietä sosialismista markkinatalouteen 1980–1990-lukujen taitteessa. Hänen mukaansa Orbán kuitenkin muuttui ratkaisevalla tavalla hylätessään demokratian ja ryhtyessään ”illiberaalin demokratian” esitaistelijaksi Keski-Euroopassa.

Sorosin ja Orbánin välit ovat sen jälkeen olleet viileät.

”Kyse ei ole henkilökohtaisesta konfliktista vaan periaatteiden syvästä ristiriidasta. Unkarin nykyinen järjestelmä on täysin päinvastainen kuin mitä me tuemme.”

Hallitus on julistanut Sorosin ”kansanviholliseksi”.

Viktor Orbánin hallinto on kampanjoinut Sorosia vastaan monella rintamalla jo useamman vuoden.

Kampanjoinnin taustalla on uhkakuva, jonka mukaan Soros yrittää kaataa Unkarin hallituksen syöttämällä järjestöjensä kautta omaa arvomaailmaansa unkarilaisille.

Pelkoa lietsotaan varsinkin nyt, kun Unkari valmistautuu täyttä häkää seuraaviin parlamenttivaaleihin.

Liberaaleja hankkeita tukeva Soros on julistettu Unkarin vallan linnakkeissa ”kansanviholliseksi” ja häntä on verrattu jopa Hitleriin ja Staliniin.

Orbánin kaltaiselle kansallismieliselle populistille Soros onkin tuottoisa salaliittoteorioiden lähde; hänellä kun on rahaa, verkostoja, mielipiteitä ja vihollisia. Kaiken kukkuraksi Soros on lähtöisin juutalaisesta perheestä.

Soros tukee Unkarissa yli 40 kansalaisjärjestöä, esimerkiksi Unkarin kansalaisvapauksien liittoa sekä pakolaisten oikeuksia ajavaa Unkarin Helsinki-komiteaa.

Kesäkuussa 2017 voimaan tulleen lain pakottamina ulkomaista tukea saavat järjestöt joutuvat nyt rekisteröitymään samalla tavalla kuin Venäjällä. Niiden on tehtävä julkisesti selkoa tuloistaan, jos vuotuinen ulkomailta tuleva rahoitus on vähintään 23 400 euroa.

Myös keväällä uudistetun yliopistolain eli ”Lex-CEU:n” on arveltu olleen hyökkäys Sorosin perustamaa Keski-Euroopan yliopistoa (CEU) vastaan. Laki toi uusia vaatimuksia Unkarissa toimiville ulkomaisille ylipistoille, joista CEU oli käytännössä ainoa, joka ei täytä kaikkia pykäliä.

Budapestissa vuodesta 1991 toimineen, arvostetun mutta Orbánin kaudella vasemmistoliberalismin pesäkkeeksi leimautuneen yliopiston lopullinen kohtalo on yhä auki, vaikka kiistaan saatiinkin alustava sopu lokakuussa 2017.

Pääministeri Orbán ei ole allekirjoittanut hallituksensa neuvottelemaa sopimusta, joka mahdollistaisi CEU:n jatkon Unkarissa. Sen sijaan Unkarin parlamentti antoi CEU:lle aikaa tammikuuhun 2019 täyttää yliopistolain vaateet.

 

Myös hallituksen uusin, niin sanottu kansallinen konsultaatio eli kaikkiin koteihin postitettu mielipidekysely koski George Sorosia ja hänen ”suunnitelmaansa” Euroopan ”pakkoasuttamiseksi muslimeilla”.

Lomakkeissa väitettiin muun muassa, että Soros ja hänen työrukkasenaan toimiva EU-komissio haluavat asuttaa vuosittain miljoona maahanmuuttajaa Eurooppaan. Jokainen tulija saisi 30 000 euron valtionavustuksen ja mahdollisesti tekemistään rikoksista valtaväestöä lievemmät rangaistukset.

Vastaajille annettiin kaksi vaihtoehtoa: joko hyväksyä tai hylätä ”Sorosin suunnitelma”.

Hallituksen tiedottaja Zoltán Kovács luonnehti tämänkertaista ja jo seitsemättä konsultaatiota ”kaikkien aikojen onnistuneimmaksi”. Vastauksia tuli kaikkiaan yli 2,3 miljoonaa.

”Edellisten konsultaatioiden perusteella voidaan todeta, että yleensä enemmistö vastanneista tukee hallituksen kantaa”, Kovács sanoi luvaten tarkempia tietoja tuloksista lähipäivinä.

EU painostaa Unkaria ruotuun.

Pääministeri Viktor Orbánin Sorosia vastaan käymä sota on nostanut Unkarin taas silmätikuksi EU:ssa.

Yhä useammassa puheenvuorossa on vaadittu, että Unkarin EU:lta saamat tuet tulisi jäädyttää, kunnes maa asettuu EU-ruotuun. Unkarissa vaatimukset on leimattu noitavainoksi.

EU-komission 7. joulukuuta 2017 tekemän päätöksen mukaan Unkari joutuu tekemään selkoa Euroopan unionin tuomioistuimelle sekä kansalaisjärjestöjä että ulkomaisia yliopistoja koskevista lakiuudistuksistaan.

Samalla komissio haastoi Unkarin EU:n tuomioistuimeen myös pakolaispolitiikkansa takia.

Unkari – sekä Puola ja Tšekki – kieltäytyivät ottamasta pakolaisia Italiasta ja Kreikasta EU:n taakanjakojärjestelmän mukaisesti. Kolmikolle on odotettavissa tuntuvat sakkorangaistukset.

Orbánin johtama Fidesz-puolueelta tuli välittömästi tuttu reaktio komission päätöksiin: ”Sorosin sätkynukkien koordinoitu hyökkäys Unkaria vastaan.”

”Oikeudenkäynnit ovat avointa poliittista kiristystä ja työkaluja Unkarin painostamiseksi. Brysselin komissio hyökkäisi nyt Unkaria vastaan kolmella eri alueella, jotka kaikki palvelevat Sorosin etuja.”